![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/hmf25-day1-195110-henrijuvonen-1615-648x432.jpg\"\/)
Kuva: Henri Juvonen<\/p>\nHellsinki Metal Festivalin j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 on alusta alkaen ollut joukko ammattilaisia, mutta uusi tapahtuma on aina uusi tapahtuma ja opeteltavaa riitt\u00e4\u00e4 aina, ennen kuin kaikki asiat rullaavat t\u00e4ysin. Sanoiko kolmas kerta nyt toden?<\/p>\n
K\u00e4rkeen on sanottava, ett\u00e4 Hellsinki on parantanut meininki\u00e4\u00e4n vuosi vuodelta. Muistan yh\u00e4 kuinka ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna jopa aluekarttoja odoteltiin viime hetkille asti ja itsell\u00e4ni oli koko ajan ihan pieni pelko perseess\u00e4, ett\u00e4 onko koko tapahtuma kuin korttitalo, mutta niin se vain pysyi lujasti kasassa muutamia lapsuksia lukuunottamatta. Nyt kolmantena vuonna Hellsinki ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin rasvattu koneisto, mutta py\u00f6r\u00e4t py\u00f6riv\u00e4t yh\u00e4 sulavammin.
-Aki<\/p>\n
Tuska vs Hellsinki?<\/p>\n
\u201dKyll\u00e4 t\u00e4\u00e4 Hellsinki vaan on ihan Tuskan tappaja!\u201d minulle tokaistiin heti perjantain k\u00e4rkeen, kun t\u00f6rm\u00e4sin J\u00e4\u00e4hallin nurkilla tuttuun, jota en ollut tavannut sitten 2010-luvun lopun Tuska-festareiden.<\/p>\n
Hellsinki vs Tuska -vastakkainasettelu on ollut hauskaa seurattavaa jo kolmen vuoden ajan, kun Hellsinki Metal Festivalia on j\u00e4rjestetty. Hauskaksi asian tekee se, ett\u00e4 molemmat tapahtumat taatusti hy\u00f6tyv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 t\u00e4ysin turhasta ja k\u00e4vij\u00f6iden keksim\u00e4st\u00e4 asetelmasta. Kyse on loppupeleiss\u00e4 kahdesta l\u00e4hes t\u00e4ysin erilaisesta tapahtumasta ja nyt elokuussa 2025 k\u00e4vi entist\u00e4 selvemm\u00e4ksi, miten erilaisille k\u00e4vij\u00e4kunnille n\u00e4m\u00e4 kaksi festaria onkaan suunnattu, kun k\u00e4vin kes\u00e4n aikana fiilistelem\u00e4ss\u00e4 ensin Tuskaa ja nyt Hellsinki\u00e4. Ja viihdyin muuten molemmissa.
-Aki<\/p>\n
Tuskan ja Hellsingin v\u00e4lill\u00e4 tulee tahtomattakin tehneeksi vertailua. Omalla kohdallani \u2013 kuten niin monen muunkin naavan \u2013 on k\u00e4ynyt niin, ettei Tuska tarjoa en\u00e4\u00e4 kuin kourallisen aidosti kiinnostavia esiintyji\u00e4. Kun taas varsinkin kahta aiempaa Hellsinki\u00e4 tarkastelee, niin pakko n\u00e4hd\u00e4 -osaston ryhmi\u00e4 on ollut aivan heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n paljon.<\/p>\n
Tuskan ihmispaljoudessa saa talsia \u201dhyv\u00e4ll\u00e4\u201d ts\u00e4g\u00e4ll\u00e4 melkein koko viikonlopun t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuttuihin, kun taas Hellsingiss\u00e4 tulee kaveria vastaan joka k\u00e4\u00e4nteess\u00e4. Sosiaalinen puoli onkin musiikin ohella yksi Hellsingin hienoimpia asioita. Ja seh\u00e4n on yksi festivaalien parhaita puolia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. On my\u00f6s aina yht\u00e4 ilahduttavaa, kun ventovieraat huomioivat jonkin b\u00e4ndipaidan tai patchin: \u201dhei, Sisters of Mercy!\u201d Ja muuta vastaavaa. Lyhyit\u00e4, mutta hyvi\u00e4 kohtaamisia.<\/p>\n
En toki pystynyt observoimaan koko Hellsinki-k\u00e4vij\u00f6iden joukkoa, mutta j\u00e4i sellainen tuntuma, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna paikalla olisi ollut aiempia vuosia v\u00e4hemm\u00e4n nuoria. Olikohan n\u00e4in? Ja jos oli, niin johtuikohan se death metalin v\u00e4hyydest\u00e4? Kuolohommat kun ovat suht kovassa kurssissa nuorempien keskuudessa.
-Tami<\/p>\n
Kuva: Henri Juvonen<\/p>\n
Nordis alueena, oheisohjelmat ja ruokatarjonta<\/p>\n
Tykk\u00e4\u00e4n alueesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 hommat on pidetty samanlaisina joka vuosi. Kaksi vierekk\u00e4ist\u00e4 lavaa vaikutti ekana Hellsinki-vuonna v\u00e4h\u00e4n hassulta, mutta j\u00e4rjestely toimii. K\u00e4rjistetysti ei tarvitse kuin hieman k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4, niin voi jo alkaa seuraamaan toisella lavalla aloittavaa b\u00e4ndi\u00e4. Mik\u00e4li festari tulevina vuosina kasvaa, niin muutoksia on toki teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4hallin varjoon on mukava siirty\u00e4, mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna sis\u00e4ll\u00e4 oli jotenkin luokattoman huono ilma. Ja t\u00e4m\u00e4n havainnon teki moni muukin. En muista, ett\u00e4 kahtena aiempana vuonna olisi ollut n\u00e4in v\u00e4h\u00e4happinen ja l\u00e4hes trooppinen sis\u00e4ilmasto. Oliko ilmastointi p\u00e4\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n
Olen siin\u00e4 mieless\u00e4 hieman tyls\u00e4 festaroitsija, etten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koskaan tsekkaile oheisohjelmia. Myyntikojut, taiden\u00e4yttelyt, saunat ynn\u00e4 muut eiv\u00e4t periaatteessa edes ole olemassa kaltaiselleni tylsimykselle. Jos jotain kaipaan, niin se on lis\u00e4\u00e4 penkkej\u00e4, tuoleja, ihan mit\u00e4 vaan, mihin voi istua. Istuimet ovat nyky\u00e4\u00e4n yksi parhaista asioista festareilla, heh.
-Tami<\/p>\n
Hauskaa plussaa ja miinusta sai huomata juoma- ja ruokapolitiikista. Hellsinki-festareiden oma Brutal Lager oli yksi parhaita festarioluita, mit\u00e4 on tullut koskaan huulille tiputeltua, ja oli mukavaa n\u00e4hd\u00e4 Olarin panimo paikalla.<\/p>\n
Sen sijaan ruokapuolessa tunnuttiin olevan jossain 2010-luvun alussa. Tilanne oli lauantaina jo l\u00e4hes surkuhupaisa, kun pahan n\u00e4l\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 haki 14 euron kananuudelim\u00e4t\u00f6n, jossa oli kirjaimellisesti 4 tai 5 peukalon p\u00e4\u00e4n kokoista palaa kanaa ja aika paljon nuudelia. Annoksen ruokaisuus l\u00e4henteli nollaa. Tulijoita ruokakojuja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n riitt\u00e4\u00e4 taatusti paljon ja t\u00e4ss\u00e4 asiassa jos miss\u00e4 monet festarit ovat Hellsinki\u00e4 edell\u00e4, joten t\u00e4t\u00e4 puolta voisi mietti\u00e4 hieman uudelleen.<\/p>\n
En ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ihan t\u00e4ysin varma, mit\u00e4 pid\u00e4n Nordiksen alueesta. Tavallaan kaikki on mukavaa, j\u00e4\u00e4hallin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t toimivat hauskana linkkin\u00e4 ulkoalueeseen ja piha asfaltteineen ja kahden vierekk\u00e4in olevan lavan puitteineen toimii mukavasti, mutta paikka on silti sellainen, ett\u00e4 b\u00e4ndien on oltava helvetin hyvi\u00e4, jotta l\u00e4hden paikalle. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hengailemaan en t\u00e4lle alueelle menisi, koska paikoin ruuhkat kasvavat melkoisiksi, lavalta toiselle siirtymiin saa varata yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon aikaa lyhyist\u00e4 v\u00e4limatkoista huolimatta ja ihmismassat ovat hetkitt\u00e4in sellaisia, ett\u00e4 se saa haaveilemaan v\u00e4ljemmist\u00e4 tiloista, joissa olisi my\u00f6s enemm\u00e4n mahdollisuuksia oleskeluun keikkojen v\u00e4liss\u00e4. Homma toimii kuitenkin n\u00e4inkin vallan mallikkaasti ja b\u00e4ndikattaus on todella kova, joten mit\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 mukisemaan.
-Aki<\/p>\n
Kattaus ja aikataulut<\/p>\n
Mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin sitten esiintyjiin ja niiden rytmitykseen. Hellsinki on t\u00e4m\u00e4n hetken paras METALLIfestari Suomessa. Piste. Mutta esiintyj\u00e4katras on niin kova, ett\u00e4 keskittyisin sen ohella miettim\u00e4\u00e4n hieman sit\u00e4, milloin mik\u00e4kin b\u00e4ndi esiintyy ja miss\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi King Diamondin ja Old Man\u2019s Childin, Cult of Lunan ja Hatebreedin sek\u00e4 Decapitatedin ja Dismemberin osittaiset p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyydet h\u00e4mmensiv\u00e4t, kun n\u00e4m\u00e4kin b\u00e4ndit jakavat paljon samaa kuulijakuntaa. Samoin kuin lauantain p\u00e4\u00e4tt\u00e4neiden Venomin ja Blood Fire Deathin keikkojen alkaminen heti toistensa j\u00e4lkeen, mik\u00e4 sai jengin valumaan j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 kohti jo Venomin setin puoliv\u00e4liss\u00e4, vaikka n\u00e4ill\u00e4 kahdella vasta paljon yhteisi\u00e4 katsojia onkin.<\/p>\n
Aikataulut ovat aina monen asian summa, mutta joskus on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, olisiko hyv\u00e4 laittaa rinnakkain esiintym\u00e4\u00e4n mahdollisimman erilaisia b\u00e4ndej\u00e4, jotta kuulijat saavat keikoista kaiken irti. On yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nahkeaa mietti\u00e4 jo keikan aikana, ett\u00e4 kauan t\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 voi katsoa, jotta ehtii seuraavaan.
-Aki<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755073989_753_blood-fire-death-5-648x432.jpg\"\/)
Blood Fire Death. Kuva: Jussi Talvitie<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuoden Hellsinki-kattaus oli toki kova, muttei itselleni niin kova kuin kahden ensimm\u00e4isen vuoden vastaava. T\u00e4st\u00e4 johtuen harmillisilta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksilt\u00e4 v\u00e4ltyttiin.<\/p>\n
Sen verran olisin sunnuntai-iltaa myll\u00e4nnyt, ett\u00e4 olisin vipannut Mardukin 75-minuuttisen tulituksen sis\u00e4tiloihin viimeiseksi keikaksi, Venomin kakkoslavalle ja Blood Fire Deathin ykk\u00f6slavan viimeiseksi. T\u00e4m\u00e4 ihan siksikin, etten pystynyt muun muassa logistisista syist\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n BFD:n keikalle. Lis\u00e4ksi viel\u00e4 se pointti, ett\u00e4 Marduk visiteeraa Suomessa suht tihe\u00e4\u00e4n, eli b\u00e4ndi\u00e4 on ollut mahdollista tsekkailla vaikka miss\u00e4, ja n\u00e4in lienee jatkossakin. Blood Fire Deathin ainutlaatuinen keikka oli nyt sis\u00e4tiloissa, jonne kaikki halukkaat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mahtuneet. Ulkolavalla ei olisi ollut t\u00e4t\u00e4 ongelmaa.
-Tami<\/p>\n
Odotetun kovat<\/p>\n
Dismember<\/strong><\/p>\n Dismember oli pitk\u00e4\u00e4n b\u00e4ndi, jota en en\u00e4\u00e4 koskaan kuvitellut el\u00e4v\u00e4n\u00e4 n\u00e4kev\u00e4ni. Viime kerrasta oli jo aikaa, ja se tapahtui Tuskassa 2004. Nyt kun Dismember nousi Hellsinki-festivalin lavalle, hymyilytti muuten aivan saatanasti.<\/p>\n Mieless\u00e4ni py\u00f6ri Fred Estbyn kanssa tekem\u00e4ni haastattelu<\/a>, jossa h\u00e4n myh\u00e4ili sille, ett\u00e4 jossain vaiheessa \u201dket\u00e4\u00e4n\u201d ei kiinnostanut vanhan liiton b\u00e4ndit soittamassa vain farkuissa ja t-paidoissa, ja metalliyleis\u00f6 halusi jotain enemm\u00e4n. Dismemberin ja laulaja Matti K\u00e4rjen soittaessa vanhan liiton death metaliaan t\u00e4ysin koruttomasti ja juurikin niiss\u00e4 t-paidoisa ja farkuissa, mitattiin mit\u00e4 KARISMA todella tarkoittaa ja mit\u00e4 HELVETIN KOVAT METALLIBIISIT todella ovat. Dismemberin ei tarvinnut tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. B\u00e4ndi on ruotsalaisen death metalin parhaimmistoa, K\u00e4rki hieman vittuili hymyillen ja tsemppasi onnessaan yleis\u00f6\u00e4, ja siin\u00e4 se. Soitto ratkaisi. Biisit ratkaisi. Ei mit\u00e4\u00e4n kikkailua. Ei n\u00f6yristely\u00e4. Ei anteeksipyytely\u00e4. Vain death metalia. Voi perkele kun osasikin olla kovaa ajoa. \u201dEp\u00e4j\u00e4sen\u201d toimitti perjantaina ykk\u00f6slavalla sellaisen vanhan liiton d\u00f6dsmetall-murskauksen, ettei mit\u00e4\u00e4n rajaa. B\u00e4ndi\u00e4 olisi jaksanut katsoa vaikka kuinka kauan. Dismemberin korvaan j\u00e4\u00e4vill\u00e4 melodioilla maustettu death metal soi juuri niin jykev\u00e4n\u00e4 ja iskev\u00e4n\u00e4 kuin vain saattoi toivoa.<\/p>\n Laulaja Matti K\u00e4rjen leppoisat, suomeksi vedetyt spiikit olivat viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuunneltavaa. Ennen Skinfatheria K\u00e4rki totesi pehme\u00e4n ruotsalaisesti taittuvalla suomella jotain tyyliin, ett\u00e4 \u201dt\u00e4m\u00e4 on nyt se nahkais\u00e4\u201d. Hymyilytti, kuten usein keikan aikana. Ja kun klassikko-osaston Ruotsi-kuoloa puski jatkuvana virtana, niin kyll\u00e4 maistui. Old Man\u2019s Child<\/strong><\/p>\n T\u00e4t\u00e4 keikkaa olin odottanut kauan. On mahtavaa, ett\u00e4 yhtyeen is\u00e4 ja johtaja Galder l\u00e4hti nostelemaan Dimmu Borgirista ja her\u00e4tti Vanhan miehen j\u00e4lkikasvun horroksesta. Muista uuden tulemisen keikoista poiketen mikrofonissa ei ollutkaan Taake-mies Hoest, vaan kuten levyill\u00e4kin, Galder itse. T\u00e4m\u00e4 oli postiivinen yll\u00e4tys.<\/p>\n Soundeissa saattoi olla hitunen m\u00f6ss\u00f6\u00e4, ja Galderin laulun olisi pit\u00e4nyt kuulua paremmin. N\u00e4ill\u00e4 asioilla ei kuitenkaan lopulta ollut itselleni mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. J\u00e4\u00e4hallissa nimitt\u00e4in hemmoteltiin t\u00e4llaista Old Man\u2019s Childin alkup\u00e4\u00e4n tuotannon yst\u00e4v\u00e4\u00e4. L\u00e4hes koko setti oli valikoitu kolmen ensimm\u00e4isen levyn biiseist\u00e4, ja se jos mik\u00e4 kelpasi paremmin kuin hyvin. King Diamond<\/strong><\/p>\n N\u00e4in King Diamondin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa liven\u00e4 Tampereen Pakkahuoneella vuonna 2006. Olin jo tuolloin varma, ett\u00e4 se on viimeinen kerta. King Diamondilla on riitt\u00e4nyt hienoisia terveyshuolia niin kauan kuin jaksan muistaa. Mutta niin vain 19 vuotta on kulunut ja King Diamond toimitti Hellsinki-lavalla niin t\u00e4ysiverisen annoksen teatraalista heavy metalia, ett\u00e4 keikan aikana huomasi v\u00e4h\u00e4n sis\u00e4isesti naureskelevansa itse itselleen, kun suorastaan liikuttui falsettotulkinnoilla vedetyst\u00e4 kauhuteemaisesta heavy metalista.<\/p>\n Teatraalista show\u2019ta ei ole helppoa kuskata mukana festarilta toiselle, mutta King Diamond ei tee kompromisseja. Oli hykerrytt\u00e4v\u00e4n hienoa seurata asunvaihdoksia Them-albumin iso\u00e4ideist\u00e4 manaajiin ja takaisin, ja King Diamondissa on ollut aina l\u00e4sn\u00e4 kaikkea mystisest\u00e4 kiehtovasta aurasta B-kauhuelokuvien k\u00e4pp\u00e4isyyteen, ja kaikki vain toimii. Tai siis toimii kenelle toimii, osalle festarik\u00e4vij\u00f6ist\u00e4 King Diamond tuntui olevan yh\u00e4 se \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4 kiljuja, jonka musiikissa ei toimi mik\u00e4\u00e4n, mutta hitot siit\u00e4.<\/p>\n King Diamond on kuin onkin timanttinen kuningas, silinterit pois p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja JOS t\u00e4m\u00e4 oli se viimeinen kerta, kun ukon n\u00e4en keikalla, niin juuri parempaa tunnelmaa en voi kuvitella kuin liikuttunut tila orastavasti l\u00e4henev\u00e4n syksyn pimenev\u00e4ss\u00e4 illassa. Napalm Death<\/strong><\/p>\n Hellsingin tyylikk\u00e4in pukeutuja -palkinto voitaneen suosiolla ojentaa Napalm Death -laulaja Mark \u201dBarney\u201d Greenwaylle. Mies ei ehk\u00e4 itse t\u00e4llaisista outfit-tunnustuksista piittaa, mutta olihan siin\u00e4 tyyli\u00e4: kire\u00e4t mustat farkut, hieno Crass-paita ja kirsikkana kakun p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tanakat henkselit. Suorastaan militantti kokonaisuus, mutta rauhan asialla toki.<\/p>\n \u201dNappis\u201d on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 rekvisiitalla otetaan lava haltuun: Nelj\u00e4 ukkoa ja tuulessa lepattava, lavaan n\u00e4hden pieni logokangas. Siin\u00e4 se, ja se riitti. Danny Herrera naputti menem\u00e4\u00e4n rumpukioskinsa takana, ja Barney piti palopuheitaan, kiitteli vuolaasti, harppoi tuttuun tyyliins\u00e4 sekop\u00e4isen\u00e4 pitkin lavaa ja karjui ohimon suonet \u00e4\u00e4rirajoilla. Pettymykset<\/p>\n Napalm Death<\/strong><\/p>\n B\u00e4ndi veti hurjan keikan, mutta sitten on se mutta. Birminghamilaisessa grindcore-ryhm\u00e4ss\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n ole j\u00e4ljell\u00e4 yht\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isj\u00e4sent\u00e4, mutta jotenkin basisti Shane Emburya pit\u00e4\u00e4 sellaisena. Hellsingiss\u00e4 legendaarisen p\u00f6rr\u00f6p\u00e4\u00e4n paikalla bassotteli Adam Clarkson, ja aivan mainiosti bassottelikin. H\u00e4n ei kuitenkaan ole Shane Embury.<\/p>\n Tuntuu suorastaan rikolliselta \u201dvalittaa\u201d Napalm Deathin keikasta, mutta antaa menn\u00e4, kun on alkuun p\u00e4\u00e4sty. Settilista oli pettymys, vaikka joukossa olikin \u00e4\u00e4rikovia biisej\u00e4. Ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 kun taivalta on takana kymmeni\u00e4 vuosia ja b\u00e4ndi levytt\u00e4\u00e4 edelleen, niin kaikkia kappaleita ei voi valita yksitt\u00e4isen fanin suosikkilevyilt\u00e4. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 ND on kuitenkin vedellyt keikoillaan esimerkiksi Pride Assassinia, The World Keeps Turningia ja Prison Without Wallsia. Noita namupaloja ei Hellsingiss\u00e4 kuultu. Ja miss\u00e4 on huikea Mass Appeal Madness? Candlemass<\/strong><\/p>\n N\u00e4in Candlemassin keikalla viimeksi kauan, kauan sitten. Olisikohan se ollut per\u00e4ti Tavastialla vuonna 2009? Sen j\u00e4lkeen b\u00e4ndi on kokenut muutamankin muodonmuutoksen. Ja tehnyt yhden parhaista levyist\u00e4\u00e4n, eli The Door to Doomin (2019). Nyt alkaa kuitenkin tuntua, ett\u00e4 aika on vihdoin saamassa Candlemassin kiinni.<\/p>\n Olihan t\u00e4m\u00e4 jo melkoisen ryppyist\u00e4 patukkadoomia. T\u00e4m\u00e4n sortin doom on kuitenkin sit\u00e4 osastoa, jota pit\u00e4\u00e4 soittaa niin maan perhanan jylh\u00e4sti ja raskaasti ja eeppisesti, ettei tasaisen turpea perussoittelu tunnu oikein milt\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 olisi ollut ihanaa pit\u00e4\u00e4 paljon enemm\u00e4n, mutta nyt alkoi jo vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 kynttil\u00e4 alkaa olla poltettu loppuun. Forbidden<\/strong><\/p>\n Vika lienee omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta jotenkin Forbidden ei l\u00e4htenyt kunnolla. En ihan ymm\u00e4rr\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4tti. Biisivalikoimahan keskittyi kahteen ensimm\u00e4iseen levyyn, eli Forbidden Eviliin (1988) ja Twisted into Formiin (1990). Settilistan puolesta puitteet siis kunnossa. Vaikuttiko keikan ajankohta vai mik\u00e4, mutta oma mielenkiinto herpaantui t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4, eik\u00e4 keikka miss\u00e4\u00e4n vaiheessa p\u00e4\u00e4ssyt nappaamaan kunnolla rinnuksista. Veikkaan, ett\u00e4 klubiolosuhteissa olisi tehnyt selv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4. Kuten ikivanha it\u00e4mainen viisaus kuuluu: n\u00e4\u00e4 on n\u00e4it\u00e4. Venom<\/strong><\/p>\n Voihan Venom. Oliko t\u00e4m\u00e4 jonkun mielest\u00e4 ihan oikeasti kova?<\/p>\n My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 suhtautumiseni Venomiin oli pitk\u00e4\u00e4n ehheh-osastoa, mutta pari vuotta sitten hankin b\u00e4ndin vinyyliboxin ja olihan se huomattava, ett\u00e4 b\u00e4ndin varhainen tuotanto on aivan saatanan kovaa ajoa.<\/p>\n Mutta Hellsinki? Ensin keikkaa tuli seurailtua sivusilm\u00e4ll\u00e4 tuttujen kanssa rupatellen, ja soitto oli ankean tyhj\u00e4\u00e4 uhoa ja keskitempoista l\u00e4pisoittelua hassujen irvistelyjen kera. Siirtym\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s, ja tuntui kuin olisi ollut Venom cover-b\u00e4ndin keikalla. Ymp\u00e4rill\u00e4 n\u00e4kyi paljon nyrkkej\u00e4 ilmassa ja raivokasta huutoa, joten Venom taisi tehd\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 aika monelle muulle, mutta itselleni t\u00e4m\u00e4 oli juurikin sit\u00e4 ehheh-osastoa, jollaisena Venomia aikoinaan pidin. Ei voi mit\u00e4\u00e4n, mutta mit\u00e4\u00e4n \u201dFUCK IT! VENOM!\u201d -riemunkiljahduksia t\u00e4m\u00e4 setti ei her\u00e4tt\u00e4nyt vaikka kuinka toivoi, ja pieni\u00e4 my\u00f6t\u00e4h\u00e4pe\u00e4n aaltoja sai oikein puskea pois mielest\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4j\u00e4t<\/p>\n Moonsorrow<\/strong><\/p>\n Ei sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4ri, ett\u00e4 Moonsorrow toimi, mutta kun se toimi suorastaan \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n hyvin. Pitk\u00e4n festarip\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi keikka j\u00e4\u00e4hallin h\u00e4m\u00e4riss\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kaikkein optimaalisin yht\u00e4l\u00f6 b\u00e4ndille tai yleis\u00f6lle, mutta nyt aika ja paikka tuntui olevan juuri oikea. Eeppinen pakanametalli l\u00e4hti hienosti, pyrot liekittiv\u00e4t ja jengi fiilisteli. Hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen ja -kuuloinen show. Ja oli muutenkin hienoa n\u00e4hd\u00e4 Moonsorrow tositoimissa monien vuosien j\u00e4lkeen. Perjantain viimeinen esiintyj\u00e4, keikan alku kello 00:00 y\u00f6ll\u00e4 ja viel\u00e4p\u00e4 isossa j\u00e4\u00e4hallissa. Moonsorrow on maan parhaita metallib\u00e4ndej\u00e4, ja aivan kirkkainta k\u00e4rke\u00e4 koko maailmassa, joten sik\u00e4li keikan ei pit\u00e4isi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, mutta kyll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 perkeleet yll\u00e4ttiv\u00e4t silti. Moonsorrow otti kaiken irti siit\u00e4, ett\u00e4 he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t soittamaan todella isoissa puitteissa, b\u00e4ndin soittaessa tavallisesti festivaalien ulkolavoilla tai klubeilla. Keikan aikana n\u00e4htiin nuotiomaisia liekkej\u00e4 ja pyroja vahvistamassa Moonsorrowin jumalaista pakanametallia, ja kuultiinpa mukana my\u00f6s Korpiklaanin Jonnea. Odotin ihan hyv\u00e4\u00e4 Moonsorrow-festarikeikkaa, mutta sainkin eeppisen kokemuksen juuri oikealla hetkell\u00e4 ja keikka oli lopulta niin hyv\u00e4, ett\u00e4 se p\u00e4\u00e4see omalla listallani koko tapahtuman kolmen k\u00e4rkeen. Sigh<\/strong><\/p>\n Samat sanat kuin Moonsorrow\u2019n kohdalla, eli toimivuus ei varsinainen yll\u00e4tys, mutta silti Japanin Sigh s\u00e4v\u00e4hdytti todella paljon. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n b\u00e4ndin omintakeinen musiikki toimi loistavasti. Hienot biisit, Dr. Mikannibalin r\u00e4\u00e4ky- ja saksofonihommat, johtohahmo Mirain huilu- ja viuhkajutut sek\u00e4 koko yhtyeen taiturimainen soitto loihtivat maagisen keikan.<\/p>\n Oman ainutlaatuisen lis\u00e4ns\u00e4 toivat samuraityyppiset asut sek\u00e4 palavat miekat, kirjat ja pikarit. Keikan erikoisin piirre oli se, ett\u00e4 koko vedon ajan lavalla puuhailivat my\u00f6s Mikannibalin ja Mirain lapset. Sanokaapa joku toinen yhtye, jonka keikoilla esiintyjien j\u00e4lkel\u00e4iset py\u00f6riv\u00e4t mukana? Party Cannon<\/strong><\/p>\n Tykk\u00e4\u00e4n sek\u00e4 metallimusiikista ett\u00e4 huumorista, mutta harvoin samassa paketissa. Skotlantilainen \u201dparty slam\u201d -yhtye Party Cannon vei kuitenkin mukanaan. Ihan tyhm\u00e4\u00e4, mutta kuitenkin \u2013 tai juuri sen takia \u2013 niin hauskaa. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti keikan alussa yleis\u00f6n sekaan viskattiin vessapaperirullia sek\u00e4 puhallettavia rantav\u00e4lineit\u00e4 \u2013 ja sitten polkaistiin k\u00e4yntiin koko keikan mittaiset juhlat.<\/p>\n Brutaali slam-kuolo soi, jengi karkeloi iloisesti, edell\u00e4 mainitut tuotteet lenteliv\u00e4t ilmassa. Siin\u00e4 tiivistettyn\u00e4 Party Cannonin keikka. Oli muuten ensimm\u00e4inen kerta, kun n\u00e4in ett\u00e4 pitti juostaan miksauskopin ymp\u00e4ri. K\u00e4sky k\u00e4vi, ja yleis\u00f6 totteli. Murinan, kurnutuksen, sikavinkumisen ynn\u00e4 muun kauniin vokalisoinnin ryyditt\u00e4m\u00e4 tykittely teki selv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4 ja j\u00e4tti hymyn kasvoille. Cult of Luna<\/strong><\/p>\n Cult of Luna on yksi kaikkien aikojen suosikeistani, ei k\u00e4y kielt\u00e4minen. Olin silti hieman skeptinen sen suhteen, miten Hellsinki-keikka tulee l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Soittoaika lauantaina iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4hallissa, eik\u00e4 b\u00e4ndi ole kovin paljoa soitellut keikkoja viime aikoina.<\/p>\n B\u00e4ndin ehdoton omistautuminen asialleen tuli selv\u00e4ksi jo ennen keikkaa. Soundeja hiottiin viimeiseen asti. Viel\u00e4 hivenen my\u00f6h\u00e4styneen keikan intron aikanakin ruuvattiin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n virvelisoundia. Mutta sitten kun keikka l\u00e4hti, niin jumalauta kun se l\u00e4htikin. Kahdet rummut, mielipuolisen raskaat riffit ja dystopiakuvastot vy\u00f6ryiv\u00e4t tajuntaan siihen malliin, ett\u00e4 Cult of Luna otti koko j\u00e4\u00e4hallin haltuunsa, vaikka yleis\u00f6\u00e4 olisi saanut olla paljon enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n b\u00e4ndin ei tarvitse hassutella v\u00e4lispiikeill\u00e4 tai tuoda videoscreeneja keikoilleen luodakseen voimakkaita mielikuvia. Pitk\u00e4t hypnoottiset kappaleet tekev\u00e4t kaiken tarpeellisen. Koko tunnelma muistutti hetken ajan jonkinlaista yht\u00e4 aikaa futuristista ja teknologiant\u00e4ytteist\u00e4 tulevaisuuskuvaa yhdistettyn\u00e4 luontoon, kaksien rumpujen rytmien houkutellessa kuulijat alkukantaiseen shamanistiseen runttaukseen, jollaista ei mik\u00e4\u00e4n muu b\u00e4ndi tee.<\/p>\n En tied\u00e4 kuinka moni tuli katsomaan Cult of Lunaa b\u00e4ndist\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mutta toivon ett\u00e4 edes muutama. Teksti: Aki Nuopponen ja Tami Hintikka, kuvat: Jussi Talvitie ja Henri Juvonen<\/p>\n Lue my\u00f6s: Hellsinki Metal Festival -kuvagalleria, osa 1: Fear Factory, Dismember, Candlemass ja muita perjantain esiintyji\u00e4<\/a><\/p>\n
-Aki<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/dismember-8-648x432.jpg\"\/)
<\/p>\n
-Tami<\/p>\n
-Tami<\/p>\n
-Aki<\/p>\n
-Tami<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/napalm-death-3-648x432.jpg\"\/)
Napalm Death. Kuva: Jussi Talvitie<\/p>\n
-Tami<\/p>\n
-Aki<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/candlemass-2-648x432.jpg\"\/)
Candlemass. Kuva: Jussi Talvitie<\/p>\n
-Tami<\/p>\n
-Aki<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755073992_321_venom-2-1-648x432.jpg\"\/)
Venom. Kuva: Jussi Talvitie<\/p>\n
-Tami<\/p>\n
-Aki<\/p>\n
-Tami<\/p>\n
-Tami<\/p>\n
-Aki<\/p>\n