{"id":43698,"date":"2025-09-24T04:57:16","date_gmt":"2025-09-24T04:57:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/43698\/"},"modified":"2025-09-24T04:57:16","modified_gmt":"2025-09-24T04:57:16","slug":"kirja-arvio-jokapaikan-nono-monipuolinen-kitaristi-on-soittanut-vahan-kaikkea-kaikkien-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/43698\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Jokapaikan Nono \u2013 monipuolinen kitaristi on soittanut v\u00e4h\u00e4n kaikkea kaikkien kanssa"},"content":{"rendered":"<p>Aika harva taitaa tuntea t\u00e4t\u00e4 kitara\u00e4ss\u00e4\u00e4 edes nimelt\u00e4, mutta h\u00e4nen soittoaan lienev\u00e4t kuulleet melkein kaikki. <strong>Nono S\u00f6derbergin<\/strong> ura on kest\u00e4nyt 60 vuotta.<\/p>\n<p>N\u00e4in Nonosta tehty kirja tiivist\u00e4\u00e4 maestron uran:<\/p>\n<p>\u201dN\u00e4iden kuudenkymmenen vuoden v\u00e4liin mahtuu Nonon mittava historia muusikkona ja kitarapedagogina. Vain esimerkkein\u00e4 varhaiset oman The Needles -yhtyeen levytykset 1960-luvun rautalankapio- neerina, parituhatta taltioitua eri raitaa studiosessioissa, <strong>Dannyn<\/strong> The Islanders, pitk\u00e4 historia <strong>Eero<\/strong> ja <strong>Jussi Raittisen<\/strong> kanssa alkaen Suomi- rockin korkeakoulu The Boys -yhtyeest\u00e4, <strong>Hectorin<\/strong> monet levytykset ja keikkakiertueet, <strong>Paroni Paakkunaisen kanssa<\/strong> Utopia ja Karelia, <strong>Matti Oilingin kanssa<\/strong> Happy Jazz Band, omat Nono S\u00f6derberg Band, Ilokaasu ja kolme albumia julkaissut Kapteeni Nemo, The Group, Tijuana Taxi, ja niin edelleen, ja niin edelleen\u2026<\/p>\n<p>Pedagogina Nono on tehnyt vaikuttavan uran musiikinopettajana esimerkiksi Oulunkyl\u00e4n Pop\/jazz Musiikkiopistossa eli Ogelissa, Sibelius-lukiossa ja Teatterikorkeakoulussa sek\u00e4 lukemattomilla musiikkileireill\u00e4 ymp\u00e4ri Suomen.\u201d<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n takia Nonon, oikealta koko nimelt\u00e4\u00e4n <b>Arno Arvid <\/b>S\u00f6derbergin omael\u00e4m\u00e4kerta on samalla melkein kuin suomalaisen rock-musiikin historiikki.<\/p>\n<p><strong>NONON URA<\/strong> otti ensiaskeleitan vuonna 1962 pojan ollessa 16-vuotias. H\u00e4n t\u00f6rm\u00e4si tuolloin rippikoulussa muutamiin tuleviin kollegoihinsa. Parhaita yst\u00e4v\u00e4 oli <strong>Eero Lupari<\/strong>, jonka kanssa Nono diggaili aluksi rautalankab\u00e4ndej\u00e4, sitten Beatlesia ja Rollareita ja muita uuden ajan tulokkaita. Ja rakenteli soittimia ja kyh\u00e4si b\u00e4ndej\u00e4, joista Needles sitten p\u00e4\u00e4si levytt\u00e4m\u00e4\u00e4nkin ja kohosi Suosikin \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 kakkossijalle. Nonon ura alkoi kuitenkin bassolla, jonka varteen h\u00e4net Needlesiss\u00e4 laitettiin.<\/p>\n<p> <strong>KIRJAT<\/strong><br \/><strong>Nono S\u00f6derberg ja Jaakko Riihimaa:<\/strong><br \/><strong>Nono \u2013 kitaristina 60 vuotta<\/strong><br \/>Aviador 2024 368 s. <\/p>\n<p>Kun Needles 60-luvun j\u00e4lkipuolella hajosi, rautalanka vaihtui bluesiin, ja Nonon esikuvaksi tuli <strong>John Mayallin<\/strong> Bluesbreakersissa parrasvaloihin noussut kitarasankari <strong>Eric Clapton<\/strong>.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 tunnetuin Nonon kokoonpanoista on Raittisten veljesten taustab\u00e4ndi The Boys, jonka riveihin h\u00e4n astui vuonna -67. Tuolloin h\u00e4n alkoi my\u00f6s vakavasti opiskella musiikkitiedett\u00e4 Helsingin yliopistossa.<\/p>\n<p>Suomalainen rock-kulttuuri r\u00e4j\u00e4hti, kun <strong>Jimi Hendrix<\/strong> esiintyi vuonna -68 Kulttuuritalolla. Nono pani merkille ett\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kohdassa vilahti p\u00e4tk\u00e4 Somewhere Over the Rainbow \u2011biisist\u00e4 \u2013 pelkill\u00e4 feedback-\u00e4\u00e4nill\u00e4 tuotettuna. Huomio oli erityinen, koska kukaan muu ei ollut aiemmin tehnyt t\u00e4llaista huomiota.<\/p>\n<p>Nono innostui my\u00f6s John Mayallin vierailusta, eritoten uudesta kitaristilupauksesta <strong>Mick Taylorista<\/strong>.<\/p>\n<p><strong>BOYSIN J\u00c4LKEEN<\/strong> Nono palasi Dannyn yhtyeeseen, mutta vain hetkeksi, koska Dannyst\u00e4 oli tullut t\u00e4hti ja meno oli sen mukaista \u2013 enemm\u00e4n rahan kuin musiikin tekemist\u00e4. Vuonna -69 Nono hypp\u00e4si Paroni Paakkunaisen kyytiin, ja syntyi yhtye Utopia. Huilumies diggasi Jethro Tullia, ja sit\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s Utopian ohjelmistosta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-933170\" class=\"wp-image-933170 size-full\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VERKKO-Nono-e1732630011276.jpg\" alt=\"\" width=\"2362\" height=\"1846\"  \/><\/p>\n<p id=\"caption-attachment-933170\" class=\"wp-caption-text\">Progeb\u00e4ndi Utopia oli yksi Nono S\u00f6derbergin pitk\u00e4n muusikkotaipaleen etapeista. Soittajat vasemmalta lukien : Nono S\u00f6derberg, kitara, Seppo Paakkunainen, huilu, Ken McLeod, rummut, Gugi Kokljuschkin, laulu ja Timo V\u00e4kev\u00e4, basso.<\/p>\n<p>Tuona aikana popparit esiintyiv\u00e4t muotimainoksissa ja -n\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4. Jo Needles oli n\u00e4hty yhdess\u00e4, Danny tietysti monissakin, mutta ei edes progressiivinen Utopia v\u00e4lttynyt muodilta, ja esitti esimerkiksi intialaista musiikkia Teinitalon n\u00e4yteikkunassa Kaisaniemenkadulla. Utopia hajosi jo vuoden j\u00e4lkeen, mutta <strong>George Harrisonin<\/strong> innoittama sitar j\u00e4i Nonon k\u00e4siin joksikin aikaa.<\/p>\n<p>Paronin seuraava yhtye oli kansanmusiikkivetoinen Karelia, ja Nonolla sitari vaihtui kanteleeseen. Seuraavakin b\u00e4ndi oli Paronin johtama. Unisonossa soitti sellaisia nimi\u00e4 kuin <strong>Pekka Pohjola<\/strong>, <strong>Olli Ahvenlahti<\/strong>, <strong>Reino Laine<\/strong>.<\/p>\n<p>Isoista jazz -bandeista tutun Matti Oilingin kanssa Nono teki yhteisty\u00f6t\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta. H\u00e4n alkoi soittaa my\u00f6s <strong>Hectorin<\/strong> levyill\u00e4 ja keikkakokoonpanoissa.<\/p>\n<p>Vuonna 1967 h\u00e4n alkoi vakavasti opiskella musiikkitiedett\u00e4 yliopistossa. Ainutlaatuinen kokemus oli olla asiantuntija-koekaniinina professori <strong>Philip Donnerin<\/strong> rock-kitaran soitosta tekem\u00e4ss\u00e4 etnologisessa tutkimuksessa, laatuaan Suomen ensimm\u00e4isess\u00e4. Muita opettajina olivat esimerkiksi <strong>Erik Tawaststjerna<\/strong> ja <strong>Erkki Salmenhaara<\/strong>. Itse h\u00e4n aloitti <strong>Klaus J\u00e4rvisen<\/strong> pyynn\u00f6st\u00e4 opettamisen Oulunkyl\u00e4n Pop\/jazz- opistossa jo 70-luvulla.<\/p>\n<p>Toki Nono teki my\u00f6s soololevyj\u00e4. Kirjan lopussa onkin pitk\u00e4 ja perusteellinen luettelo kaikista yhtyeist\u00e4 ja levyist\u00e4, joilla Nono on soittanut.<\/p>\n<p><strong>1970-LUVULLA<\/strong> Nono ty\u00f6skenteli p\u00e4\u00e4asiassa studiomuusikkona. T\u00f6it\u00e4 riitti eri studioissa, ja musatyylit vaihtuivat. Nono piti studioty\u00f6skentelyst\u00e4, koska hommia tehtiin soittajakavereiden kanssa, mutta 1980-luvulla teknologia tappoi studiothommista ilon ja improvisaation.<\/p>\n<p>Jo Needles oli esiintynyt televisiossa, mutta nyt Nono oli siell\u00e4 melkein yht\u00e4 usein kuin studiossakin. Ei vain varsinaisissa musiikkiohjelmissa vaan my\u00f6s esimerkiksi missikisojen, Euroviisujen ja Kivikasvojen tapaisessa miljoonayleis\u00f6j\u00e4 ker\u00e4nneiss\u00e4, mutta muusikkoa itse\u00e4\u00e4n ei niin innostavissa viihdeohjelmissa. Jussi Raittisen Syksyn S\u00e4vel -voitto Mets\u00e4m\u00f6kin tonttu -kappaleella 50 vuotta sitten toi l\u00e4hetyksess\u00e4 j\u00e4n\u00f6asussa pomppineen Nonon hetkeksi koko kansan tietoisuuteen.<\/p>\n<p>My\u00f6s mainoksiin h\u00e4n teki musiikkia. Kaupalliset jutut eiv\u00e4t rassanneet, koska Nono otti ne \u201dpelkk\u00e4n\u00e4 duunina\u201d.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 duunia ett\u00e4 taiteellisempaa ty\u00f6skentely\u00e4 on riitt\u00e4nyt vanhoille p\u00e4iville asti. Jonkinlaisena ympyr\u00e4n sulkeutumisena voi pit\u00e4\u00e4 Nonon liittymist\u00e4 Back to The Sixties -porukkaan vuosituhannen vaihteessa. Jo 90-luvulla Nono oli l\u00f6yt\u00e4nyt uudestaan vanhan rakkautensa rautalangan, ja liittyi The Strangersiin, Suomen vanhimpaan rautalankayhtyeeseen, joka oli koottu vuonna -96 uudelleen Back to The Sixties \u2013 tapahtumaa varten.<\/p>\n<p><strong>PERUSTEELLISTA KIRJAA<\/strong> on kiintoisaa lukea, koska se laajenee spiraalin tavoin, ja ottaa huomaansa kulttuurisia ja yhteiskunnallisia juttuja paitsi kunkin aikakauden musiikista, b\u00e4ndeist\u00e4 ja muusikoista, my\u00f6s teknologiasta, muodista, tavoista ja v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kaikkea valokuvilla. Osa on Nonon itsens\u00e4 ottamia, h\u00e4nh\u00e4n opiskeli aikoinaan my\u00f6s valokuvausta Ateneumissa.<\/p>\n<p>On hienoa, ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 musiikin yleens\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin j\u00e4\u00e4v\u00e4t duunarit p\u00e4\u00e4sev\u00e4t el\u00e4m\u00e4kerran avulla valokeilaan. Toivottavasti t\u00e4m\u00e4 Nono S\u00f6derbergin opus rohkaisee muita tarttumaan kyn\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi S\u00f6derbergin ik\u00e4toverin ja kollegan<strong> Antero Jakoilan<\/strong> tekemisist\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 olisi kiintoisa saada samankaltainen kirjallinen dokumentti.<\/p>\n<p>Korjattu 27.11. klo 16.02 arvion kirjoittajaksi Pekka Wahlstedt.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Aika harva taitaa tuntea t\u00e4t\u00e4 kitara\u00e4ss\u00e4\u00e4 edes nimelt\u00e4, mutta h\u00e4nen soittoaan lienev\u00e4t kuulleet melkein kaikki. Nono S\u00f6derbergin ura&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":43699,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-43698","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43698","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=43698"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43698\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/43699"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=43698"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=43698"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=43698"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}