{"id":44176,"date":"2025-09-24T19:35:08","date_gmt":"2025-09-24T19:35:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/44176\/"},"modified":"2025-09-24T19:35:08","modified_gmt":"2025-09-24T19:35:08","slug":"tama-oli-stubbin-viesti-yklle-lue-puhe-sanasta-sanaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/44176\/","title":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4 oli Stubbin viesti YK:lle \u2013 lue puhe sanasta sanaan"},"content":{"rendered":"

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on p\u00e4\u00e4ssyt heti virkakautensa alussa suuriin neuvottelup\u00f6ytiin ratkomaan muun muassa Ukrainan sotaa. T\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nen viestins\u00e4 YK:n yleiskokouksessa.<\/strong><\/p>\n

Yhteens\u00e4 33 maailman johtajaa pit\u00e4\u00e4 keskiviikkona kansallisen puheenvuoronsa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa New Yorkissa. Stubbin vuoro oli 18:ntena. MTV Uutiset julkaisee Stubbin puheen sanasta sanaan.<\/p>\n

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n yleiskokouksen 80. istuntokauden yleiskeskustelussa New Yorkissa 24. syyskuuta 2025<\/strong><\/p>\n

Rouva puheenjohtaja, herra p\u00e4\u00e4sihteeri, arvoisat suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4t, hyv\u00e4t naiset ja herrat<\/p>\n

Ulkopolitiikka perustuu yksinkertaisimmillaan kolmeen pilariin: arvoihin, intresseihin ja valtaan.<\/p>\n

Olen kotoisin suhteellisen pienest\u00e4 maasta, Suomesta. Meid\u00e4n ty\u00f6kalupakkimme koostuu p\u00e4\u00e4asiassa arvoista ja intresseist\u00e4. Valta \u2013 niin kova kuin pehme\u00e4 \u2013 on suuremmille pelaajille suotua ylellisyytt\u00e4.<\/p>\n

Pienemm\u00e4n maan valta kumpuaa sen kyvyst\u00e4 tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden kanssa. \u00c4lyk\u00e4s diplomatia antaa pienemm\u00e4lle pelaajalle ainakin suhteellista vaikutusvaltaa.<\/p>\n

YK on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. Isoilla toimijoilla on valtaa turvallisuusneuvoston pysyv\u00e4n j\u00e4senyyden kautta, mutta me pienemm\u00e4t toimijat voimme vaikuttaa kansainv\u00e4listen suhteiden kulkuun olemalla aktiivisia diplomatian k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4.<\/p>\n

Useimmissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n pidetyiss\u00e4 puheissa on korostettu sit\u00e4, ett\u00e4 maailmanj\u00e4rjestys, tasapaino ja dynamiikka ovat muuttumassa, aivan kuten toisen maailmansodan j\u00e4lkeen, jolloin YK perustettiin.<\/p>\n

Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeinen j\u00e4rjestys on ohi, mutta emme viel\u00e4 tied\u00e4, milt\u00e4 uusi j\u00e4rjestys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Asioiden asettuminen uomiinsa vie ainakin viidest\u00e4 kymmeneen vuotta.<\/p>\n

Viestini t\u00e4n\u00e4\u00e4n on suoraviivainen. Koosta riippumatta jokaisella YK:n j\u00e4senvaltiolla on vaikutusvaltaa \u2013 mahdollisuus vaikuttaa siihen, milt\u00e4 uusi maailmanj\u00e4rjestys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 me kaikki k\u00e4yt\u00e4mme t\u00e4t\u00e4 valtaa viisaasti ja vastuullisesti.<\/p>\n

Ymm\u00e4rr\u00e4n t\u00e4ysin, ett\u00e4 intressimme eroavat toisistaan. T\u00e4h\u00e4n vaikuttavat kunkin valtion maantieteellinen sijainti, historia, kehitysvaihe ja kulttuuri. Meid\u00e4n kaikkien olisi kuitenkin jaettava samat perusarvot. Olemme yhdess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelleet niist\u00e4 kaikkein keskeisempi\u00e4 YK:n peruskirjassa.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n haluan tehd\u00e4 kaksi asiaa: analysoida, miss\u00e4 olemme, ja esitt\u00e4\u00e4 ehdotukseni siit\u00e4, mit\u00e4 voisimme tehd\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n

Kolme kehityskulkua<\/p>\n

\u00a0Jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme, mit\u00e4 maailmassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuu, haluaisin nostaa esille kolme erilaista mutta toisiinsa liittyv\u00e4\u00e4 kehityskulkua.<\/p>\n

\u00a0Ensinn\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4nnite kasvaa niiden v\u00e4lill\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t monenkeskisyytt\u00e4 eli s\u00e4\u00e4nt\u00f6perustaista maailmanj\u00e4rjestyst\u00e4, ja niiden v\u00e4lill\u00e4, jotka puhuvat moninapaisuuden tai transaktionalisuuden kielt\u00e4.<\/p>\n

\u00a0Ymm\u00e4rr\u00e4n moninapaisuuteen ja transaktioihin perustuvien ulkosuhteiden houkutuksen ja perustelut.<\/p>\n

\u00a0Mutta voivatko ne ratkaista maailman suurimpia haasteita, jotka liittyv\u00e4t esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen?<\/p>\n

\u00a0Nyky\u00e4\u00e4n monet valtiot, niin suuret kuin pienetkin, harjoittavat transaktionaalista tai multivektoraalista ulkopolitiikkaa. Niiden tavoitteena on monipuolistaa suhteitaan useisiin eri toimijoihin sen sijaan, ett\u00e4 ne mukautuisivat yhteen blokkiin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 voi olla opportunistista. Mutta se voi my\u00f6s olla perusteltua ja j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 riippuu niiden tekemist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valinnoista.<\/p>\n

Transaktionaalista tai multivektoraalista ulkopolitiikkaa hallitsevat intressit. Intressit ohjaavat valtioiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valintoja, ja t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin oikeutettua.<\/p>\n

T\u00e4llainen ulkopolitiikka perustuu realistiseen k\u00e4sitykseen vallasta. Valta m\u00e4\u00e4rittelee rajat sille, mik\u00e4 on mahdollista kullekin valtiolle.<\/p>\n

\u00a0Arvojen tulisi kuitenkin olla kaiken toimintamme perusta. My\u00f6s transaktionaalisella tai multivektoraalisella ulkopolitiikalla tulisi olla keskeisiin arvoihin nojaava perusta. Ilman arvoja ulkopolitikka ajaa itsens\u00e4 umpikujaan.<\/p>\n

\u00a0Jos sivuuttaa arvot ja tavoittelee estottomasti valtaa ja etuja, joutuu lopulta kohtaamaan ne samat ongelmat, jotka olisi halunnut ohittaa.<\/p>\n

Valtatasapainon muutos<\/p>\n

Toiseksi valtatasapaino uudessa maailmanj\u00e4rjestyksess\u00e4 on siirtym\u00e4ss\u00e4 kohti etel\u00e4\u00e4 ja it\u00e4\u00e4. Monista maista, erityisesti Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, on tulossa tai on jo tullut, keskeisi\u00e4 toimijoita uuden maailmanj\u00e4rjestyksen suunnan m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Yksinkertaisesti sanottuna niill\u00e4 on sek\u00e4 kyky ett\u00e4 valtaa vaikuttaa.<\/p>\n

\u00a0Ne ovat kasvava taloudellinen voima. Niiden v\u00e4est\u00f6nkasvu on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 antaa n\u00e4ille maille my\u00f6s poliittista ja kulttuurista painoarvoa. Se tuottaa niille sek\u00e4 kovaa ett\u00e4 pehme\u00e4\u00e4 valtaa. Ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 etujensa ajamiseen, aivan kuten niiden kuuluukin.<\/p>\n

Yhdistyneiden kansakuntien 193 j\u00e4senen ei tarvitse olla samaa mielt\u00e4 arvojen jokaisesta yksityiskohdasta, mutta meid\u00e4n on jaettava yhteinen k\u00e4sitys niiden perusteista. Niihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus, voimank\u00e4yt\u00f6n kielt\u00e4minen sek\u00e4 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 arvot ovat kulmakivi\u00e4 sille, keit\u00e4 olemme ja mit\u00e4 puolustamme Yhdistynein\u00e4 kansakuntina. Laajalla kansainv\u00e4lisell\u00e4 yhteis\u00f6ll\u00e4, sen ylivoimaisella enemmist\u00f6ll\u00e4, on vahva pyrkimys pit\u00e4\u00e4 niist\u00e4 kiinni.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei ole oikeutta jatkaa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4\u00e4n Ukrainaa vastaan. Israelilla ei ole oikeutta rikkoa kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta Palestiinassa. Valtioilla ei ole oikeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Sudanin tai Kongon alueita k\u00e4yd\u00e4kseen sijaissotaa omien taloudellisten tai strategisten etujensa vuoksi.<\/p>\n

Kehotan meit\u00e4 kaikkia noudattamaan t\u00e4t\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n viesti\u00e4 ja toimimaan sen mukaisesti. Sota on aina osoitus ihmiskunnan ep\u00e4onnistumisesta. Se on yhteinen ep\u00e4onnistumisemme perusarvojemme puolustamisessa.<\/p>\n

20:01\"StubbKatso Stubbin puhe kokonaisuudessaan.Miss\u00e4 YK menee?\u00a0<\/p>\n

Kolmanneksi haluaisin sanoa muutaman sanan Yhdistyneiden kansakuntien tilasta.<\/p>\n

YK perustettiin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhaa, vakautta, kehityst\u00e4 ja yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 suhteita kansakuntien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n saavuttaminen edellytti tasapainoa kolmen osatekij\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Korkeinta valtaa edustaisi turvallisuusneuvosto.<\/p>\n

Laajemman j\u00e4senist\u00f6n etuja soviteltaisiin yhteen yleiskokouksessa. Arvot kirjattiin peruskirjaan ja vahvistettiin kansainv\u00e4lisen oikeuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n YK:lla on vaikeuksia t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskeist\u00e4 lupaustaan rauhan ja vakauden yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4. Valtiot ovat yh\u00e4 useammin ottaneet vapauden rikkoa kansainv\u00e4lisen oikeuden s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimakeinoja muiden kansojen alueiden valtaamiseen ja muiden kansakuntien alistamiseen.<\/p>\n

Yhdistyneet kansakunnat ei nykyisell\u00e4\u00e4n kuvasta riitt\u00e4v\u00e4sti vallan tasapainon todellisuutta. Aivan liian usein YK ei kykene toimimaan foorumina, jossa sovitamme yhteen eturistiriitoja. Liian usein YK:n perustana olevia arvoja ei kunnioiteta vilpitt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

Me kaikki haluamme vapauden tehd\u00e4 valintoja ja mahdollisuuden vaikuttaa meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan. Nyky\u00e4\u00e4n monet maat etsiv\u00e4t vastauksia moninapaisuudesta tai transaktionalisuudesta. Jos YK ei onnistu teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n, suuntaus voimistuu.<\/p>\n

Haluaisin siis tiivist\u00e4\u00e4 arvioni kolmeen pilariin: arvoihin, intresseihin ja valtaan.<\/p>\n

Arvomme voivat jakaa meit\u00e4. Pohjimmiltaan niiden tulisi kuitenkin yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t keskeisimpien periaatteiden ymp\u00e4rille, jotka koskevat ihmisyytt\u00e4, oikeusvaltiota ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n

\u00a0Intressimme poikkeavat toisistaan, ja on aivan oikein, ett\u00e4 edist\u00e4mme niit\u00e4. Valinnoillamme on kuitenkin seurauksensa. Opportunismi joutuu lopulta kohtaamaan ongelmat, jotka se yritti sivuuttaa.<\/p>\n

\u00a0Valta etsii jatkuvasti uutta tasapainoa. Meid\u00e4n on sopeuduttava muutokseen. Meid\u00e4n ei kuitenkaan pit\u00e4isi antaa kovan vallan nousun sokaista meit\u00e4. Oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen voima s\u00e4ilyy vahvana.<\/p>\n

Taistelu Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan seurauksista ei ole ohi<\/p>\n

Hyv\u00e4t naiset ja herrat<\/p>\n

Ihmiskunnalla ei ole koskaan aiemmin ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n nykyisen kaltaisia keinoja ja innovaatioita maailman kiireellisimpien ongelmien ratkaisemiseksi.<\/p>\n

Nykyinen suunta on kuitenkin monin tavoin v\u00e4\u00e4r\u00e4. Sotia on enemm\u00e4n kuin kertaakaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Maailma on yh\u00e4 jakautuneempi, samoin yhteiskuntamme. Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4miseksi laahaavat j\u00e4ljess\u00e4.<\/p>\n

Eri puolilla maailmaa todistamme suunnatonta siviilien k\u00e4rsimyst\u00e4 ja humanitaaristen periaatteiden r\u00e4ike\u00e4\u00e4 halveksuntaa.<\/p>\n

Minulle suomalaisena Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaa vastaan ei ainoastaan muistuta minua menneisyydest\u00e4mme, vaan se liittyy suoraan sen maailmanosan turvallisuuteen, jossa el\u00e4n.<\/p>\n

Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4emme hy\u00f6kk\u00e4yssodan, t\u00e4ydellist\u00e4 piittaamattomuutta siviiliv\u00e4est\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 pyrkimyksi\u00e4 horjuttaa niit\u00e4 perusperiaatteita, joille kansainv\u00e4linen j\u00e4rjestys rakentuu. Toisaalta n\u00e4emme vapauden linnakkeen, joka puolustaa oikeuttaan olemassaoloon ja omien valintojensa tekemiseen.<\/p>\n

Taistelu siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat t\u00e4m\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan laajemmat seuraukset, ei ole viel\u00e4 ohi.<\/p>\n

Viime aikoina on Yhdysvaltojen aloitteesta yritetty vakavasti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 diplomaattista ratkaisua sotaan.<\/p>\n

Mit\u00e4 Gazassa on teht\u00e4v\u00e4?<\/p>\n

Sotiin ei ole t\u00e4ydellisi\u00e4 ratkaisuja. Samalla tied\u00e4mme, ett\u00e4 kaikilla n\u00e4iss\u00e4 asioissa teht\u00e4vill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 on kauaskantoisia seurauksia sek\u00e4 Ukrainalle ett\u00e4 sen ulkopuolelle.<\/p>\n

Tuskin mik\u00e4\u00e4n voi yhdist\u00e4\u00e4 YK:n laajaa j\u00e4senkuntaa vahvemmin kuin valloitussotien vastustaminen. Hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 ei saa palkita. Vakavimmat kansainv\u00e4liset rikokset eiv\u00e4t saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 rankaisematta.<\/p>\n

L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 Gazan siviilit kokevat valtavaa k\u00e4rsimyst\u00e4. Syvenev\u00e4 humanitaarinen kriisi on saavuttanut siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tason ja on osoitus kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ep\u00e4onnistumisesta. Samaan aikaan Hamas pit\u00e4\u00e4 edelleen ihmisi\u00e4 panttivankeinaan, ja monet ovat jo menett\u00e4neet henkens\u00e4.<\/p>\n

Gazaan on saatava v\u00e4lit\u00f6n tulitauko. Humanitaariselle avulle on annetta turvallinen ja esteet\u00f6n p\u00e4\u00e4sy perille. Panttivangit on vapautettava.<\/p>\n

\u00a0Kiit\u00e4n Ranskaa ja Saudi-Arabiaa niiden ponnisteluista kahden valtion ratkaisun edist\u00e4miseksi.<\/p>\n

\u00a0Neuvottelujen on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 Israelin ja Palestiinan turvallisuustarpeet. Lis\u00e4ksi on turvattava palestiinalaisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus ja heid\u00e4n oikeutettu oman valtion ja suvereniteetin tavoittelunsa. Vuonna 1967 alkaneen miehityksen on loputtava, ja kaikki rauhanprosessin viimeiset avoimet kysymykset on ratkaistava. Vastaavasti niiden maiden, jotka eiv\u00e4t ole tunnustaneet Israelia, on teht\u00e4v\u00e4 se.<\/p>\n

Samalla kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n on tuettava ja vahvistettava palestiinalaishallintoa, jotta se voi hallinnoida tehokkaasti koko Palestiinan aluetta. T\u00e4m\u00e4 on ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto kahden valtion ratkaisun saavuttamiseksi. Vakaa Palestiina hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s Israelin turvallisuutta.<\/p>\n

K\u00e4rsimyst\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa<\/p>\n

Konfliktit raivoavat my\u00f6s monissa muissa osissa maailmaa. Ne aiheuttavat valtavaa k\u00e4rsimyst\u00e4 paikallisesti, ep\u00e4vakautta alueellisesti ja heijastusvaikutuksia maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

Erityisen julmaa v\u00e4kivaltaa on n\u00e4hty muun muassa Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Haitissa, Myanmarissa ja Malissa. Siviiliv\u00e4est\u00f6 joutuu suurilukuisena kokemaan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 ja pakenemaan asuinsijoiltaan.<\/p>\n

Kiit\u00e4n kaikkia niit\u00e4, jotka vilpitt\u00f6m\u00e4sti jatkavat ty\u00f6t\u00e4 rauhan hyv\u00e4ksi, vaikka teht\u00e4v\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikea.<\/p>\n

Kongon demokraattisen tasavallan it\u00e4isen alueen konfliktissa p\u00e4\u00e4stiin kes\u00e4kuussa rauhansopimukseen. Todellinen koe, kuten kaikkien rauhansopimusten kohdalla, on sen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano. Alueella on k\u00e4ynniss\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n suuri humanitaarinen kriisi, joka velvoittaa meid\u00e4t kaikki toimimaan.<\/p>\n

Rauhanprosessien ei tulisi olla transaktionaalisia, vaan kansainv\u00e4lisen oikeuden periaatteiden ohjaamia. Alueen kaikkien maiden ja toimijoiden on oltava mukana ja sitouduttava kest\u00e4v\u00e4n rauhan saavuttamiseen. YK:n l\u00e4sn\u00e4olo ja osallistuminen ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

Haluan my\u00f6s korostaa toimittajien ratkaisevaa ty\u00f6t\u00e4 konfliktien keskell\u00e4 ja muissa vaikeissa olosuhteissa. Median j\u00e4seniin kohdistuvat hy\u00f6kk\u00e4ykset eiv\u00e4t ole hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Median vapaus on demokratian perusta. Se on avoimen yhteiskunnan edellytys. Toimittajien kyky tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 meille kaikille.<\/p>\n

YK:n on uudistuttava<\/p>\n

Hyv\u00e4t naiset ja herrat<\/p>\n

YK:n kokoonpano heijastaa edelleen pitk\u00e4lti vuoden 1945 maailmaa. Maailma on muuttunut rajusti, ja siksi my\u00f6s YK:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko kaipaa uudistusta.<\/p>\n

Viime vuonna t\u00e4ss\u00e4 salissa puhuin uudistetun turvallisuusneuvoston puolesta. Neuvoston, jossa nykyisin aliedustettujen alueiden \u00e4\u00e4ni vahvistuisi, kun ne saisivat pysyvi\u00e4 paikkoja p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n

Turvallisuusneuvoston pysyvien j\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulisi lis\u00e4t\u00e4. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n tarvitaan kaksi uutta paikkaa Aasialle, kaksi Afrikalle ja yksi Latinalaiselle Amerikalle. Yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n valtiolla ei pit\u00e4isi olla veto-oikeutta. Jos turvallisuusneuvoston j\u00e4sen rikkoo YK:n peruskirjaa, sen olisi menetett\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutensa m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni n\u00e4m\u00e4 muutokset YK-j\u00e4rjestelm\u00e4n ylimm\u00e4ll\u00e4 tasolla ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, jotta j\u00e4rjest\u00f6n keskeinen asema kansainv\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa s\u00e4ilyy.<\/p>\n

Samalla YK kaipaa kokonaisvaltaisempaa uudistamista. Kiit\u00e4n p\u00e4\u00e4sihteeri\u00e4 h\u00e4nen UN80-aloitteestaan. Kannustan h\u00e4nt\u00e4 rohkeaan ja kunnianhimoiseen toimintaan.<\/p>\n

Suomi tukee vahvasti YK:ta ja haluaa sen menestyv\u00e4n. Siksi korostamme, ett\u00e4 tarvitaan aitoa uudistusta organisaation uskottavuuden, painoarvon ja tehokkuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. N\u00e4in varmistetaan YK:n toimintakyky.<\/p>\n

YK:n on keskitytt\u00e4v\u00e4 t\u00e4rkeimpiin tavoitteisiinsa: sotien lopettamiseen ja est\u00e4miseen, ihmisoikeuksien suojelemiseen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vauhdittamiseen.<\/p>\n

Meid\u00e4n on saatava YK takaisin rauhanv\u00e4litykseen. Mik\u00e4\u00e4n muu j\u00e4rjest\u00f6 ei voi tarjota vastaavaa legitimiteetti\u00e4 kuin YK. Jos YK on poissa pelist\u00e4, konfliktit ratkaistaan ilman sit\u00e4, mik\u00e4 ei ole yhteisen etumme mukaista. YK:ta tarvitaan sovittelijana ja j\u00e4senvaltioiden tulee tukea sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Suomi on vahvasti mukana YK:n ty\u00f6ss\u00e4 ja haluamme jatkaa samalla linjalla. N\u00e4in ollen olemme my\u00f6s ehdolla turvallisuusneuvoston j\u00e4seneksi kaudeksi 2029\u20132030.<\/p>\n

\u00a0Jos meid\u00e4t valitaan, Suomi sitoutuu olemaan periaatteellinen ja pragmaattinen rauhankumppani. Olemme periaatteellisia sitoutumisessamme kansainv\u00e4liseen oikeuteen, jonka ytimess\u00e4 on YK:n peruskirja. Olemme pragmaattisia etsiess\u00e4mme ratkaisuja, jotka aidosti edist\u00e4v\u00e4t kansainv\u00e4list\u00e4 rauhaa ja turvallisuutta, ja tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 edistys on usein asteittaista.<\/p>\n

Mit\u00e4 Nelson Mandela n\u00e4ki\u00a0<\/p>\n

Puheenvuoroni alussa sanoin, ett\u00e4 jokaisella meist\u00e4 on vaikutusvaltaa ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, milt\u00e4 uusi maailmanj\u00e4rjestys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jokainen haluaa kyet\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n omat valintansa ja vaikuttaa meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan.<\/p>\n

Nelson Mandela n\u00e4ki totuuden ja sovinnon ainoana toivona kansoille, jotka ovat syv\u00e4sti jakautuneita. Sama p\u00e4tee valtioiden v\u00e4lisiin suhteisiin.<\/p>\n

Meid\u00e4n tulee oppia historiasta, mutta katsoa aina tulevaisuuteen, pit\u00e4en mieless\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksemme muovaavat sit\u00e4.<\/p>\n

Kiitos.<\/p>\n

Korjaus: Videon p\u00e4\u00e4kuvaan p\u00e4\u00e4tyi sinne kuulumatonta teksti\u00e4, joka on poistettu n\u00e4kyvist\u00e4 kello 22.00.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tasavallan presidentti Alexander Stubb on p\u00e4\u00e4ssyt heti virkakautensa alussa suuriin neuvottelup\u00f6ytiin ratkomaan muun muassa Ukrainan sotaa. T\u00e4m\u00e4 oli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":44177,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-44176","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44176","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44176"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44176\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/44177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}