{"id":42106,"date":"2025-09-22T10:54:16","date_gmt":"2025-09-22T10:54:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42106\/"},"modified":"2025-09-22T10:54:16","modified_gmt":"2025-09-22T10:54:16","slug":"tassa-volvo-740-farmarilimusiinissa-on-seitseman-ovea-ja-kahdeksan-istuinta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42106\/","title":{"rendered":"t\u00e4ss\u00e4 Volvo 740 -farmarilimusiinissa on seitsem\u00e4n ovea ja kahdeksan istuinta"},"content":{"rendered":"

Myynti-ilmoituksesta ei kuitenkaan k\u00e4y ilmi, kuinka t\u00e4m\u00e4 ihmetys on olevaisten kirjoihin p\u00e4\u00e4tynyt. <\/p>\n

Farmari-Volvo kuuluu – tai ainakin on kuulunut – ruotsalaisen autoteollisuuden kulmakiviin, ja se on Ruotsin yksi monista kautta maailman tunnetuista vientituotteista. Er\u00e4\u00e4t muistettavimmista farmari-Volvoista ovat 700-sarjan farmarit, jotka edustavat ruotsalaisvalmistajan 80-luvun kulmikkuutta. Malli oli tuotannossa vuosina 1982 – 1992, joskin farmariversio siit\u00e4 tuli myyntiin vasta kolmisen vuotta sedania per\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 takaveto-Volvojen sukupolvea n\u00e4kee nelj\u00e4nkymmenen vuoden i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta edelleen jokseenkin usein tieliikenteess\u00e4, ja onhan niin, ett\u00e4 Volvo 740:\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monipuolisesti autoharrastuksissa. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4nkertaisen k\u00e4ytetyn erikoisuuden tapauksessa harrastus on hieman venynyt. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mainos (teksti jatkuu alla)<\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Volvo 740 vm. 1986<\/p>\n

Volvo 740 l\u00f6ytyy Nettiauton valikoimista<\/a>, ja sit\u00e4 myy yksityinen myyj\u00e4 Ilmajoella, Etel\u00e4-Pohjanmaalla. Autossa on 2,3-litrainen, 117 hevosvoimaa tuottava bensiinirivinelonen. Se edustaa vuosimallia 1986, ja 39 vuoden aikana sen mittariin on kertynyt 331 000 kilometri\u00e4. <\/p>\n

Edell\u00e4mainitut ominaisuudet kuulostavat hyvin tyypillisilt\u00e4 Nettiautossa myyt\u00e4ville muutamalle kymmenelle Volvo 740:lle. Kahdeksanpaikkaisuus tai seitsenovisuus sen sijaan ovat v\u00e4hemm\u00e4n tyypillisi\u00e4 ominaisuuksia. <\/p>\n

Myynti-ilmoituksessa yksil\u00f6n uskotaan olevan Suomen ainoa farmarilimusiiniversio Volvo 740:st\u00e4, mik\u00e4 tuskin on kaukana totuudesta. Myynti-ilmoituksesta ei kuitenkaan k\u00e4y ilmi, mill\u00e4 tavalla auto on t\u00e4llaiseen asuun p\u00e4\u00e4tynyt. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Volvo valmisti 700-sarjan sedanista tehdaslimusiiniversiota erikoisteht\u00e4viin ja my\u00f6s hautausauto oli valikoimissa. Tiett\u00e4v\u00e4sti kuitenkaan farmarin ja limusiinin erikoista yhdistelm\u00e4\u00e4 Volvo ei koskaan tullut valmistaneeksi. <\/p>\n

On siis periaatteessa kaksi vaihtoehtoa, kuinka moinen yhdistelm\u00e4 on voinut synty\u00e4. Googletus paljastaa, ett\u00e4 yksityiset tahot ovat jatkop\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 venytt\u00e4neet 740:si\u00e4, my\u00f6s farmarimallisia. Ruotsinkielinen googletus puolestaan paljastaa, ett\u00e4 Ruotsissa on tehty tehdasmallisesta 740-limusiinista ”kombikonverterad” eli sedanin per\u00e4 on konvertoitu farmariper\u00e4ksi. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kumpikin toimenpide on verrattain helppo toteuttaa juuri Volvo 740:\u00e4\u00e4n, kun t\u00e4ytyy vain yhdist\u00e4\u00e4 viivat pisteest\u00e4 pisteeseen. Ilmajokelaisyksil\u00f6 on kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isimmin syntynyt tavallisena farmari-740:n\u00e4 ja venytetty vasta my\u00f6hemmin, sill\u00e4 auton keskiovet eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 vastaavan tehdasmallisen 740-limusiinin oviratkaisua. <\/p>\n

Vaikka valmistusvuosi 1986 siihen t\u00e4ydellisesti sopisikin, tuskin t\u00e4st\u00e4 omituisuudesta sent\u00e4\u00e4n sopii Tsernobylin laskeumaa syytt\u00e4\u00e4. <\/p>\n

L\u00e4hteet: Nettiauto, Garaget.org, Volvo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Myynti-ilmoituksesta ei kuitenkaan k\u00e4y ilmi, kuinka t\u00e4m\u00e4 ihmetys on olevaisten kirjoihin p\u00e4\u00e4tynyt. Farmari-Volvo kuuluu – tai ainakin on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":42107,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-42106","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42106"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42106\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42107"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}