{"id":42900,"date":"2025-09-23T07:21:09","date_gmt":"2025-09-23T07:21:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42900\/"},"modified":"2025-09-23T07:21:09","modified_gmt":"2025-09-23T07:21:09","slug":"varkautelainen-avaruustutkimus-nousi-esille-kahdella-merkittavalla-esityksella-kansainvalisessa-tapahtumassa-koolla-yli-1-800-tutkijaa-paikalliset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42900\/","title":{"rendered":"Varkautelainen avaruustutkimus nousi esille kahdella merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 esityksell\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 tapahtumassa\u2009\u2013\u2009Koolla yli 1\u2009800 tutkijaa | Paikalliset"},"content":{"rendered":"<p>Euroopan ja Yhdysvaltain avaruus- ja planeettatutkijat kokoontuivat 7.\u201312. syyskuuta Finlandia-talolle Helsinkiin, kun Europlanet Science Congress (EPSC) ja American Astronomical Societyn Division of Planetary Sciences (DPS) j\u00e4rjestiv\u00e4t yhteiskonferenssinsa EPSC-DPS2025.<\/p>\n<p>Tapahtuma ker\u00e4si yhteens\u00e4 1\u2009803 osallistujaa 52 eri maasta, joista 1\u2009659 oli paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja 144 et\u00e4yhteyksin. Eniten osallistujia saapui Yhdysvalloista (435), ja Suomesta mukana oli 97 tutkijaa ja asiantuntijaa.<\/p>\n<p>My\u00f6s Warkauden Kassiopeian H\u00e4rk\u00e4m\u00e4en observatorion tekem\u00e4 tutkimusty\u00f6 sai huomiota tutkijoiden keskuudessa. Kaikkiaan Suomesta oli mukana nelj\u00e4 harrastajien pit\u00e4m\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4 tai tekem\u00e4\u00e4 posteria, joista kaksi oli Warkauden Kassiopeian j\u00e4senten tekemi\u00e4.<\/p>\n<p>EPSC on Euroopan suurin planeettatiedekonferenssi, joka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuosittain eri puolilla Eurooppaa. T\u00e4n\u00e4 vuonna tapahtuma painotti erityisesti nuorten tutkijoiden osallistumista, tarjosi laajoja verkostoitumismahdollisuuksia ja sis\u00e4lsi my\u00f6s yleis\u00f6lle suunnattuja tiedetapahtumia.<\/p>\n<p>Yksi konferenssin erityispiirteist\u00e4 oli t\u00e4htiharrastajien (pro-am) aktiivinen rooli osana tieteellist\u00e4 ohjelmaa \u2013 suomalaiset harrastajat nousivat esiin erityisesti komeettatutkimuksen saralla, varkautelaiset etunen\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Varkauden<\/strong> Kangaslammilla sijaitseva H\u00e4rk\u00e4m\u00e4en observatorio nousi esiin kahdella merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 esityksell\u00e4, jotka korostivat harrastajatoiminnan tieteellist\u00e4 arvoa. Observatorion pitk\u00e4j\u00e4nteinen ja tarkka havaintoty\u00f6 on tuottanut arvokasta dataa, joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ammattitutkijoiden aineistoa ja tukee kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 esityksess\u00e4 keskityttiin komeetta 17P\/Holmes aktiivisuuden seurantaan. Komeetta Holmes tunnetaan siit\u00e4, ett\u00e4 se vuonna 2007 kirkastui \u00e4killisesti l\u00e4hes miljoonakertaisesti, mik\u00e4 teki siit\u00e4 hetkellisesti paljain silmin n\u00e4kyv\u00e4n kohteen.<\/p>\n<p>Vuoden 2023 havaintokampanja, johon osallistui useita pro-am-havaitsijoita eri puolilta maailmaa, dokumentoi uuden purkauksen 12P\/Pons-Brooks komeetalla, joka oli pienempi mutta silti merkitt\u00e4v\u00e4. <strong>Markku Nissisen<\/strong> tekem\u00e4t havainnot olivat keskeisess\u00e4 roolissa t\u00e4m\u00e4n vuoden 2023 purkauksen ajoittamisessa ja sen kirkkauden kehittymisen seuraamisessa.<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4\u00e4n Nissinen korosti, kuinka harrastajaverkoston jatkuva seuranta mahdollistaa purkausten mallintamisen ja auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n komeetan sis\u00e4isi\u00e4 prosesseja. Havaintojen perusteella on voitu tunnistaa uusia purkausjaksoja ja arvioida niiden vaikutusta komeetan kirkkauteen ja rakenteeseen.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Toisessa<\/strong> esityksess\u00e4 esiteltiin H\u00e4rk\u00e4m\u00e4en observatorion tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 eksoplaneettojen ylikulkuhavaintojen parissa. Observatorio on osallistunut aktiivisesti eksoplaneettojen valok\u00e4yrien mittaamiseen ja analysointiin.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 havaintodataa, josta tunnistettiin heikkoja signaaleja viittaamaan planeettojen kulkuun t\u00e4htien editse. H\u00e4rk\u00e4m\u00e4en tarkat ja toistuvat mittaukset olivat keskeisi\u00e4 n\u00e4iden signaalien vahvistamisessa. Esityksess\u00e4 tuotiin esiin, kuinka juuri harrastajatoiminta voi tukea avaruusteleskooppien havaintoja ja nopeuttaa uusien kohteiden varmistamista.<\/p>\n<p>Komeettapurkausten seuranta ja eksoplaneettojen ylikulkuhavainnot ovat esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka paikallinen osaaminen ja intohimo voivat tukea globaalia tiedeyhteis\u00f6\u00e4. Esitykset saivat kiitosta selke\u00e4st\u00e4 datasta, pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja avoimesta yhteisty\u00f6asenteesta.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Konferenssissa<\/strong> esiteltiin laaja kirjo ajankohtaisia tutkimuksia, jotka syvensiv\u00e4t ymm\u00e4rryst\u00e4 niin aurinkokunnan kohteista kuin eksoplaneetoistakin.<\/p>\n<p>Yksi puhutuimmista aiheista oli tutkimus, jonka mukaan teknologisesti kehittynyt el\u00e4m\u00e4 saattaa olla harvinaista maailmankaikkeudessa \u2013 erityisesti planeetoilla, joilta puuttuu laattatektoniikka tai riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 hiilidioksidia ilmaston yll\u00e4pit\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 tutkimus k\u00e4sitteli t\u00e4htienv\u00e4lisi\u00e4 kappaleita, kuten 3I\/Atlas, ja niiden mahdollista roolia planeettojen muodostumisen k\u00e4ynnist\u00e4jin\u00e4 nuorten t\u00e4htien ymp\u00e4rill\u00e4. Marsin tutkimuksessa esiin nousi Euroopan Rosalind Franklin -kulkija ja sen mahdollisuudet tutkia el\u00e4m\u00e4n rakennuspalikoita, joita kivivy\u00f6ryt ja muinaiset tulvat ovat saattaneet tuoda pinnalle. Lis\u00e4ksi Marsin revontulten vihre\u00e4 hohde ja sen mallintaminen her\u00e4ttiv\u00e4t kiinnostusta, sill\u00e4 ilmi\u00f6 voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n planeetan kaasukeh\u00e4\u00e4 ja sen vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa.<\/p>\n<p>Saturnuksen kuu Enceladus oli my\u00f6s esill\u00e4: sen h\u00f6yrypurkauksista l\u00f6ydettyjen orgaanisten yhdisteiden alkuper\u00e4\u00e4 kyseenalaistettiin, mik\u00e4 voi vaikuttaa k\u00e4sityksiin kuun mahdollisesta elinkelpoisuudesta. Eksoplaneettojen etsinn\u00e4ss\u00e4 teko\u00e4ly osoitti voimansa \u2013 koneoppimismenetelm\u00e4t kykenev\u00e4t tunnistamaan heikkoja signaaleja, jotka viittaavat aiemmin havaitsemattomiin planeettoihin.<\/p>\n<p>My\u00f6s planeettapuolustus oli agendalla. Asteroidien torjuntaan liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa esiteltiin menetelm\u00e4, jolla voidaan tunnistaa niin kutsuttuja \u201davainreiki\u00e4\u201d (keyholes) \u2013 pieni\u00e4 avaruuden alueita, joiden kautta kulkeva asteroidi voisi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 Maahan tulevilla kiertoradoillaan.<\/p>\n<p>N\u00e4iden kriittisten kohtien tunnistaminen mahdollistaa torjuntatoimien, kuten radanmuutosten, suunnittelun mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tavoitteena on minimoida riski ja maksimoida onnistumisen todenn\u00e4k\u00f6isyys, jos uhkaava kappale havaitaan ajoissa.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/3szo8j\/11057126.jpg\/alternates\/FREE_1440\/11057126.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Warkauden Kassiopeian edustajat Markku Nissinen ja Harri Haukka Finlandia-talolla pidetyss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 avaruustutkimuksen huipputapahtumassa. Harri Haukka\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11057126.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tWarkauden Kassiopeian edustajat Markku Nissinen ja Harri Haukka Finlandia-talolla pidetyss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 avaruustutkimuksen huipputapahtumassa. Harri Haukka<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">EPSC-konferenssi<\/strong> oli alun perin tarkoitus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Helsingiss\u00e4 jo vuonna 2021. COVID-19-pandemia kuitenkin siirsi tapahtuman virtuaaliseksi, ja my\u00f6hemmin Finlandia-talon peruskorjaus lykk\u00e4si Helsingin vuoroa edelleen.<\/p>\n<p>Nyt, nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin, konferenssi saatiin vihdoin j\u00e4rjestetty\u00e4 suunnitellusti Helsingiss\u00e4. Tapahtuma oli merkitt\u00e4v\u00e4 hetki suomalaiselle avaruustutkimusyhteis\u00f6lle ja tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden esitell\u00e4 kotimaista osaamista kansainv\u00e4liselle yleis\u00f6lle.<\/p>\n<p>Konferenssin j\u00e4rjestelyist\u00e4 vastasivat Europlanet Society ja American Astronomical Society yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa.<\/p>\n<p class=\"diks-storyline__additional-information\">Kirjoittaja on joroislaisl\u00e4ht\u00f6inen avaruusinsin\u00f6\u00f6ri, joka ty\u00f6skentelee Ilmatieteen laitoksella kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan ja Yhdysvaltain avaruus- ja planeettatutkijat kokoontuivat 7.\u201312. syyskuuta Finlandia-talolle Helsinkiin, kun Europlanet Science Congress (EPSC) ja American&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":42901,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[7907,2267,33,31,30,104,11283,118,32,779,4842,119,719],"class_list":{"0":"post-42900","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-aurinko-ja-planeettakunnat","9":"tag-eurooppa","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsinki","14":"tag-kangaslampi","15":"tag-science","16":"tag-suomi","17":"tag-tahtitiede","18":"tag-taivaankappaleet","19":"tag-tiede","20":"tag-tiede-yleista"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42900","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42900"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42900\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42901"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42900"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42900"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42900"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}