{"id":42817,"date":"2025-09-23T05:13:07","date_gmt":"2025-09-23T05:13:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42817\/"},"modified":"2025-09-23T05:13:07","modified_gmt":"2025-09-23T05:13:07","slug":"biopohjaisten-muovien-ymparistovaikutukset-voivat-olla-fossiilisia-vaihtoehtoja-suuremmat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42817\/","title":{"rendered":"Biopohjaisten muovien ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset voivat olla fossiilisia vaihtoehtoja suuremmat"},"content":{"rendered":"<p class=\"lead-text\"><strong>Muovin biopohjaisuus ei yksin takaa sen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4. Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 ratkaisevaa on muovin koko elinkaari sek\u00e4 se, mihin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n materiaali valitaan. Ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4vimm\u00e4t vaihtoehdot voivat l\u00f6yty\u00e4 bio- ja fossiilipohjaisten raaka-aineiden yhdistelmist\u00e4, esimerkiksi komposiiteista. <\/strong><\/p>\n<p class=\"lead-text\">Biopohjaisia eli uusiutuvista raaka-aineista tehtyj\u00e4 muoveja pidet\u00e4\u00e4n usein ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona fossiilipohjaisille muoveille. Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke), VTT:n ja Lapin yliopiston yhteisen ValueBiomat-hankkeen tutkimuksen mukaan biopohjaisten muovien ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset voivat kuitenkin olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuret \u2013 ja joissakin tapauksissa fossiilipohjaisia vaihtoehtoja kuormittavammat. Kest\u00e4vyyteen vaikuttavat tuotteen koko elinkaari sek\u00e4 my\u00f6s materiaalin ominaisuudet ja k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Materiaalien yhdistelmist\u00e4 uusia mahdollisuuksia<\/strong><\/p>\n<p>Biopohjaisia muoveja valmistetaan usein esimerkiksi kasvi\u00f6ljyist\u00e4, t\u00e4rkkelyksest\u00e4 tai ligniinist\u00e4. N\u00e4iden materiaalien mekaaninen kest\u00e4vyys ei kuitenkaan aina yll\u00e4 fossiilipohjaisten muovien tasolle. <\/p>\n<p>\u201dTutkimuksessamme olemme kuitenkin l\u00f6yt\u00e4neet lupaavia ratkaisuja: eri raaka-aineiden yhdistelyll\u00e4 voidaan saavuttaa sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 suorituskyky ett\u00e4 pienempi ymp\u00e4rist\u00f6kuormitus. Yhten\u00e4 vaihtoehtona ovat komposiitit, joita voidaan valmistaa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 biopohjaisia ja fossiilisia komponentteja\u201d, sanoo polymeeritekniikan apulaisprofessori <strong>Jukka Niskanen<\/strong> Aalto-yliopistosta.<\/p>\n<p>\u201dMy\u00f6s muovien pitk\u00e4ik\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6, uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 ja kierr\u00e4tys voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kuormaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Uudet komposiitit \u2013 joissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi t\u00e4rkkelyst\u00e4 tai biohiilt\u00e4 \u2013 voivatkin samanaikaisesti parantaa materiaalien suorituskyky\u00e4 ja pienent\u00e4\u00e4 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4\u201d, t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tutkimusprofessori <strong>Hannu Ilvesniemi<\/strong> Lukesta.<\/p>\n<p>Joissakin tapauksissa biopohjaisen muovin ja biopohjaisen t\u00e4yteaineen yhdistelm\u00e4 voi olla ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta parempi ratkaisu kuin t\u00e4ysin biopohjainen muovi. Vastaavasti my\u00f6s fossiilipohjaisen muovin ja biopohjaisen t\u00e4yteaineen yhdistelm\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta. Komposiittien kierr\u00e4tys on kuitenkin haastavaa, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 uusia ratkaisuja tuotesuunnittelussa ja kierr\u00e4tysj\u00e4rjestelmiss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Elinkaariarviointi paljastaa kokonaiskuvan<\/strong><\/p>\n<p>Elinkaariarviointi toi esiin biopohjaisten raaka-aineiden tuotantoon liittyvi\u00e4 haasteita. Raaka-aineiden viljely ja jalostus voivat aiheuttaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n ja vesist\u00f6ihin, lis\u00e4t\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n paineita sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta, jos metsi\u00e4 raivataan pelloiksi.<\/p>\n<p>\u201dYmp\u00e4rist\u00f6n kannalta olennaista on, ett\u00e4 materiaalit ovat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sopivia ja suunniteltu niin, ett\u00e4 j\u00e4tteeksi p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n materiaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4 mahdollisimman pieneksi. Lis\u00e4ksi on huomioitava paitsi materiaalin hiilijalanj\u00e4lki, my\u00f6s sen vaikutukset biodiversiteettiin, maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja resurssien riitt\u00e4vyyteen\u201d, sanoo Ilvesniemi.<\/p>\n<p>Tutkijoiden mukaan kest\u00e4v\u00e4 siirtym\u00e4 muoveissa vaatii tutkimuksen, teollisuuden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon yhteisty\u00f6t\u00e4 \u2013 sek\u00e4 tarkkaa koko arvoketjun arviointia siit\u00e4, milloin biopohjainen ratkaisu todella v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kuormaa.<\/p>\n<tr>\n<td style=\"width:99.3568%;\">Biohajoava vai biopohjainen?<\/p>\n<ul>\n<li>ValueBiomat-hankkeen tutkimus keskittyi <strong>biopohjaisiin muoveihin ja niiden elinkaarisiin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin<\/strong> \u2013 ei biohajoavuuteen.<\/li>\n<li><strong>Biopohjaiset muovit<\/strong> valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista, kuten kasvi\u00f6ljyist\u00e4, t\u00e4rkkelyksest\u00e4 tai ligniinist\u00e4. <strong>Kaikki biopohjaiset muovit eiv\u00e4t ole biohajoavia.<\/strong><\/li>\n<li><strong>Biohajoavat muovit<\/strong> voivat hajota tietyiss\u00e4 olosuhteissa pienemmiksi yhdisteiksi, mutta ne voivat silti olla valmistettu fossiilisista raaka-aineista.<\/li>\n<\/ul>\n<\/td>\n<\/tr>\n<p>ValueBiomat on Aalto-yliopiston koordinoima hanke, jossa ovat mukana Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT yhdess\u00e4 useiden yrityskumppaneiden kanssa. Hankkeessa yhdistyy materiaalitutkimus, elinkaariarviointi, kiertotalousratkaisut ja liiketoimintan\u00e4k\u00f6kulmat. Hanketta rahoitti Suomen Akatemian Strateginen tutkimus.<\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Apulaisprofessori Jukka Niskanen, Aalto-yliopisto, puh. +358503024717, <a href=\"https:\/\/www.epressi.com\/cdn-cgi\/l\/email-protection\" class=\"__cf_email__\" data-cfemail=\"b4dec1dfdfd59adaddc7dfd5dad1daf4d5d5d8c0db9ad2dd\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">[email\u00a0protected]<\/a><\/li>\n<li>Tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi, Luke, puh. +358295322440, <a href=\"https:\/\/www.epressi.com\/cdn-cgi\/l\/email-protection\" class=\"__cf_email__\" data-cfemail=\"c3aba2adadb6edaaafb5a6b0adaaa6aeaa83afb6a8a6eda5aa\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">[email\u00a0protected]<\/a><\/li>\n<li>Tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Katri Valkokari, VTT, puh. +358408479352, <a href=\"https:\/\/www.epressi.com\/cdn-cgi\/l\/email-protection\" class=\"__cf_email__\" data-cfemail=\"bdd6dcc9cfd493cbdcd1d6d2d6dccfd4fdcbc9c993dbd4\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">[email\u00a0protected]<\/a><\/li>\n<li>Professori Jouni Partanen, Aalto-yliopisto, puh. +358505769804, <a href=\"https:\/\/www.epressi.com\/cdn-cgi\/l\/email-protection\" class=\"__cf_email__\" data-cfemail=\"98f2f7edf6f1b6e8f9eaecf9f6fdf6d8f9f9f4ecf7b6fef1\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">[email\u00a0protected]<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n<p>Uutinen on julkaistu my\u00f6s <a href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/biopohjaisten-muovien-ymparistovaikutukset-voivat-olla-fossiilisia-vaihtoehtoja-suuremmat\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Luke.fi-sivuilla<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Muovin biopohjaisuus ei yksin takaa sen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4. Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 ratkaisevaa on muovin koko elinkaari sek\u00e4 se, mihin&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":8951,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-42817","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42817","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42817"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42817\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8951"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}