Neuvottelut sodan lopettamiseksi l\u00e4htiv\u00e4t heti v\u00e4\u00e4rille jengoille. Neuvotteluista tehtiin Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n valtionjohtajien v\u00e4liset ilman Ukrainan osallistumista ja yhteist\u00e4 virkamiesvalmistelua. Se on j\u00e4hmett\u00e4nyt asetelmat osittain presidenttien henkil\u00f6kohtaiseksi voimainmittel\u00f6ksi.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 kontrolloi neuvottelujen edistymist\u00e4. Se antaa Yhdysvaltojen esitt\u00e4\u00e4 julkisuudessa vaatimuksia, jotka Kreml torjuu saaden amerikkalaiset n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n heikoilta. Putin sanoi vastik\u00e4\u00e4n, ettei h\u00e4n n\u00e4e paljon j\u00e4rke\u00e4 suorissa kontakteissa Ukrainan johdon kanssa, koska ukrainalaisten kanssa \u201don mahdotonta sopia avainkysymyksist\u00e4\u201d.<\/p>\n
\n\u201d<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 on valmis k\u00e4ym\u00e4\u00e4n pitk\u00e4aikaista sotaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei ole neuvotteluvalmiutta, joten ilmeisesti se uskoo tai haluaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uskovansa julistamiensa sodanp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien toteutumiseen, l\u00e4nsimaiden ja Ukrainan taipumiseen, sotilaalliseen menestykseens\u00e4 ja terroripommitusten tehoon. Sen varassa Ven\u00e4j\u00e4 on valmis k\u00e4ym\u00e4\u00e4n pitk\u00e4aikaista sotaa.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 hakee l\u00e4nsimaiden kautta tuloksia, joita se ei ole saavuttanut sodassa muilla tavoin. Hybridivaikuttamisella Nato-maissa Ven\u00e4j\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti yritt\u00e4\u00e4 horjuttaa kansalaisten turvallisuudentunnetta ja pyrkii vaikuttamaan psykologisesti l\u00e4nsimaiden politiikkaan ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s Ukrainaan. Siksi se on k\u00e4ytt\u00e4nyt hybridivaikuttamisen sotilaallisia keinoja, ilmatilaloukkauksia Puolassa ja Virossa. Niit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 uhkakuvia maalaavana sotilaallisena vastauksena Ukrainan turvatakuiden suunnittelulle sek\u00e4 l\u00e4nsimaiden materiaalisen ja poliittisen tuen vahvistumiselle. Samalla on luultavasti haettu kokemuksia siit\u00e4, miten Yhdysvallat reagoi alueloukkauksiin liittolaismaissaan.<\/p>\n
Jos sotilaallinen hybridivaikuttaminen jatkuu, sota on uudessa vaiheessa. Samalla se heijastaa Ven\u00e4j\u00e4n ep\u00e4varmuutta, sis\u00e4ist\u00e4 painetta ja uusien toimintatapojen tarvetta, kun l\u00e4nnen tuki Ukrainalle vahvistuu.<\/p>\n
Pahin lopputulos Ven\u00e4j\u00e4n kannalta olisi, ett\u00e4 Ukrainaan tulisi sodan j\u00e4lkeen l\u00e4nsimaiden joukkoja. Ukrainalle pahin tulos olisi, ett\u00e4 se ei saisi sodan j\u00e4lkeen puolustukseensa l\u00e4nnen poliittis-sotilaallista tukea, jota nyt on kutsuttu turvatakuiksi. Ulkopuolinen tuki ja mahdollisuus jakaa puolustusrasitetta taloudellisesti antaisi Ukrainalle selk\u00e4nojaa. Tietty varmuus vakaista olosuhteista olisi my\u00f6s ulkomaisten investointien edellytys.<\/p>\n
N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4nsimaiden nopeimmin vaikuttava tapa lis\u00e4t\u00e4 painetta Ven\u00e4j\u00e4lle on sotilaallinen: Ukrainan materiaalinen tukeminen niin, ett\u00e4 se kykenee strategisesti torjumaan Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen.<\/p>\n
Rintaman j\u00e4m\u00e4ht\u00e4minen paikalleen riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4ksi ajaksi voisi lis\u00e4t\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n neuvotteluvalmiutta. Yhdess\u00e4 muiden sodan vaikutusten kanssa saattaisi synty\u00e4 ajatus, ett\u00e4 sota, joka ei en\u00e4\u00e4 johda mihink\u00e4\u00e4n, pit\u00e4isi lopettaa.<\/p>\n
Ari Puheloinen oli Suomen puolustusvoimain komentaja vuosina 2009\u20132014.<\/p>\n
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi\/vieraskyna\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vieraskyn\u00e4|Ep\u00e4varma Ven\u00e4j\u00e4 hakee l\u00e4nsimaiden kautta tuloksia, joita se ei ole saavuttanut sodassaan Ukrainassa muilla tavoin. Kirjoitus on vierailevan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":83,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-44322","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44322","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44322"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44322\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/83"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}