{"id":4394,"date":"2025-08-13T10:17:10","date_gmt":"2025-08-13T10:17:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4394\/"},"modified":"2025-08-13T10:17:10","modified_gmt":"2025-08-13T10:17:10","slug":"raportti-hellsinki-metal-festival-tarjosi-niin-sykahdyttavia-ja-viihdyttavia-kuin-myos-kummallisia-ja-kadenlampoisia-kokemuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4394\/","title":{"rendered":"Raportti: Hellsinki Metal Festival tarjosi niin syk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 ja viihdytt\u00e4vi\u00e4 kuin my\u00f6s kummallisia ja k\u00e4denl\u00e4mp\u00f6isi\u00e4 kokemuksia"},"content":{"rendered":"

Teksti: Henri Eerola (HE) ja Toni Ker\u00e4nen (TK), kuvat: Sami Lommi<\/p>\n

Kaksi vuotta sitten kotimaan festivaalikartalle rys\u00e4hti, hieman jopa puun takaa, uusi metallitapahtuma, jolla oli heti k\u00e4ttelyss\u00e4 kovat piipussa. Itse en olosuhteiden pakosta p\u00e4\u00e4ssyt t\u00e4h\u00e4n Nordiksen j\u00e4\u00e4hallilla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n spektaakkeliin tutustumaan vasta kuin nyt, sen kolmantena kertana, ja ensikokemuksena l\u00e4tk\u00e4pyh\u00e4k\u00f6n ja parkkialueen yhdistelm\u00e4 on konseptina mielenkiintoinen, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ilmaan my\u00f6s kysymysmerkkej\u00e4 tulevien vuosien osalta.<\/p>\n

Hellsingin ehdottomia valttikortteja ovat sis\u00e4tilan fasiliteetit ja kolmoslava sis\u00e4tiloissa hyvill\u00e4 puitteilla, mutta eritoten yleis\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 pohdituttaa. T\u00e4m\u00e4n vuoden 8 000 p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 asiakasta on ulkoalueen n\u00e4k\u00f6kulmasta viel\u00e4 siedett\u00e4v\u00e4, mutta esimerkiksi sateen aikana perjantaina j\u00e4\u00e4hallin sis\u00e4tila muuttui silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 hapettomaksi ihmismassaksi. Jos olisin halunnut t\u00e4h\u00e4n nimenomaiseen aikaan poistua, olisi t\u00e4m\u00e4 ollut helpommin sanottu kuin tehty, koska varsinaiselle tapahtuma-alueelle kuljetaan koko hallin l\u00e4pi takaovelle.<\/p>\n

Tapahtuma on kuitenkin nuori, ja logistiset haasteet on tehty ratkaistaviksi, joten uskon, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4nkin asiaan saadaan helpotusta, jos se suinkin on mahdollista toteuttaa. Yleis\u00f6palautetta seuratessani huomasin, ett\u00e4 kiitosta jaettiin moneen otteeseen asioista, joita oli viime vuodesta parannettu. (HE)<\/p>\n

Perjantai<\/p>\n

Saapuessani alueelle Kiuas <\/strong>oli jo ehtinyt hyv\u00e4n aikaa ly\u00f6d\u00e4 l\u00f6yly\u00e4 ja aina yht\u00e4 hyv\u00e4ntuulinen helsinkil\u00e4isyhtye alan liukaskielisin sanaseppo Ilja Jalkanen<\/strong> keulillaan paketoi t\u00e4ll\u00e4 keikalla debyyttialbuminsa The Spirit of Ukko -juhlakiertueen. N\u00e4iden vekkuleiden keskin\u00e4ist\u00e4 sanailua on aina yht\u00e4 viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 seurata, eik\u00e4 soittokunnossa ole naputettavaa, iskus\u00e4velmien t\u00e4r\u00e4ht\u00e4ess\u00e4 kuuloelimiin kuin suoraan levylt\u00e4. Kiukaan comebackia on kest\u00e4nyt jo nelj\u00e4 vuotta, ja t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 on vastaanotettu pikkulevyn verran my\u00f6s uutta musiikkia, ja koska yhtyeen vetovoima ei n\u00e4yt\u00e4 hiipumisen merkkej\u00e4, yleis\u00f6n ja yhtyeen silminn\u00e4hden nauttivan synergiastaan, toivon Kiukaalle viel\u00e4 pitki\u00e4 j\u00e4lkil\u00e4mp\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4lavalla rymisteli seuraavaksi Janne Wirmanin<\/strong> yhdess\u00e4 veljens\u00e4 kanssa luotsaama Warmen<\/strong>, joka solahtaa Bodomin-n\u00e4lk\u00e4\u00e4n aina yht\u00e4 vaivatta. Rivakka melodeath on omasta mielest\u00e4ni klubimusaa, ja se maniaa l\u00e4hennellyt intensiteetti, joka koettiin viime kes\u00e4n\u00e4 Tuskan telttalavalla, j\u00e4i nyt auringonpaisteessa saavuttamatta. Eniten vauhtia yleis\u00f6\u00f6n saivat v\u00e4hemm\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4en pari COB-lainaraitaa. Metalliyleis\u00f6n ikisuosikin ikivihreit\u00e4 soisi kuulevan Warmenin keikalla jatkossakin, niin suuria tunteita n\u00e4m\u00e4 kappaleet ihmisiss\u00e4 edelleen esiin tuovat.<\/p>\n

Itselleni viel\u00e4 viikko ennen festivaalia t\u00e4ysin tuntematon Kanonenfieber <\/strong>oli henkil\u00f6kohtaisesti koko viikonlopun suurin onnistuja. Kaiken j\u00e4rjen mukaan pikimustan death metalin ei pit\u00e4isi resonoida n\u00e4ihin kuuloelimiin ollenkaan, mutta jotain merkillist\u00e4 ja kiinnostavaa j\u00e4i takaraivoon kummittelemaan, kun saksalaisyhtyeen musiikkiin etuk\u00e4teen tutustuin. Onneksi tajusin kohdistaa katseeni kakkoslavalle, sill\u00e4 t\u00e4st\u00e4 varietee-esityksest\u00e4 ei saanut silmi\u00e4\u00e4n irti, vaikka kesken keikan taivas repesi ja normaalisti mukavuudenhaluni olisi juoksuttanut sateensuojaan.<\/p>\n

\"\" Kanonenfieber. Kuva: Sami Lommi<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan kauhuista laulavan, sen aikaisissa sotisovissa ja mustissa hupuissa esiintyv\u00e4n viisikon kiintopiste on k\u00e4risij\u00e4 Noise<\/strong>, jonka pantomiimiperformanssi on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 omin silmin. On kummallinen kontrasti nauraa vedet silmiss\u00e4, kun samaan aikaan artisti referoi \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n sotarintamalla kirjailtuja p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4. Kummallinen ja viihdytt\u00e4v\u00e4 konsepti toden totta. (HE)<\/p>\n

Candlemass <\/strong>on m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti tuomiop\u00e4iv\u00e4n musiikkia ja doom metalin suuria pioneereja, mutta yhtyeess\u00e4 on my\u00f6s hyvin paljon l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja herkkyytt\u00e4. On suoraan sanottuna syd\u00e4nt\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4\u00e4 seurata vanhoja herrasmiehi\u00e4 tykitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 painaville riffeille perustuvia biisej\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vanhojen merkkiteosten rinnalla my\u00f6s vuoden 2022 Sweet Evil Sun -levyn nimibiisi puolusti hyvin paikkaansa. Kappale tuo my\u00f6s hienosti esiin laulaja Johan Langquistin<\/strong> muhevan \u00e4\u00e4nen. (TK)<\/p>\n

Sis\u00e4lavalla ihmisiin vauhtia pist\u00e4nyt puolalainen Decapitated <\/strong>on suomalaisyleis\u00f6n suosikkina t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 my\u00f6s osaksi suomalainen, kun viime vuoden marraskuussa mikrofonin varteen kiinnitettiin Mors Subitasta<\/strong> tuttu Eemeli Bodde<\/strong>. Itselleni t\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta Wac\u0142aw \u201dVogg\u201d Kie\u0142tykan<\/strong> ryhm\u00e4 el\u00e4v\u00e4n\u00e4, ja valitettavasti ensipuraisu ei j\u00e4tt\u00e4nyt kummoista j\u00e4lkimakua.<\/p>\n

\"\" Decapitated. Kuva: Sami Lommi<\/p>\n

Kaikkein h\u00e4iritsevin elementti oli sis\u00e4lavan \u00e4\u00e4nentoisto, joka ainakin omiin korviin kuulosti sen verran k\u00f6yk\u00e4iselt\u00e4 puurolta, ett\u00e4 hetken istumakatsomossa tilannetta ihmetelty\u00e4ni kipitin kent\u00e4lle, eik\u00e4 \u00e4\u00e4ni siit\u00e4k\u00e4\u00e4n suunnasta juuri parantunut. Eniten t\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsi vokalisti Bodde, jonka huuto j\u00e4i pahasti muiden instrumenttien jalkoihin.<\/p>\n

Kakkoslavan perjantain p\u00e4\u00e4esiintyj\u00e4, industrial metalin is\u00e4, \u00e4iti ja veljenpoika Fear Factory<\/strong> on jo yli kaksi vuotta kiert\u00e4nyt alkuper\u00e4isen vokalistin Burton C. Bellin<\/strong> korvanneen Milo Silvestron<\/strong> kanssa. Vaikka Bellin loppuaikoina oli jo p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ettei herra suoriudu lauluosuuksistaan kunnialla, tuntui silti ristiriitaiselta ajatukselta n\u00e4hd\u00e4 kalifornialaislegendan komentajana ket\u00e4\u00e4n muuta. Italialaisvahvistus on \u00e4\u00e4nens\u00e4 puolesta kuin nuori Burton, ja vaikka en normaalisti hiilipaperikopioinnista oikein perusta, ovat n\u00e4m\u00e4 s\u00e4vellykset niin isoja, ett\u00e4 ainakin t\u00e4ll\u00e4 kertaa riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne kuulee ja kokee siin\u00e4 muodossa ja sill\u00e4 intensiteetill\u00e4 kuin kolme vuosikymment\u00e4 sitten.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 yhtye juhlii klassikkolevyns\u00e4 Demanufacturen kolmikymppisi\u00e4, mutta omasta mielest\u00e4ni ne suurimmat yleis\u00f6reaktiot saatiin vasta t\u00e4t\u00e4 l\u00e4pileikkausta seuranneen hittikimaran aikana. Ottaen huomioon, miten \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4n vastaanoton Digimortalin avainraidat saivat yleis\u00f6ss\u00e4, en yht\u00e4\u00e4n ihmettelisi, jos t\u00e4m\u00e4n levyn 25-syntt\u00e4reit\u00e4 juhlittaisiin ensi vuonna. (HE)<\/p>\n

\"\" Fear Factory. Kuva: Sami Lommi<\/p>\n

King Diamond<\/strong> on allekirjoittaneelle j\u00e4nn\u00e4 artisti. Mercyful Fatesta<\/strong> ponnistaneen miehen levyt, varsinkin Conspiracy ja The Eye, ovat hyvinkin rakkaita, mutta keikkaolosuhteissa homma ei l\u00e4hde lopullisesti lentoon.<\/p>\n

Ja siltik\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n ei ollut t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa varsinaisesti vialla. Mestari ja yhtye olivat verev\u00e4ss\u00e4 iskussa ja Sleepless Night ynn\u00e4 muut mestariteokset soivat vakuuttavasti. Ehk\u00e4 syyn\u00e4 on kuitenkin Kinkun persoonallinen laulutyyli. Korkea falsetti toimii levyll\u00e4, mutta liven\u00e4 se saattaa olla p\u00e4\u00e4llek\u00e4yvyydess\u00e4\u00e4n itselleni liikaa. (TK)<\/p>\n

Lauantai<\/p>\n

Omaan makuun heikommin vastannut kakkosp\u00e4iv\u00e4 alkoi omalla kohdalla vasta kello kuuden maissa, jota ennen ehdin toteamaan kaukaa Kanadasta matkustaneen Angelmakerin <\/strong>avustuksella, mik\u00e4 valtaosassa t\u00e4m\u00e4n hetken deathcore-yhtyeiss\u00e4 on vikana.<\/p>\n

Siit\u00e4, mink\u00e4 Suicide Silence<\/strong> aikalaisineen pisti vuosituhannen vaihteessa alulle, eli s\u00e4vellykset ja sis\u00e4lt\u00f6 edell\u00e4 brutaalista paahdosta huolimatta, ei nykyb\u00e4ndeiss\u00e4 ole t\u00e4st\u00e4 dynamiikantajusta mit\u00e4\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4. Kolmen kitaristin ja kahden huutajan my\u00f6t\u00e4 estradilla oli kyll\u00e4 porukkaa suorittamassa, mutta mik\u00e4\u00e4n lavalta ulos kuulunut ei perustellut t\u00e4t\u00e4 henkil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kummallisin n\u00e4ky oli entinen Rings of Saturn<\/strong> -vokalisti Ian Bearer<\/strong>, jonka ulkoinen habitus ei istunut muun yhtyeen presenssiin sitten ollenkaan, ja valtaosan ajasta herra l\u00e4hinn\u00e4 tuplaili kollegansa Casey Tyson\u2013Pearcen<\/strong> korinoita. (HE)<\/p>\n

Michael Schenkeri\u00e4<\/strong> on tullut vuosien varrella n\u00e4hty\u00e4 useita kertoja lavalla, mutta useimmiten kokemus on ollut jollain tasolla pettymys. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 ovat olleet biisivalinnat, jotka ovat henkil\u00f6kohtaisesti j\u00e4tt\u00e4neet toivomisen varaa. Juuri niit\u00e4 omia suosikkejani ei vain ole tullut tarpeeksi.<\/p>\n

Nyt tilanne kuitenkin korjaantui kertaheitolla, kun mies kiert\u00e4\u00e4 viime vuonna ilmestyneen My Years With UFO -levyn teemalla. Doctor Doctorin ja Lights Outin kaltaisilla UFO<\/strong>-klassikoilla ei voi h\u00e4vit\u00e4 ja erityisesti eeppisen Love to Loven todistaminen oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\" Michael Schenker. Kuva: Sami Lommi<\/p>\n

Aiemmin H.E.A.T:in<\/strong> ja Skid Row\u2019n<\/strong> laulajana toiminut Erik Gr\u00f6nwall<\/strong> oli my\u00f6s mies paikallaan t\u00e4lle kiertueelle. Ruotsalaisvokalistin vahva \u00e4\u00e4ni kantoi legendaariset kappaleet entist\u00e4kin uljaampiin sf\u00e4\u00e4reihin ja onkin vahinko, ett\u00e4 ainakin huhut v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ettei yhteisty\u00f6 Schenkerin kanssa jatku kiertuetta ja tulevaa Don\u2019t Sell Your Soul -levy\u00e4 pidemm\u00e4lle. (TK)<\/p>\n

Etuk\u00e4teen koko viikonlopun henkil\u00f6kohtaisesti kiinnostavimman esiintyj\u00e4n, eli reilu kymmenen vuotta sitten Marseillessa perustetun Landmvrksin<\/strong> esitys oli todella positiivinen kokemus. Sikisi Linkin Parkista<\/strong>, syntyi Bring Me the Horizonista<\/strong>, k\u00e4rsi Architectsin <\/strong>aikana\u2026 Vitsit sikseen, mutta hetken aikaa oli fiilis, ett\u00e4 Hellsinki-yleis\u00f6n edess\u00e4 ristiinnaulitseminen saattaisi hyvinkin olla muuhun esiintyj\u00e4kaartiin aika huonosti istuvan ranskalaisb\u00e4ndin kohtalona. Viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 kohtaa, kun lavalla alettiin spreijaamaan t\u00e4gi\u00e4.<\/p>\n

Syyst\u00e4 tai toisesta levyll\u00e4 hieman et\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4nyt musiikki aukesi liven\u00e4 aivan eri sf\u00e4\u00e4reihin, eritoten \u00e4\u00e4niarsenaalillaan vakuuttaneen Florent Salfatin<\/strong> ansiosta. Persoonallisella \u00e4\u00e4nell\u00e4 siunattu, langanlaihalta ja harmittomalta skeittipojalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 vokalistilta irtosi murinat, korinat, falsetit siin\u00e4 miss\u00e4 konekiv\u00e4\u00e4rir\u00e4pp\u00e4ys, ilman ett\u00e4 ilmassa oli taidonn\u00e4yte-esityksen makua. Todella vakuuttava keikka kotimaassaan ja muualla manner-Euroopassa jo suurta suosiota nauttivalta nuorelta viisikolta, joka ensimm\u00e4isell\u00e4 Suomen-keikallaan harmillisesti oli hieman v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa, yleis\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4\u00e4dess\u00e4 maltilliseksi.<\/p>\n

\"\" Landmvrk. Kuva: Sami Lommi<\/p>\n

Hardcore metalin ikinuorta soihdunkantajaa Hatebreedi\u00e4 <\/strong>saatiin odotella takaisin Suomeen 9 vuotta, ja ainakin omaan silm\u00e4\u00e4n vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 Jamey Jastan<\/strong> yli kolmekymment\u00e4 vuotta luotsaama rymyryhm\u00e4 oli yksi viikonlopun odotetuimmista. Koko viikonlipun hieman horroksessa vaeltanut festivaalikansa sanalla sanoen pakotettiin liikkeelle, kun genrens\u00e4 kovin hypeman Jasta piiskasi viikonlopun suurimman circle pitin rullamaan koko reilun tunnin kest\u00e4neen jumppatunnin ajan. Kahdeksan pitk\u00e4soittoa motivaatiomusiikkia takaa sen, ett\u00e4 hittej\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ja kun esiintyj\u00e4n energiatasot pysyv\u00e4t tapissa herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4, on katsojienkin pistett\u00e4v\u00e4 jalalla koreasti vailla huilitaukoja.<\/p>\n

Hatebreed on edelleen todella kovassa kunnossa, ja valtaosasta sen avainkappaleita on muodostunut el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempia asennemetallin ikivihreit\u00e4, joiden rinnalla uudemmat lekat Honor Never Dies ja Looking Down the Barrel of Today soivat yht\u00e4 lailla vakuuttavasti. Viihdytt\u00e4v\u00e4 pyr\u00e4hdys, ja toi varmasti hymyn jokaisen keikkaa seuranneen huulille. (HE)<\/p>\n

Schenkerin kaltaisen iloisen yll\u00e4tyksen aiheutti Venom<\/strong>. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4yhtye ei ole aina ylt\u00e4nyt maineensa tasolle keikkaolosuhteissa, mutta nyt annettiin tulla tiukasti ja antaumuksellisesti. Vaikutelmaa tuki laulaja-basisti Cronosin <\/strong>timmiin kuntoon revitty lihaksikas olemus.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4kin kohtaa ilahdutti se, ett\u00e4 biisikatraassa oli mukana my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen tuotantoa. Rokkaavat Pedal to the Metal ja varsinkin Long Haired Punks toimivat hyvin Bloodlustin, Countess Bathoryn ja muiden tunnetumpien kappaleiden seassa.<\/p>\n

\"\" Venom. Kuva: Sami Lommi<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen encore-setin aikana n\u00e4htiin ja kuultiin my\u00f6s syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 kunnianosoitus hiljattain kuolleelle metallin j\u00e4ttil\u00e4iselle Ozzy Osbournelle<\/strong>.\u00a0Kolmen kappaleen Black Sabbath<\/strong> -medley (Children of the Grave, Symptom of the Universe, Paranoid) sai my\u00f6s yleis\u00f6n hurmioon.<\/p>\n

Keikan aikana ei s\u00e4\u00e4stelty liekkipatsaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja akti oli todellista vanhan koulukunnan heavy metalin juhlaa. Jos jostain haluaa valittaa, niin siit\u00e4, ettei mukana ollut Venomin paras kappale eli 7 Gates of Hell. Kotiin sai l\u00e4hte\u00e4 tallustamaan silti valtaisa virne naamallaan. (TK)<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Hellsinki Metal Festival -galleria perjantailta, osa 1: Night Shall Drape Us, Kanonenfieber, Gost, Warmen ja Qw\u00e4len<\/a><\/p>\n

Lue my\u00f6s: Hellsinki Metal Festival -galleria perjantailta, osa 2: Fear Factory, Dismember, Decapitated ja Forbidden<\/a><\/p>\n

Lue my\u00f6s: Hellsinki Metal Festival -galleria lauantailta, osa 1: Michael Schenker, Napalm Death, Enslaved, Alfahanne, Landmvrks<\/a><\/p>\n

Lue my\u00f6s: Hellsinki Metal Festival -galleria lauantailta, osa 2: Venom, Marduk, Hatebreed, Me and That Man, Cult of Luna ja Bathory-tribuutti<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teksti: Henri Eerola (HE) ja Toni Ker\u00e4nen (TK), kuvat: Sami Lommi Kaksi vuotta sitten kotimaan festivaalikartalle rys\u00e4hti, hieman…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4395,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,970,33,31,30,971,195,47,32,109],"class_list":{"0":"post-4394","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-festivaalit","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-hellsinki-metal-festival","14":"tag-music","15":"tag-musiikki","16":"tag-suomi","17":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4394","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4394"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4394\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4395"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4394"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4394"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4394"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}