Jari J\u00e4rvel\u00e4n komea uutuusromaani tuo esiin vaietun historian.<\/p>\n
Jari J\u00e4rvel\u00e4: Raiteet. Tammi 2025. 479 s.<\/p>\n
Kotkalaiskirjailija Jari J\u00e4rvel\u00e4n<\/a> (s. 1966) uusi lukuromaani Raiteet seuraa ns. Luuradan vaiheita vaiherikkaan sukupolvikuvauksen kautta.<\/p>\n Luuradaksi kutsutaan Helsingin ja Kouvolan v\u00e4list\u00e4 rataosuutta. Sen rakentamiseen 1860-luvulla osallistui joukoittain n\u00e4l\u00e4n heikent\u00e4mi\u00e4 suomalaisia. Heist\u00e4 monet kuolivat rataty\u00f6mailla ja tulivat haudatuiksi kuka minnekin.<\/p>\n Romaanin ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa kuvataan Luuradan rakennusta n\u00e4lk\u00e4vuonna 1868 kahden sisaruksen, Ilmarin ja Amandan, silmin. Keskenkasvuiset orpolapset s\u00e4\u00e4styv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4kuolemalta ryhtym\u00e4ll\u00e4 radanrakentajiksi ja todistavat monta kolkkoa ihmiskohtaloa. J\u00e4isen maaper\u00e4n ty\u00f6st\u00e4minen huonoilla ty\u00f6kaluilla vaatii yli-inhimillisi\u00e4 ponnisteluja n\u00e4lkiintyneilt\u00e4 ihmisilt\u00e4.<\/p>\n Toinen osa keskittyy Amandan tytt\u00e4rentytt\u00e4reen Amalia Kuutamoon, joka 50 vuotta my\u00f6hemmin kokee punakaartilaisena vuoden 1918 taisteluhurmoksen ja matkustaa panssarijunan konekiv\u00e4\u00e4riampujana Luurataa pitkin. Harvat tiet\u00e4v\u00e4t Amalian etunime\u00e4, ja h\u00e4nt\u00e4 kutsutaan yleisesti Kuutamoksi.<\/p>\n Teoksen kolmas aikataso on jatkosota ja keskushenkil\u00f6n\u00e4 Kuutamon poika Voitto. Nuorukainen on saanut sirpaleen jalkaansa talvisodassa ja joutunut uuden sodan syttyess\u00e4 vahdiksi Luuradan varteen. H\u00e4n katsoo v\u00e4lill\u00e4 aikaa kellosta, joka on kulkenut henkil\u00f6lt\u00e4 toiselle \u00e4idin puolen suvussa.<\/p>\n J\u00e4rvel\u00e4n henkil\u00f6kuvaus on j\u00e4lleen erityisen mieleenpainuvaa. Kertoja muotoilee vaivattomasti romaanihenkil\u00f6it\u00e4 sukukronikkaan, jonka lonkerot ulottuvat lavealle. Puolihuolimattomasti, kuin sivulauseissa, kirjailija tulee kirjoittaneeksi Suomen valtion syntyhistoriaa ja havainnollistaa sit\u00e4 kouriintuntuvilla henkil\u00f6tarinoilla.<\/p>\n Mukana on vahvaa historiallista kuvausta ja jopa klassisia vertailukohtia. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa esiintyv\u00e4 puolisokea August vertautuu suoraan Sofokleen<\/a> Teiresiakseen, sokeaan n\u00e4kij\u00e4\u00e4n, joka osaa ennustaa jopa tulevaisuutta.<\/p>\n Lukuromaanina Raiteet on paikoin hyvin raakaa luettavaa lukuisten v\u00e4kivaltaisten kuolemantapausten vuoksi. N\u00e4ill\u00e4 on kuitenkin historiallinen tausta, jota kirjailija korostaa j\u00e4lkisanoissaan. Kymenlaakson alueella on sattunut molempien maailmansotien aikana lukuisia veritekoja, joita J\u00e4rvel\u00e4 pukee h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4sti romaanikerronnan osaksi.<\/p>\n