{"id":43097,"date":"2025-09-23T12:10:08","date_gmt":"2025-09-23T12:10:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/43097\/"},"modified":"2025-09-23T12:10:08","modified_gmt":"2025-09-23T12:10:08","slug":"kommentti-muuttunut-trump-aikoo-paljastaa-suunnitelmansa-koko-maailmalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/43097\/","title":{"rendered":"Kommentti: Muuttunut Trump aikoo paljastaa suunnitelmansa koko maailmalle"},"content":{"rendered":"

Trumpin ensimm\u00e4inen YK-puhe vuonna 2017 merkitsi uutta aikaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa. Nyt on aineksia vastaavaan linjanvetoon. T\u00e4t\u00e4 koko maailma odottaa j\u00e4nnityksell\u00e4, kirjoittaa politiikan toimittaja Iida Hallikainen.<\/p>\n

YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa yleis\u00f6n eteen astuu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n puheen erilainen presidentti Donald Trump<\/a> kuin mit\u00e4 h\u00e4nen ensimm\u00e4isell\u00e4 presidenttikaudellaan n\u00e4htiin.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 aiempaan verrattuna Euroopan johtajat ovat luoneet h\u00e4neen suhteita ja kerrytt\u00e4neet ainakin jonkinlaista luottamusta, on Trump nyt kiinnostuneempi my\u00f6s rauhanv\u00e4lityksest\u00e4. Samalla h\u00e4n on kuitenkin viel\u00e4 aiempaakin itsevarmempi ja kiinnostuneempi vallasta ja voimasta, mik\u00e4 tekee mahdottomaksi ennakoida presidentin tulevia peliliikkeit\u00e4.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen kerta Trumpin toisella presidenttikaudella, kun h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 puheen YK:n yleiskokouksessa. Puheeseen kohdistuu paljon odotuksia, eik\u00e4 turhaan.<\/p>\n

Osviittaa saatiin maanantaina, kun Valkoisen talon lehdist\u00f6sihteeri Karoline Leavitt <\/a>sanoi, ett\u00e4 Trump pit\u00e4\u00e4 kokouksessa tiistaina \u201dmerkitt\u00e4v\u00e4n puheen Amerikan voiman uudistumisesta ymp\u00e4ri maailmaa h\u00e4nen johtajuutensa aikana\u201d.<\/p>\n

Puheen on siis tarkoitus hahmotella Trumpin maailmankuvaa ja h\u00e4nen askelmerkkej\u00e4\u00e4n ulkopolitiikassa presidenttikautensa aikana.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Trumpin ensimm\u00e4inen YK-puhe vuonna 2017 merkitsi uutta aikaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa. Nyt on aineksia vastaavaan linjanvetoon.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Yhdysvaltain<\/p>\n

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump m\u00e4\u00e4rittelee ensimm\u00e4isess\u00e4 toisen presidenttikautensa YK-puheessa suuntaviivat ulkopolitiikalle. Kuva:\u00a0Brian Snyder \/ Reuters<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ovat toki ylist\u00e4vi\u00e4 sanoja nimenomaan Trumpin omasta hallinnosta, mutta Yhdysvaltain presidentin puhe YK:n yleiskokouksessa on my\u00f6s aidosti todella merkitt\u00e4v\u00e4 tapahtuma, johon kohdistuu paljon odotuksia.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin YK:n yleiskokous on yksi harvoista areenoista, jossa merkitt\u00e4v\u00e4t maailman maat ovat edustettuna samassa salissa. Yhdysvallat on YK:n perustajaj\u00e4sen ja suurin rahoittaja. Kokouksessa presidentti saa merkitt\u00e4v\u00e4n areenan ajatuksilleen, kun iso joukko maailmanjohtajia kuuntelee ja kansainv\u00e4liset mediat seuraavat.<\/p>\n

Puheessaan Yhdysvaltain presidentti on perinteisesti hahmotellut suuntaviivat ulkopolitiikalleen. On tyypillist\u00e4, ett\u00e4 puheessa esitell\u00e4\u00e4n presidentin hallinnon keskeiset kansainv\u00e4liset tavoitteet, jotka viestitet\u00e4\u00e4n liittolaisille ja vastustajille. Puhe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 usein merkitt\u00e4vi\u00e4 avauksia, joita tulkitaan sanatarkasti.<\/p>\n

Esimerkiksi Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama <\/a>esitteli ensimm\u00e4isess\u00e4 YK-puheessaan vuonna 2009 yhteisen vastuun globaalista tulevaisuudesta ja ilmastosta, Ronald Reagan<\/a> maalaili uutta alkua yhteisty\u00f6lle Neuvostoliiton kanssa vuonna 1985 ja Joe Biden<\/a> korosti viimeisess\u00e4 YK-puheessaan presidenttin\u00e4 vuonna 2024 demokratian merkityst\u00e4 ja Yhdysvaltoja liittoutuneena toimijana.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

On erityisen kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4, miten Trump aikoo yhdist\u00e4\u00e4 sis\u00e4politiikkaa korostavan retoriikkansa siihen, ett\u00e4 h\u00e4n haluaisi olla my\u00f6s aikaansaava kansainv\u00e4linen toimija.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Ensimm\u00e4isen puheensa presidenttin\u00e4 Trump piti YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2017.<\/p>\n

Puheessaan Trump esitteli Amerikka ensin -ajattelunsa suuntaviivat ja sanoi, ett\u00e4 Iranin sopimus oli \u201dyksi huonoimmista ja yksipuolisimmista sopimuksista, joihin Yhdysvallat on koskaan sitoutunut\u201d. Eniten kohua her\u00e4tti h\u00e4nen uhkailunsa Pohjois-Koreaa kohtaan:<\/p>\n

\u2013\u2009Rakettimies on itsemurhamatkalla itsens\u00e4 ja hallintonsa puolesta. Yhdysvallat on valmis, halukas ja kykenev\u00e4, mutta toivottavasti t\u00e4h\u00e4n ei tarvitse turvautua, Trump uhkasi.<\/p>\n

Presidentti kertoi luottavansa vahvoihin ja itsen\u00e4isiin kansakuntiin samalla korostaen, ett\u00e4 tulevaisuus ei kuulu \u201dglobalisteille, vaan patriooteille\u201d.<\/p>\n

Puhe oli poikkeuksellinen verrattuna Yhdysvaltojen presidenttien YK:n yleiskokouksissa aiemmin pit\u00e4miin puheisiin. Siin\u00e4 miss\u00e4 tyypillisesti puheissa oli korostettu monenv\u00e4lisyytt\u00e4 ja yhteisty\u00f6t\u00e4, korosti Trump suvereniteettia ja itsen\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n

Trumpin ensimm\u00e4inen YK-puhe vuonna 2017 merkitsi uutta aikaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa. Nyt on aineksia vastaavaan linjanvetoon. T\u00e4t\u00e4 koko maailma odottaa j\u00e4nnityksell\u00e4.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Trumpin odotetaan esittelev\u00e4n jonkinlaisen mallin Gazan sodan j\u00e4lkeiselle ajalle.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"YK:n<\/p>\n

YK:n yleiskokous kokoontui maanantaina k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n Gazan tilannetta ja kahden valtion mallia. Kuva:\u00a0Eduardo Munoz \/ Reuters<\/p>\n

Mit\u00e4 voimme odottaa nyt Trumpin puheelta?<\/p>\n

Keskeinen kysymys kilpistyy siihen, millaisen roolin Yhdysvallat ottaa maailmanpolitiikassa Trumpin toisella kaudella.<\/p>\n

Presidentti on my\u00f6s toisella kaudellaan korostanut Amerikka ensin -ajattelua, mutta toisaalta h\u00e4n on my\u00f6s ollut kiinnostunut rauhanv\u00e4lityksest\u00e4 ja Nobelin rauhanpalkinnosta. Trumpille kyse on diilien tekemisest\u00e4, eik\u00e4 rauhandiilej\u00e4 saavuteta ilman kansainv\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja Yhdysvaltojen osuutta niiss\u00e4. On erityisen kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4, miten Trump aikoo yhdist\u00e4\u00e4 sis\u00e4politiikkaa korostavan retoriikkansa siihen, ett\u00e4 h\u00e4n haluaisi olla my\u00f6s aikaansaava kansainv\u00e4linen toimija.<\/p>\n

Trumpin puheen keski\u00f6ss\u00e4 tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s olemaan Gazan kriisi. Trump on aiemmin ehdottanut Yhdysvaltojen ottavan hallintaansa Gazan alueen ja kehitt\u00e4v\u00e4n sit\u00e4 taloudellisesti sen j\u00e4lkeen, kun gazalaiset on siirretty muualle. Ehdotusta on kritisoitu laajasti. Trumpin odotetaan siis esittelev\u00e4n jonkinlaisen mallin Gazan sodan j\u00e4lkeiselle ajalle.<\/p>\n

Aiemmin Trump on my\u00f6s syytt\u00e4nyt YK:ta kyvytt\u00f6myydest\u00e4 puuttua globaaleihin kriiseihin ja on odotettavissa, ett\u00e4 Trump kommentoi YK:n roolia puheessaan.<\/p>\n

Pienemp\u00e4n\u00e4 nyanssina kiinnostavaa on my\u00f6s kuulla, kommentoiko h\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja jos, niin mill\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Puhe tulee varmasti kuohuttamaan. Sen s\u00e4vyn m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 jo alussa k\u00e4sitelty muutos Trumpissa h\u00e4nen ensimm\u00e4iseen kauteensa verrattuna. Peruselementit ovat samat, mutta kiinnostus rauhanv\u00e4litykseen ja sen kautta saatavaan valtaan ja kunniaan voivat vaikuttaa presidenttiin uudella tavalla h\u00e4nen toisella kaudellaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Trumpin ensimm\u00e4inen YK-puhe vuonna 2017 merkitsi uutta aikaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa. Nyt on aineksia vastaavaan linjanvetoon. T\u00e4t\u00e4 koko maailma…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":43098,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-43097","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43097","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=43097"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43097\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/43098"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=43097"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=43097"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=43097"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}