Luonnonvarakeskus laski, kuinka paljon p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupan myym\u00e4l\u00f6iden l\u00e4pi kulkevista elintarvikkeista p\u00e4\u00e4tyi ruokah\u00e4vikiksi.<\/p>\n
P\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppa on onnistunut v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokah\u00e4vikki\u00e4\u00e4n viime vuosien aikana, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmat.<\/p>\n
Luken mukaan vuonna 2024 p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupan myym\u00e4l\u00f6iden l\u00e4pi kulkevista elintarvikkeista ruokah\u00e4vikiksi p\u00e4\u00e4tyi 0,97 prosenttia. Luke on seurannut kaupan ruokah\u00e4vikin kehityst\u00e4 vuodesta 2018, jolloin h\u00e4vikin osuus oli viel\u00e4 1,6 prosenttia.<\/p>\n
\u2013\u2009M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti suurimman osan kaupan kokonaish\u00e4vikist\u00e4 muodostavat vihannekset, perunat, hedelm\u00e4t ja marjat. N\u00e4iss\u00e4 h\u00e4vikin v\u00e4henem\u00e4 on suurin, seitsem\u00e4ss\u00e4 vuodessa 24,6 miljoonasta kilosta noin 16 miljoonaan kiloon, kertoo Luken tutkija Inkeri Riipi <\/a>P\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupan (PTY) tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n Suhteessa kokonaismyyntivolyymiin kauppojen suurin h\u00e4vikki syntyy tuoreista leip\u00e4- ja leipomotuotteista. Niist\u00e4 h\u00e4vikkiin p\u00e4\u00e4tyi viime vuonna 3,6 prosenttia.<\/p>\n Leip\u00e4- ja leipomotuotteiden h\u00e4vikkikin on kuitenkin pienentynyt Riipin mukaan merkitt\u00e4v\u00e4sti: yli 7 miljoonaa kiloa vuoteen 2018 verrattuna. Tuolloin tuoreista leip\u00e4- ja leipomotuotteista h\u00e4vikkiin meni yli 5 prosenttia.<\/p>\n Vuoteen 2018 verrattuna h\u00e4vikki taas on lis\u00e4\u00e4ntynyt juomien osalta sek\u00e4 muun ruoan kategoriassa, johon kuuluvat muun muassa einekset ja pakasteet. Molemmissa kategorioissa h\u00e4vikki on kuitenkin v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin kaikissa elintarvikkeissa keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n Punalaput, h\u00e4vikkihyllyt ja ilta-alet<\/p>\n PTY:n mukaan kaupan yritykset ovat tehneet ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseksi pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n H\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4misen keinoista tiedotteessa nostetaan esiin muun muassa punalaputetut tuotteet, aamu- ja ilta-alet sek\u00e4 h\u00e4vikkihyllyt, -kassit ja -laatikot. H\u00e4vikki\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s tuoteinnovaatioilla, joissa raaka-aineista tehd\u00e4\u00e4n uusia tuotteita.<\/p>\n T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 keinona pienent\u00e4\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin ty\u00f6t\u00e4, joka tehd\u00e4\u00e4n jo ennen tuotteiden ilmestymist\u00e4 kaupan hyllyille esimerkiksi ennusteiden ja tilausj\u00e4rjestelmien avulla.<\/p>\n Kuluttajille yritykset esimerkiksi tarjoavat vinkkej\u00e4 h\u00e4vikkikokkailuun ja muistuttavat oikeista s\u00e4ilytysl\u00e4mp\u00f6tiloista. Kuluttajien huomiota pyrit\u00e4\u00e4n kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s tuotteiden kypsyysasteeseen ja kiertonopeuteen.<\/p>\n Kaupan osuus ruokah\u00e4vikist\u00e4 vajaa kuudesosa<\/p>\n Kaupan sektorin osuus elintarvikeketjun ruokah\u00e4vikist\u00e4 on Luken mukaan<\/a> 15\u201316 prosenttia. Kotitaloudet aiheuttavat ruokah\u00e4vikist\u00e4 noin kolmanneksen.<\/p>\n Osuutensa ruokah\u00e4vikiss\u00e4 on my\u00f6s elintarviketeollisuudella (22\u201323 prosenttia), ravitsemispalveluilla (16\u201317 prosenttia) sek\u00e4 alkutuotannolla (11\u201316 prosenttia).<\/p>\n