{"id":42821,"date":"2025-09-23T05:16:09","date_gmt":"2025-09-23T05:16:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42821\/"},"modified":"2025-09-23T05:16:09","modified_gmt":"2025-09-23T05:16:09","slug":"suomeen-voi-tulla-niin-paljon-maahanmuuttajia-etta-vakiluku-nousee-7-miljoonaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42821\/","title":{"rendered":"Suomeen voi tulla niin paljon maahanmuuttajia, ett\u00e4 v\u00e4kiluku nousee 7 miljoonaan"},"content":{"rendered":"

Tuoreen ennusteen mukaan Suomen v\u00e4est\u00f6 voi kasvaa maahanmuuton seurauksena jopa seitsem\u00e4\u00e4n miljoonaan henkeen vuoteen 2050 menness\u00e4.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Suomen v\u00e4kiluvun arvioidaan kasvavan suurimmassa osassa erilaisia skenaarioita. Kuvituskuva. Jani Korpela<\/p>\n

Kalevi Sorsa -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaiseman analyysin mukaan Suomen v\u00e4kiluku voisi kasvaa vuoteen 2050 tultaessa jopa seitsem\u00e4\u00e4n miljoonaan henkil\u00f6\u00f6n. Analyysin tehnyt v\u00e4est\u00f6tieteen tohtori Aapo Hiilamo<\/strong> korostaa, ett\u00e4 Suomessa on liikaa keskitytty syntyvyyteen, jossa tapahtuvat muutokset ovat verraten pieni\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Keskustelussa Suomen v\u00e4est\u00f6kehityksess\u00e4 on keskitytty liikaakin matalaan syntyvyyteen. Analyysini osoittaa, ett\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6n ja ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ovat oikeastaan yksinomaan muuttoliikkeen varassa. Onnistunut maahanmuutto voi kasvattaa v\u00e4est\u00f6\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4 jopa yli miljoonalla, kun verrataan skenaarioon, jossa muuttovoitto hyytyisi matalammalle tasolle, Hiilamo arvioi s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tiedotteessa.<\/p>\n

Hiilamon mukaan maahanmuuttajien sopeuttamiseen pit\u00e4\u00e4 vaikuttaa poliittisin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin.<\/p>\n

\u2013 Maailmassa on noin 900 miljoonaa ihmist\u00e4, jotka toivovat muuttavansa toiseen maahan. He etsiv\u00e4t parempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, jonka Suomi voi monelle tarjota hy\u00f6tyen siit\u00e4 samalla my\u00f6s itse. Suomen v\u00e4est\u00f6kehityksen turvaamiseksi riitt\u00e4isi, ett\u00e4 t\u00e4nne tulisi vain pieni osa maailman mahdollisista maahanmuuttajista.<\/p>\n

Hiilamo vertailee syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen potentiaalisen kehityksen vaikutuksia sek\u00e4 erilaisten kehityskulkujen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4nen laskelmansa perustuu muun muassa YK:n v\u00e4est\u00f6ennusteissa k\u00e4ytettyyn Washingtonin yliopiston tutkijoiden kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n malliin.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6 todenn\u00e4k\u00f6isesti kasvaa<\/p>\n

Suomen v\u00e4est\u00f6 on varsin ik\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4. Sen vuoksi muuttoliikkeen kasvattaminen on keskeisess\u00e4 asemassa, jotta huoltosuhdetta saataisiin korjattua. Hiilamo nostaa analyysiss\u00e4\u00e4n esille, ett\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6 on arvioinut 7500 henkil\u00f6n kasvun vuosittaisessa muuttovoitossa pienent\u00e4v\u00e4n kest\u00e4vyysvajetta l\u00e4hes miljardilla eurolla.<\/p>\n

\u2013 Tilastokeskus korotti viime vuoden v\u00e4est\u00f6ennusteessaan arviotaan muuttovoitosta per\u00e4ti 25\u202f000 henkil\u00f6ll\u00e4 40\u202f000:en. Analyysini osoittaa, ett\u00e4 uusi mittaluokka on realistinen. Korkeampi muuttovoitto heijastuisi suoraan my\u00f6s ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, jolloin huolet Suomen julkisen talouden kest\u00e4vyydest\u00e4 h\u00e4lventyisiv\u00e4t ratkaisevasti, Hiilamo summaa.<\/p>\n

Analyysiss\u00e4 syntyvyyden ja kuolleisuuden kohdalla ennusteiden vaihteluv\u00e4li ei ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin suuri kuin maahanmuuton osalta. Hiilamo huomauttaakin, ett\u00e4 maahanmuuton ennustaminen on n\u00e4ist\u00e4 kolmesta kaikista vaikeinta.<\/p>\n

\u2013\u2009Nykyisen tasoinen maahanmuutto takaa v\u00e4est\u00f6nkasvun riippumatta siit\u00e4, miten syntyvyys ja kuolleisuus kehittyv\u00e4t. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 maahanmuutto kasvattaa p\u00e4\u00e4asiassa ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4, koska Suomeen muuttaneet ovat historiallisesti olleet muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 nuorempia, Hiilamo kirjoittaa.<\/p>\n

Hiilamon ennusteen mediaani eli tilastollinen keskiluku vuoden 2050 v\u00e4est\u00f6n koosta on noin 6,2 miljoonaa henkil\u00f6\u00e4. Se on hyvin l\u00e4hell\u00e4 Tilastokeskuksen tekem\u00e4\u00e4 piste-ennustetta.<\/p>\n

Hiilamon analyysissa esitt\u00e4m\u00e4 arvio on huomattavasti optimistisempi kuin Sitran kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 laatima v\u00e4est\u00f6ennuste<\/a>. Sek\u00e4 Hiilamon ett\u00e4 Sitran laatimat ennusteet ovat stokastisia v\u00e4est\u00f6ennusteita, joissa ennustetaan todenn\u00e4k\u00f6isyysjakauma tulevista v\u00e4est\u00f6kehityksist\u00e4. N\u00e4in voidaan arvioida, millaisia riskej\u00e4 v\u00e4est\u00f6kehitykseen liittyy.<\/p>\n

Sitran mukaan noin 24 000 hengen vuotuinen nettomaahanmuuton ennuste vastaisi parhaiten toteutunutta v\u00e4est\u00f6kehityst\u00e4. T\u00e4ll\u00f6inkin ik\u00e4\u00e4ntymisen aiheuttamat ongelmat kansantaloudelle ja julkiselle taloudella siirtyisiv\u00e4t muutamalla vuosikymmenell\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tuoreen ennusteen mukaan Suomen v\u00e4est\u00f6 voi kasvaa maahanmuuton seurauksena jopa seitsem\u00e4\u00e4n miljoonaan henkeen vuoteen 2050 menness\u00e4. Suomen v\u00e4kiluvun…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":42822,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,3686,15,18,21,637,32,19,20,472,16,11268,11267],"class_list":{"0":"post-42821","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-muuttoliike","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-politiikka","26":"tag-suomi","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-tutkimus","30":"tag-uutiset","31":"tag-vaesto-ja-vaestolaskenta","32":"tag-vaestokysymykset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42821","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42821"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42821\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42822"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42821"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42821"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42821"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}