{"id":434,"date":"2025-08-11T02:38:19","date_gmt":"2025-08-11T02:38:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/434\/"},"modified":"2025-08-11T02:38:19","modified_gmt":"2025-08-11T02:38:19","slug":"avaruus-on-nyt-osa-suomen-maanpuolustusta-syy-venajan-hyokkays","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/434\/","title":{"rendered":"Avaruus on nyt osa Suomen maanpuolustusta | Syy Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys"},"content":{"rendered":"

Ari-Matti Harri<\/strong> klikkailee tietokoneen ruudulle auki kuvia Auringosta eri aallonpituusalueilla. <\/p>\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t magneettikent\u00e4t yl\u00e4ilmakeh\u00e4ss\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 aurinkotuulien protonien nopeudet ja tiheydet. N\u00e4it\u00e4 avaruuss\u00e4\u00e4parametrej\u00e4 me seuraamme koko ajan, Harri selostaa.<\/p>\n

Avaruuss\u00e4\u00e4n analyysitulokset kertovat muun muassa, milloin ja miss\u00e4 on olemassa vaara radioliikenteen katkoksiin tai GPS-h\u00e4iri\u00f6ihin. Avaruuss\u00e4\u00e4tietoa tarvitaan jatkuvasti esimerkiksi lentoliikenteess\u00e4.<\/p>\n

Helsingin Kumpulassa Ilmatieteen laitoksella avaruus ja havaintoteknologiat -tutkimusyksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 professori Ari-Matti Harri on mukana perustamassa Suomeen kansallista avaruustilannekeskusta. Keskus seuraa avaruuss\u00e4\u00e4t\u00e4 ja -romua, satelliitteja, asteroideja, komeettoja ja avaruuden sotilaallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4h\u00e4n saakka mik\u00e4\u00e4n viranomainen Suomessa ei ole seurannut niit\u00e4 koordinoidusti, Harri sanoo.<\/p>\n

\u201dVen\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota on todenn\u00e4k\u00f6isesti yksi taustasyy t\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Avaruustilannekeskukseen tulee kaksi haaraa: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhdess\u00e4 Maanmittauslaitoksen kanssa, sotilasjohtokeskus Puolustusvoimien yhteyteen. Siviilijohtokeskus saavuttaa t\u00e4yden eli ymp\u00e4rivuorokautisen toimintavalmiuden vuonna 2027. Puolustusvoimien j\u00e4rjestelm\u00e4n on tarkoitus olla valmis vuonna 2028.<\/p>\n

\u2013 Keskus parantaa kansallista turvallisuutta mahdollistamalla ajantasaisen ja koordinoidun avaruustilannekuvan, joka on elint\u00e4rke\u00e4 yhteiskunnan toiminnan kannalta, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra<\/strong> (kok) totesi eduskunnassa viime syksyn\u00e4.<\/p>\n

Avaruustilannekeskuksen perustaminen on osa Euroopan laajempaa her\u00e4\u00e4mist\u00e4. Ukrainan sota on osoittanut, miten t\u00e4rkeit\u00e4 avaruuskyvykkyydet ovat nykyaikaisessa sodank\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

Niihin panostamisella on kiire. Ilman Euroopan ripeit\u00e4 toimia Kiina, Ven\u00e4j\u00e4 ja Elon Muskin<\/strong> johtaman SpaceX:n kaltaiset kaupalliset toimijat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t avaruudesta, arvioi Nato-komentaja, amiraali Pierre Vandier<\/strong> Politicolle toukokuussa.<\/p>\n

\u2013 Eurooppalaista itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta ei voi olla ilman panostuksia avaruuteen.<\/p>\n

\"Ilmatieteen<\/p>\n

Ilmatieteen laitoksella Helsingin Kumpulassa tutkitaan s\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s avaruuss\u00e4\u00e4t\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Tappajasatelliitit, avaruussodank\u00e4ynti, maahan iskeytyv\u00e4 avaruusromu ja muut avaruuden tapahtumat kuulostavat monelle yh\u00e4 tieteisfiktiolta. Todellisuudessa avaruus on osa jokaisen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Nyky-yhteiskunta on suuresti riippuvainen satelliittij\u00e4rjestelmist\u00e4, joiden toimintaa h\u00e4iritsev\u00e4t tai vaarantavat avaruuss\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6t, Maan l\u00e4hiavaruuden t\u00f6rm\u00e4ysuhat sek\u00e4 vihamieliset valtiolliset tai muut tahot. Avaruuss\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6t, erityisesti aurinkomyrskyt, voivat h\u00e4irit\u00e4 satelliittij\u00e4rjestelmist\u00e4 riippuvaisia toimintoja kuten lentoliikennett\u00e4, langatonta tietoliikennett\u00e4, navigointia sek\u00e4 yhteiskunnan maanp\u00e4\u00e4llisen kriittisen infrastruktuurin, kuten s\u00e4hk\u00f6nsiirtoverkkojen, toimintaa. <\/p>\n

Avaruusromun ja Maata ajoittain l\u00e4hestyvien taivaankappaleiden t\u00f6rm\u00e4ykset voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sek\u00e4 inhimillist\u00e4 ett\u00e4 taloudellista vahinkoa. Avaruustilannekeskuksen toimittama avaruustilannekuva mahdollistaa ennakoivat toimet, joilla n\u00e4it\u00e4 avaruuteen liittyvi\u00e4 uhkia voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja haittoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4, Harri kertoo<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 Ilmatieteen laitoksen johtama kansainv\u00e4linen Pegasus-avaruuss\u00e4\u00e4keskus seuraa Auringon ja Maan l\u00e4hiavaruuden tilaa herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Lis\u00e4ksi Yhdysvalloissa USSPACECOM ja Euroopassa EU SST, johon Suomi liittyi marraskuussa 2022, seuraavat, miss\u00e4 satelliitit, avaruusromu ja mahdolliset Maata l\u00e4hestyv\u00e4t asteroidit ja komeetat liikkuvat.<\/p>\n

\u2013 Seuraamme noin 40\u00a0000:n yli 10 senttimetrin kokoisen kappaleen rataa koko ajan, Harri kertoo ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tekemi\u00e4 analyysej\u00e4 ruuhkautuneesta l\u00e4hiavaruudesta.<\/p>\n

Pienempi\u00e4 palasia ja hiekanjyvi\u00e4 on l\u00e4hiavaruudessa miljoonia.<\/p>\n

Siivoustalkoot avaruudessa<\/p>\n

Ihmiset ovat laukaisseet avaruuteen kymmeni\u00e4 tuhansia tonneja materiaalia, mist\u00e4 on syntynyt valtavasti avaruusromua. Sen siivoamista on alettu pit\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ja my\u00f6s Suomi on siivoustalkoissa mukana. Suomessa kehitetty Foresail-1p-tiedesatelliitti laukaistaan avaruuteen loppuvuodesta 2025. Siin\u00e4 on mukana Ilmatieteen laitoksen kehitt\u00e4m\u00e4 plasmajarru, jonka tarkoituksena on pudottaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistunut satelliitti aikanaan nopeasti alas ilmakeh\u00e4\u00e4n, jossa se palaa poroksi.<\/p>\n

N\u00e4in satelliitti ei j\u00e4\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n romuna l\u00e4hiavaruuteen. Jos keksint\u00f6 toimii, se voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 avaruusromua tulevaisuudessa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutkijat ovat jo pitk\u00e4\u00e4n pel\u00e4nneet niin kutsuttua Kesslerin syndroomaa. Siin\u00e4 l\u00e4hiavaruudessa k\u00e4ynnistyisi kiihtyv\u00e4 ketjureaktio, jossa satelliitit ja avaruusromu alkaisivat t\u00f6rm\u00e4ill\u00e4 niin, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi satelliitti pirstaloituisi. Lopulta valtava romum\u00e4\u00e4r\u00e4 tuhoaisi kaikki matalilla radoilla kiert\u00e4v\u00e4t satelliitit ja l\u00e4hiavaruus muuttuisi pitk\u00e4ksi aikaa k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi.<\/p>\n

Kun satelliittien, romun ja kivenmurikoiden radat tiedet\u00e4\u00e4n, niit\u00e4 voidaan v\u00e4istell\u00e4. SpaceX-yhti\u00f6n Starlink-satelliitit tekiv\u00e4t viime vuoden alkupuoliskolla yli 50\u00a0000 v\u00e4ist\u00f6liikett\u00e4. Maanmittauslaitoksen Mets\u00e4hovin tutkimusasemalle ollaan parhaillaan hankkimassa uutta teholaseria, joka auttaisi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n romukappaleiden kiertoratoja entist\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n

My\u00f6s Maata kiert\u00e4vien kappaleiden alastuloon pit\u00e4\u00e4 varautua. Suurin osa tavarasta, mik\u00e4 on mennyt yl\u00f6s, tulee ennen pitk\u00e4\u00e4 alas.<\/p>\n

\u2013 Pienemm\u00e4t palaset palavat yleens\u00e4 p\u00f6lyksi ilmakeh\u00e4ss\u00e4, mutta suuremmat kappaleet, raskaat ja kest\u00e4v\u00e4t, kuten polttoaines\u00e4ili\u00f6t, saattavat tulla maahan saakka, Ari-Matti Harri kertoo.<\/p>\n

H\u00e4n avaa tietokoneruudulle kuvaajan, jossa n\u00e4kyy parhaillaan maahan matkalla olevan ven\u00e4l\u00e4isen kantoraketin palasen rata ja laskennallinen putoamispaikka. Tyynelle valtamerelle on piirtynyt pieni punainen piste.<\/p>\n

\u2013 Se on tulossa alas ylihuomenna. N\u00e4it\u00e4 tulee v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n

Joskus romua osuu asuinalueille. Viime vuonna Uganda kertoi harkitsevansa SpaceX-yhti\u00f6n haastamista oikeuteen, kun k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 SpaceX:n laukaisusta per\u00e4isin olevat roskat olivat tuhonneet omaisuutta laajalla alueella Ugandassa.<\/p>\n

\"Ari-Matti<\/p>\n

Ari-Matti Harri on tutkinut avaruutta 1980-luvulta asti.<\/p>\n

Kun avaruustilannekeskus aikanaan valmistuu, se ei ole fyysinen rakennus, vaan toimii perustajaorganisaatioidensa sis\u00e4ll\u00e4. Avaruustilannekeskuksen siviili- ja sotilasjohtokeskuksilla on omat erilliset toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4, mutta ne toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4en p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset toiminnot.<\/p>\n

Tulevan keskuksen sotilaspuolesta saakin parhaiten tietoa puhelimitse. Puolustusministeri\u00f6n avaruuspuolustus- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Antti Korpi<\/strong> on juttuaiheesta ilahtunut.<\/p>\n

\u2013 On hyv\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 puhutaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n salahommaa, Korpi sanoo.<\/p>\n

H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 puolustusvoimat osallistuu kansallisen avaruustilannekeskuksen toimintoihin, mutta sotilaalliseen maanpuolustukseen tarvittavan avaruustilannekuvan tarve on huomattavasti laajempi kuin siviiliyhteiskunnan tarpeet.<\/p>\n

\u2013 Avaruustilannekuvan ansiosta tied\u00e4mme, miss\u00e4 vastustajan satelliitit menev\u00e4t ja pystymme suojaamaan omia joukkoja ja j\u00e4rjestelmi\u00e4 uhkilta.<\/p>\n

Sit\u00e4, montako ihmist\u00e4 puolustusvoimissa ty\u00f6skentelee t\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4isesti avaruusasioiden parissa, Korpi ei kerro. Osaamista kuitenkin kasvatetaan kaiken aikaa. Kes\u00e4kuun lopussa uutisoitiin, ett\u00e4 Ilmavoimien komentaja Timo Herranen<\/strong> aloittaa ty\u00f6t Puolustusvoimien avaruuskomentajana, mink\u00e4 on uumoiltu ennakoivan kokonaan uuden puolustushaaran, avaruusvoimien, perustamista.<\/p>\n

\u201dAvaruuden merkitys asevoimille on kasvanut jopa nopeammin kuin olemme osanneet ennakoida.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Puolustusvoimat on hy\u00f6dynt\u00e4nyt satelliitteja jo vuosikymmeni\u00e4, mutta vasta viime aikoina on alettu puhua laajemmin avaruuden sotilaallisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, avaruustilannekuvasta ja avaruuden uhkakuvista. Korven mukaan syyn\u00e4 on yksinkertaisesti se, ett\u00e4 avaruudesta on tullut niin t\u00e4rke\u00e4 osa puolustusta. Nyt avaruus on sotilaallinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n

\u2013 Sen merkitys asevoimille on kasvanut jopa nopeammin kuin olemme osanneet ennakoida.<\/p>\n

Avaruuskilpa sai ensimm\u00e4isen kerran vauhtia 1950-luvulla, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kisasivat avaruuden valloituksesta. Avaruuteen vietiin maailman ensimm\u00e4iset satelliitit, koiria ja lopulta ihmiset.<\/p>\n

Toista, 2010-luvulla kiihtynytt\u00e4 avaruuskilpaa, vet\u00e4v\u00e4t miljard\u00f6\u00f6rit ja yritykset, joiden ansiosta avaruuteen p\u00e4\u00e4seminen on tullut huomattavasti aiempaa halvemmaksi ja helpommaksi. Etenkin SpaceX:n mahdollistama satelliittien laukaisutahti on ollut viime vuosina p\u00e4\u00e4t\u00e4huimaava.<\/p>\n

Suomalaistenkin avaruusteknologiayritysten liikevaihto oli vuonna 2023 reilusti yli sata miljoonaa euroa, ja ala on sen j\u00e4lkeen vain paisunut. Suomalaisyritykset ty\u00f6skentelev\u00e4t etenkin turvallisuus- ja puolustussektorilla sek\u00e4 tietoliikenteen ja ilmastonmuutoksen parissa.<\/p>\n

Kun avaruusteknologia kaupallistuu, tarjolle tulee tuotteita ja palveluita, jotka parantavat esimerkiksi asej\u00e4rjestelmien suorituskyky\u00e4, tiedustelua ja sotilaiden kommunikaatiota.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 me haluamme n\u00e4it\u00e4 palveluita, ja vastustajakin haluaa niit\u00e4, Korpi kuvaa.<\/p>\n

\"Tammikuussa<\/p>\n

Tammikuussa 2001 Delta 2 -kantoraketin osa palasi ilmakeh\u00e4\u00e4n L\u00e4hi-id\u00e4n yll\u00e4. Noin 70 kilon painoinen kappale putosi Saudi-Arabiaan 240 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupungista Riadista. Kuva: Space Research Institute, King Abdulaziz City for Science and Technology, Riyadh, Saudi Arabia.<\/p>\n

Suomalainen Iceye on maailman suurin yksityinen tutkasatelliittioperaattori ja kovassa nousussa. Kes\u00e4kuun lopussa puolustusministeri\u00f6 tiedotti allekirjoittaneensa Iceyen kanssa aiesopimuksen, jonka perusteella Suomi voi hankkia silt\u00e4 tutkasatelliitteja. Niiden avulla maan pinnalla olevista kohteista saadaan tarkkaa kuvaa my\u00f6s pime\u00e4ll\u00e4 ja pilvien l\u00e4pi, mik\u00e4 parantaa tiedustelua.<\/p>\n

Vain muutamaa kuukautta aiemmin Iceye teki noin 200 miljoonan euron sopimuksen Puolan puolustusvoimien kanssa.<\/p>\n

Ydinkoekieltosopimus ja avaruuden yleissopimus asettavat rajoituksia avaruuden aseistamiselle, mutta maailman maat eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet yhteisymm\u00e4rrykseen siit\u00e4, miten avaruusaseet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n. Asiantuntijoiden mukaan useilla valtioilla, kuten Yhdysvalloilla, Kiinalla, Iranilla ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on jo avaruusaseita. Yhdysvaltain puolustustiedusteluvirasto varoitti hiljattain, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 kehitt\u00e4isi mahdollisesti jopa ydinaseilla varustettua satelliittia, joka voisi tehokkaasti tuhota tuhansia muita satelliitteja.<\/p>\n

My\u00f6s yritysten kasvavaan valtaan avaruudessa liittyy hankalia kysymyksi\u00e4. Kun yhdysvaltaltalainen SpaceX-yhti\u00f6 tarjoaa Starlink-internet-palveluita sotaa k\u00e4yv\u00e4lle Ukrainalle, se voidaan tulkita Yhdysvaltojen ep\u00e4suorana osallistumisena sotaan. Sama periaate koskee Suomea, kun Suomeen rekister\u00f6ityjen satelliittien ottamia kuvia tarjotaan Ukrainan armeijalle.<\/p>\n

Suomi ei omista yht\u00e4k\u00e4\u00e4n omaa satelliittia, mutta Suomi on vastuussa kaikista suomalaisten yritysten ja organisaatioiden satelliiteista, jotka on rekister\u00f6ity Suomeen. Niit\u00e4 on avaruudessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 23. Valtaosa n\u00e4ist\u00e4 on Iceyen satelliitteja, mutta avaruudessa on my\u00f6s kaksi Kuva Space Oy:n satelliittia sek\u00e4 yliopistojen satelliitteja. Kahden rubikinkuution kokoinen Suomi 100 -satelliittikin kiert\u00e4\u00e4 edelleen tutkimassa avaruuss\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Vaikka suomalainen yritys tarjoaisi palveluita sotaa k\u00e4yv\u00e4lle maalle, se ei tarkoita, ett\u00e4 vihollinen saisi tuhota yrityksen satelliitteja. Yrityksen tarjoamia palveluita voidaan kuitenkin h\u00e4irit\u00e4 esimerkiksi kybervaikuttamisella, tuhoamalla maa-asemia tai h\u00e4iritsem\u00e4ll\u00e4 satelliitin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n datan vastaanottoa elektronisella sodank\u00e4ynnill\u00e4.<\/p>\n

Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, milloin satelliiteista vastuussa olevan maan tulisi puolustaa niit\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 satelliittien omistajat ovat ensisijaisesti vastuussa omista laitteistaan. Korven mukaan on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valtiolla tulisi olla kyky\u00e4 suojata kaksik\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 avaruusesineit\u00e4- ja palveluja.<\/p>\n

\u2013 Satelliittien suojaaminen on kysymys, jota tulee pohtia tulevaisuudessa, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yritysten tarjoamissa palveluissa on my\u00f6s aina olemassa riski siihen, ett\u00e4 rekisterivaltion politiikka alkaa hankaloittaa palvelun saatavuutta. Helmikuussa uutistoimisto Reuters raportoi, ett\u00e4 Yhdysvaltain viranomaiset olivat uhanneet sulkea Elon Muskin omistaman SpaceX-yhti\u00f6n tarjoaman Starlink-internet-palvelun Ukrainalta.<\/p>\n

Musk syytti uutista valheeksi, mutta Reutersin mukaan asiasta noussut huoli oli Euroopalle j\u00e4lleen yksi todiste siit\u00e4, ett\u00e4 sen on pakko kehitt\u00e4\u00e4 omia avaruustoimintojaan.<\/p>\n

Ukrainan sota on vahvistanut k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n t\u00e4ytyy panostaa.<\/p>\n

Ilmatieteen laitoksen k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 avaruuden kauhistuttavimmat uhkakuvat tuntuvat viel\u00e4 kaukaisilta. Tunnelma toimistolla on kes\u00e4isen rauhallinen, kun Ari-Matti Harri k\u00e4velytt\u00e4\u00e4 toimittajaa ja kuvaajaa rakennuksessa. Harri pys\u00e4htyy k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 seisovan lasivitriinin luokse. Sinne on laitettu kopio neuvostoliittolaisen Fobos-luotaimen Aspera-hiukkasmittalaitteesta, jonka Ilmatieteen laitos on valmistanut yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ruotsin avaruusfysiikan instituutin kanssa. Se kiersi Marsia 1980-lopulla.<\/p>\n

\u2013 Tuo laite kertoi mittaustuloksenaan sen, ett\u00e4 aurinkotuuli pyyhkii Marsin kaasukeh\u00e4st\u00e4 happea noin puoli kiloa sekunnissa. Sit\u00e4 ei tiedetty viel\u00e4 silloin, Harri kertoo ja osoittaa vempainta.<\/p>\n

Ilmatieteen laitos on tutkinut avaruutta ja avaruuss\u00e4\u00e4t\u00e4 jo 1980-luvulta alkaen, yliopistot ja Maanmittauslaitos sit\u00e4kin kauemmin. Kansallisen avaruustilannekeskuksen perustaminen on ollut kuitenkin pitk\u00e4 tie. Kun EU:n SST-yhteisty\u00f6 laajentui kolmella uudella j\u00e4senmaalla, Puolalla, Romanialla ja Portugalilla vuonna 2018, Suomella ei viel\u00e4 ollut riitt\u00e4vi\u00e4 valmiuksia osallistumiseen.<\/p>\n

Lopulta avaruustilannekeskuksen perustamisesta p\u00e4\u00e4tettiin syksyll\u00e4 2024, kaksi ja puoli vuotta Ven\u00e4j\u00e4n aloittaman hy\u00f6kk\u00e4yssodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\u2013 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota on todenn\u00e4k\u00f6isesti yksi taustasyy t\u00e4ss\u00e4, Ari-Matti Harri sanoo.<\/p>\n

N\u00e4in arvioi my\u00f6s puolustusministeri\u00f6n Korpi.<\/p>\n

\u2013 Ukrainan sota on vahvistanut k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n t\u00e4ytyy panostaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ari-Matti Harri klikkailee tietokoneen ruudulle auki kuvia Auringosta eri aallonpituusalueilla. \u2013 T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t magneettikent\u00e4t yl\u00e4ilmakeh\u00e4ss\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 aurinkotuulien protonien…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":435,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,548,92,119,480,546,472,549,547],"class_list":{"0":"post-434","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tekniikka","16":"tag-teknologia","17":"tag-tiede","18":"tag-tilaajille","19":"tag-turvallisuus","20":"tag-tutkimus","21":"tag-ukrainan-sota","22":"tag-venaja"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/434","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=434"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/434\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=434"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=434"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=434"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}