{"id":42785,"date":"2025-09-23T04:25:08","date_gmt":"2025-09-23T04:25:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42785\/"},"modified":"2025-09-23T04:25:08","modified_gmt":"2025-09-23T04:25:08","slug":"meilla-on-erittain-paljon-tietoa-kaikista-vaikutuksista-mursimme-metsakeskustelun-myytteja-ku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42785\/","title":{"rendered":"\u201dMeill\u00e4 on eritt\u00e4in paljon tietoa kaikista vaikutuksista\u201d \u2013 mursimme mets\u00e4keskustelun myyttej\u00e4 \u2013 KU"},"content":{"rendered":"<p>Valtioneuvos <b>Matti Vanhanen<\/b> kirjoitti esseess\u00e4\u00e4n \u201dSuomi tarvitsee kansallisen mets\u00e4rauhan\u201d (HS 14.9.) olevansa huolissaan mets\u00e4keskustelun vastakkainasetteluista. L\u00e4pi tekstin toistuu my\u00f6s v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 metsist\u00e4 ja niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tarvittaisiin lis\u00e4\u00e4 tietoa, jotta s\u00e4\u00e4ntelyyn voitaisiin sitoutua.<\/p>\n<p>Koska t\u00e4m\u00e4 ja tekstin muut v\u00e4itteet ovat metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja suojelua koskevissa keskusteluissa usein toistuvia, k\u00e4vimme niit\u00e4 l\u00e4pi Luontopaneelin puheenjohtajan, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ekologian professori <b>Janne Kotiahon<\/b> kanssa.<\/p>\n<p>Ensin h\u00e4n haluaa antaa Vanhaselle kiitosta.<\/p>\n<blockquote><p>\u201dTietoa on, ja voime l\u00e4hte\u00e4 toteuttamaan toimenpiteit\u00e4.\u201d<\/p><\/blockquote>\n<p>\u2013\u2009Kirjoituksen yleisviesti oli sellainen, jonka voin allekirjoitaa, eli ett\u00e4 tarvitaan yhteinen, laajasti jaettu, yli hallituskausien ulottuva pitk\u00e4aikainen tulevaisuudenkuva tavoiteltavasta luonnon tilasta Suomessa, Kotiaho toteaa.<\/p>\n<p>Mutta sit\u00e4, ett\u00e4 ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteisiin sitoutumiseen liittyisi \u2013 kuten Vanhanen esitt\u00e4\u00e4 \u2013 \u201dpuutteellisen tiedon vuoksi merkitt\u00e4vi\u00e4 riskej\u00e4\u201d, Kotiaho ei allekirjoita.<\/p>\n<p>\u2013\u2009On vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten tavoitteisiin sitoutumiseen sis\u00e4ltyy riskej\u00e4 tiedon puutteen vuoksi. Meill\u00e4 on eritt\u00e4in paljon tietoa mets\u00e4nk\u00e4yt\u00f6n ja ojitusten ilmasto- ja luontovaikutuksista, vaikka h\u00e4n moneen otteeseen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei ole. Meill\u00e4 on ymm\u00e4rrs my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen suuri riski.<\/p>\n<p>Viivyttelyst\u00e4 miljardilasku veronmaksajille<\/p>\n<p>Riski on my\u00f6s taloudellinen. Suomen metsien muuttuminen hiilinieluista p\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hteeksi hakkuiden lis\u00e4\u00e4ntymisen vuoksi voi tulla maksamaan veronmaksajille miljardeja euroja. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtio joutuisi ostamaan hiilen sidontaa muilta mailta p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen Euroopan unionin vaatimiin p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteisiin.<\/p>\n<p>\u2013\u2009EU:n ennallistamisasetus on nyt hyv\u00e4ksytty ja sen ennallistamisvelvoite ja heikennyskielto ovat j\u00e4senvaltioita suoraan velvoittavaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Jos toimeen ei tartuta, komissio voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 rikkomusmenettelyn. Ihan l\u00e4hivuosina n\u00e4in ei varmastikaan tapahdu, mutta toimeen olisi kyll\u00e4 tartuttava ripe\u00e4sti, sill\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 meill\u00e4 pit\u00e4isi olla jo laajoja alueita ennallistamisen piiriss\u00e4.<\/p>\n<p>Kotiaho sanoo, ettei allekirjoita n\u00e4kemyst\u00e4, jonka mukaan metsienk\u00e4sittelyn kielteisist\u00e4 ja toisaalta ennallistamisen ja suojelun my\u00f6nteisist\u00e4 ilmasto- ja luontovaikutuksista ei olisi riitt\u00e4v\u00e4sti ja kyllin tarkkaa tietoa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tietoa on, ja voime l\u00e4hte\u00e4 toteuttamaan toimenpiteit\u00e4. Vetoaminen tiedon puutteseen on vanha ja laajasti k\u00e4ytetty poliittinen keino viivytt\u00e4\u00e4 ja jarruttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. On ihan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmasto- ja luontotoimia t\u00e4ytyy tehd\u00e4, ja niiden aloittamisen aika on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n<p>Kansa jakaa luonnontieteilij\u00f6iden huolen<\/p>\n<p>Kotiaho ei allekirjoita my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kirjoituksessa hienovaraisemmin ilmaistua v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 hiilinielujen v\u00e4henemisest\u00e4 ja mets\u00e4luonnon k\u00f6yhtymisest\u00e4 olisivat huolissaan l\u00e4hinn\u00e4 luonnonsuojelijat.<\/p>\n<p>\u2013\u2009K\u00e4sitys on v\u00e4\u00e4r\u00e4 tai tarkoitushakuinen. Ei ole syyt\u00e4 eik\u00e4 perusteita lokeroida ihmisi\u00e4 luonnonsuojelijoihin, joilla yksin on huoli, sill\u00e4 huoli on t\u00e4ysin jaettu koko kansan kesken. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n, liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6n sek\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n yhdess\u00e4 teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/1410903\/tietoisuus-luontokadon-etenemisesta-lisaantynyt-ilmastoratkaisut-nahdaan-suomelle-mahdollisuutena\" rel=\"nofollow noopener\">Luontobarometrissa<\/a> yli 90 prosenttia vastaajista oli huolissaan luonnon tilasta maailmalla, yli 70 prosenttia Suomessa.<\/p>\n<p>Kotiaho viittaa my\u00f6s Mets\u00e4biotalouden tiedepaneelin <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/metsatiedepaneeli.fi\/uutiset\/metsat-tarkea-teema-kuntavaaleissa-kansalaiset-arvostavat-metsien-kestavaa-kayttoa-virkistysta-ja-luonnon-monimuotoisuutta\/\" rel=\"nofollow noopener\">selvitykseen,<\/a> jonka mukaan yli puolet suomalaisista oli valmiita rajoittamaan hakkuita suojellakseen luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n<p>Vanhasen kirjoituksessa esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4ite, ett\u00e4 suojeltua mets\u00e4\u00e4 olisi todellisuudessa huomattavasti enemm\u00e4n kuin luullaan, muun muassa koska maanomistajat suojelevat metsi\u00e4 my\u00f6s oma-aloitteisesti. Sellaisiakin alueita on, Kotiaho sanoo, mutta varsinaisiin suojelupinta-aloihin niit\u00e4 ei tule laskea.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Ne eiv\u00e4t mill\u00e4\u00e4n muotoa ole pysyv\u00e4sti suojeltuja ja turvassa. On aivan p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun mets\u00e4t ovat p\u00e4\u00e4omaa, jonka voi realisoida, niin pahan paikan tullen ne ovat vaarassa. Ja jos nyt omistaja haluaakin suojella, ei ole ollenkaan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seuraava sukupolvi tekee samoin.<\/p>\n<p>\u201dLuonto voi mainiosti, vaikka ihminen h\u00e4vi\u00e4isi\u201d<\/p>\n<p>Kirjoituksessa esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4 vaatisi ihmisk\u00e4den kosketusta voidakseen hyvin.<\/p>\n<blockquote><p>\u201dIhminen tarvitsee luontoa, mutta luonto ei tarvitse ihmist\u00e4.\u201d<\/p><\/blockquote>\n<p>\u2013\u2009Sit\u00e4 se ei vaadi. Ihminen tarvitsee luontoa, mutta luonto ei tarvitse ihmist\u00e4, se on tosiasia. Luonto voi todella mainiosti, vaikka ihminen h\u00e4vi\u00e4isi maapallolta, Kotiaho toteaa.<\/p>\n<p>Monimuotoisuuskaan ei edellytt\u00e4 mets\u00e4n talousk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kuten kirjoituksessa esitet\u00e4\u00e4n \u201dmaallikon j\u00e4rkeen\u201d vedoten.<\/p>\n<p>\u2013\u2009T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilanne on Suomessa se, ett\u00e4 hakattua pinta-alaa meill\u00e4 kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Avohakkuilla p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t lajit selviytyv\u00e4t, vaikka hakkaisimme paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin nyt. Sen sijaan vanhojen metsien lajeilla menee huonosti ja niille tarvitaan elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 paljon lis\u00e4\u00e4, etenkin Etel\u00e4-Suomessa.<\/p>\n<p>Kotiaho huomauttaa, ett\u00e4 koko maan kattavina ilmoitetut suojeluprosentit antavat v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan etel\u00e4isemm\u00e4n Suomen tilanteesta, jossa tiukemmin suojeltuja mets\u00e4alueita on maakunnasta riippuen vain 1\u20135 prosenttia pinta-alasta.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Suojelua pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti, ja tarpeeseen n\u00e4hden hallituksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4t vanhan mets\u00e4n kriteerit ovat aivan liian tiukat. Avohakkuilla p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien lajien korostaminen on harhaanjohtamista siin\u00e4, mit\u00e4 luonto oikeasti tarvitsee.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s vanhojen metsien kriteereist\u00e4 oli poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, mik\u00e4 ei nauti tiedeyhteis\u00f6n hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. EU-komissio edellytti vanhojen metsien m\u00e4\u00e4rittelyyn k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n luonnontieteellisi\u00e4 kriteereit\u00e4, mutta Suomessa p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 kriteerit talouspoliittisilla perusteilla, Kotiaho jatkaa.<\/p>\n<p>\u201dOlemme maailman johtava tutkijakansa\u201d<\/p>\n<p>Edelleen Vanhanen kirjottaa, ett\u00e4 \u201derityisesti ojituksen todellisia vaikutuksia on tutkittava avoimin silmin ennen kuin rynn\u00e4t\u00e4\u00e4n tukkimaan ojia\u201d. Mit\u00e4 tutkimusta meill\u00e4 puuttuu ojitusten vaikutuksista?<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tekstiss\u00e4 kyseenalaistetaan oikeaa tietoa mets\u00e4luontomme tilasta sek\u00e4 hakkuiden ja ojitusten vesist\u00f6- ja ilmastovaikutuksista. Kirjoitus on tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n sen tiedon tasosta, mit\u00e4 Suomessa on. Olemme maailman johtava tutkijakansa, mit\u00e4 tulee esimerkiksi turvemaiden eli soiden ojitusten ja ennallistamisen vaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Kotiahon mukaan hakkuiden ja ojitusten kielteiset ja ennallistamisen my\u00f6nteiset vaikutukset kyll\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u2013\u2009On aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 lopettaa ojitukset. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ettei uusia ojia kaiveta, mutta se ei pid\u00e4 ensink\u00e4\u00e4n paikkaansa.<\/p>\n<p>Kotiaho mainitsee <b>Heikki Ala-ahon<\/b>, joka on <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20166276\" rel=\"nofollow noopener\">selvitt\u00e4nyt<\/a> edelleen jatkuvia ojituksia paikkatietoaineistolla.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Ei ole mill\u00e4\u00e4n tavalla kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4taloutta, ett\u00e4 pilataan kruununjalokivemme eli vedet. Mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutus on vakava uhka, ja sen vuoksi Suomen vedet ovat tummumassa. Suomalaista luontoa on mahdollista turvata vain Suomessa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, Kotiaho toteaa.<\/p>\n<p>H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 Suomessa on maailmanluokan tutkimusta ja tietoa my\u00f6s lajistosta ja populaatioista.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Juuri julkaistussa luonto- ja lintudirektiivien <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/ym.fi\/-\/luonnon-tilasta-tuore-arvio-suomi-raportoi-eu-lle-luontotyyppien-ja-lajien-tilasta-ja-kehityksesta\" rel=\"nofollow noopener\">seurantaraportissa<\/a> on tultu samanlaiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Suomen luonnon tilasta ja tulevaisuudesta. Tietoa on, mutta sit\u00e4 kyseenalaistetaan jonkun tarkoitusper\u00e4n takia. Arvaan tarkoituksen olevan h\u00e4mment\u00e4\u00e4 todellisuutta niin, ettei keskustelua hakkuiden rajoittamisesta tarvitse k\u00e4yd\u00e4 tai ottaa tosissaan.<\/p>\n<blockquote><p>\u201dEi ole kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4taloutta, ett\u00e4 pilataan kruununjalokivemme eli vedet.\u201d<\/p><\/blockquote>\n<p>Vanha mets\u00e4 ei muutu p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi<\/p>\n<p>Edelleen Vanhanen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t hakkuiden v\u00e4hent\u00e4miset parantaisi monimuotoisuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s hiilensidontaa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Ilmastopaneeli on selkokielisesti<a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/ilmastopaneeli.fi\/hallinta\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Ilmastopaneelin-julkaisuja-1-2025-Suomen-hiilineutraaliuspolku-Arvio-hiilineutraaliuden-saavuttamisesta-ja-sen-keinoista.pdf\" rel=\"nofollow noopener\"> todennut,<\/a> ett\u00e4 suurin vaikutus nielun vahvistamiseen on hakkuiden maltillistamisella. Ilmastopaneelin mukaan nielun vahvistaminen hiilineutraaliuden edellytt\u00e4m\u00e4lle tasolle vuonna 2035 onnistuisi, jos hakkuutaso olisi enint\u00e4\u00e4n 61\u201364 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa. Hakkuiden maltillistamista siis tarvitaan, ja se on my\u00f6s edullinen keino, Kotiaho sanoo.<\/p>\n<p>H\u00e4nen mukaansa luonto hy\u00f6tyy maltillistamisesta niin lyhyell\u00e4 kuin pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013\u2009V\u00e4ite, ett\u00e4 vanha mets\u00e4 muuttuu p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi, on pitk\u00e4n edunvalvontaretoriikan tulosta. N\u00e4in ei tutkimustietojen mukaan ole. Nielun m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee, mutta vanhat mets\u00e4t kyll\u00e4 pysyv\u00e4t nieluina pitk\u00e4\u00e4n ja ehk\u00e4 jopa pysyv\u00e4sti. Ett\u00e4 n\u00e4in ei olisi, on v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon levitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Kotiaho vertaa metsien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 puuston tilavuutta mets\u00e4maalla, joka on Luonnonvarakeskuksen <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/suomen-metsissa-on-puuta-25-miljardia-kuutiometria-neljannes-siita-loytyy-soilta\" rel=\"nofollow noopener\">tietojen<\/a> perusteella 122 kuutiota hehtaarilla.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Suojellussa Pyh\u00e4-H\u00e4kin kansallispuistossa on hienoja vanhoja metsi\u00e4, joiden puusto on jopa tuhat kuutiota hehtaarilla. Toki joskus se maksimi tulee vastaan puun kasvun osalta, mutta sitten on viel\u00e4 maaper\u00e4nielu.<\/p>\n<p>Kotiaho ottaa esiin my\u00f6s urbaanilegendaksi kutsumansa v\u00e4itteen, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4pinta-alasta hakattaisiin vain prosentti vuodessa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Se on t\u00e4ysin harhaanjohtava luku. P\u00e4\u00e4tehakkuut kohdistuvat hakkuukypsiin metsiin ja niiden hakkuutahti on kuusi tai seitsem\u00e4n prosenttia vuodessa kaikista hakkuukypsist\u00e4 metsist\u00e4.<\/p>\n<p>Se tarkoittaa, ett\u00e4 t\u00e4llaisista metsist\u00e4 yli puolet tulee hakatuiksi kymmeness\u00e4 vuodessa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat meill\u00e4 todella hurjia ja seitsem\u00e4ss\u00e4 Etel\u00e4- ja Keski-Suomen maakunnassa korkeimmat yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4t, taloudellisestikin kest\u00e4v\u00e4t, hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t jo <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/tilastot\/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma\/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2024\" rel=\"nofollow noopener\">ylitetty.<\/a> Se, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 puunsaanti vaarantuu, ei ole mets\u00e4teollisuudenkaan etu, vaan ilmiselv\u00e4 riski sille.<\/p>\n<p>\u201dSuomen luonnon tila on heikko\u201d<\/p>\n<p>\u201dMets\u00e4esseen\u201d lopuksi esitet\u00e4\u00e4n v\u00e4ite, ett\u00e4 hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen Suomessa lis\u00e4isi niit\u00e4 muualla. T\u00e4m\u00e4 on Kotiahon mukaan aito ilmi\u00f6 ja koskee kaikenlaista k\u00e4yt\u00f6n rajoittamista.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Vuoto ei kuitenkaan ole t\u00e4ydellist\u00e4, vaan tutkimusten mukaan puu korvautuu osin uusilla materiaaleilla ja teknologialla. V\u00e4ite sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s olettamaan, ett\u00e4 Suomessa olisi hoidettu n\u00e4m\u00e4 asiat jotenkin paremmin kuin kaikkialla muualla, mutta t\u00e4llaista tieteellisesti p\u00e4tev\u00e4\u00e4 vertailua ei ole tehty. <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/luontopaneeli.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-4b-2023-suomen-luonnon-tila-ja-tulevaisuus-skenaariotarkastelu.pdf\" rel=\"nofollow noopener\">Luontopaneelin selvityksess\u00e4<\/a> Suomen luonnon tilasta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Suomen luonnon tila on heikko. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa suhteellinen katsantokanta yksist\u00e4\u00e4n ei ole p\u00e4tev\u00e4. Jos huonoa verrataan viel\u00e4 huonompaan, saadaan huonokin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4. Suomen mets\u00e4luonnon tila on heikko absoluuttisesti. <\/p>\n<p>Mit\u00e4 Kotiaho itse toivoisi enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n mets\u00e4keskusteluun?<\/p>\n<p>\u2013\u2009Toivoisin, ett\u00e4 tahallinen vastakkainasettelu ja perusteeton edunvalvontapelottelu lopetettaisiin. Meid\u00e4n pit\u00e4isi tunnustaa tosiasiat ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteinen, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva, oikea tilannekuva, ja ryhty\u00e4 toimenpiteisiin sen mukaisesti. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Valtioneuvos Matti Vanhanen kirjoitti esseess\u00e4\u00e4n \u201dSuomi tarvitsee kansallisen mets\u00e4rauhan\u201d (HS 14.9.) olevansa huolissaan mets\u00e4keskustelun vastakkainasetteluista. L\u00e4pi tekstin toistuu&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":42786,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-42785","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42785"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42785\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42786"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}