{"id":44323,"date":"2025-09-24T23:56:07","date_gmt":"2025-09-24T23:56:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/44323\/"},"modified":"2025-09-24T23:56:07","modified_gmt":"2025-09-24T23:56:07","slug":"analyysi-bjorn-wahlroos-vahattelee-trumpin-tullien-haittoja-nakemys-on-kummallinen-ainakin-kolmesta-syysta-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/44323\/","title":{"rendered":"Analyysi: Bj\u00f6rn Wahlroos v\u00e4h\u00e4ttelee Trumpin tullien haittoja \u2013 n\u00e4kemys on kummallinen ainakin kolmesta syyst\u00e4 | Talous"},"content":{"rendered":"

Talousvaikuttaja, entinen pankkiiri ja hallituskonkari Bj\u00f6rn \u201dNalle\u201d Wahlroos<\/strong> julkisti t\u00e4n\u00e4\u00e4n muistelmiensa kolmannen osan. Kuten aina, julkistustilaisuudessa tiedotusv\u00e4lineet kuuntelivat korvat h\u00f6r\u00f6ll\u00e4, mit\u00e4 Wahlroosilla oli sanottavana maailman menoon.<\/p>\n

Haastatteluissa Wahlroos kehui<\/a> Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin<\/strong> politiikkaa, kuten veroalennuksia ja s\u00e4\u00e4ntelyn purkamista, joista Wahlroos sanoi odottavansa runsasta lis\u00e4kasvua.<\/p>\n

Monia saattoi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Wahlroos puolusti my\u00f6s Trumpin asettamia tulleja, joita asiantuntijat kritisoivat ankarasti. Esimerkiksi arvostettu talouslehti The Economist kuvasi Trumpin tullip\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 harhaiseksi sek\u00e4 modernin ajan turhimmaksi ja haitallisimmaksi talouspoliittiseksi mokaksi.<\/p>\n

Ylelle Wahlroos huomautti, ett\u00e4 ennen toista maailmansotaa Yhdysvallat ker\u00e4si tulleilla huomattavan osan valtion rahoituksesta, ja ett\u00e4 tullithan ovat todellisuudessa vero muiden joukossa.<\/p>\n

\u2013 Minua kiehtoo se, ett\u00e4 valtaosa ekonomisteista on aivan tuohtuneita [Trumpin tulleista]. Sama jengi, joka toisaalta sanoo, ett\u00e4 verot ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja ihan hyvi\u00e4, Wahlroos kommentoi.<\/p>\n

\u2013 Tulli ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin vero ulkomaankaupalle. Me joudumme verottamaan jotakin rahoittaaksemme valtioitamme, ja se, ett\u00e4 Trump on valinnut siihen yhdeksi v\u00e4likappaleeksi tullit, ei ole niin ihmeellist\u00e4. Eritoten, kun h\u00e4n mit\u00e4 ilmeisimmin aikoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 tulevat varat toisaalta verojen alentamiseen ja kasvun rakentamiseen Yhdysvalloissa.<\/p>\n

Kuten Wahlroos toteaa, on tietenkin kiistatonta, ett\u00e4 tullit ovat veroja.<\/p>\n

Veroja on kuitenkin parempia ja huonompia, ja tullit ovat verojen joukossa poikkeuksellisen haitallisia ainakin kolmesta syyst\u00e4.<\/p>\n

Tullit k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4t ennen pitk\u00e4\u00e4 aivan kaikkia<\/p>\n

Peukalos\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan sit\u00e4, mit\u00e4 verotetaan, saadaan v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n

Tullit ovat veroja ulkomaankaupalle, joten niiden asettaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ulkomaisten tavaroiden tuontia. Yleens\u00e4 muut maat reagoivat tulleihin vastatulleilla, mink\u00e4 j\u00e4lkeen tullit v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s vienti\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in kansainv\u00e4linen kauppa v\u00e4henee ja tulos on se, ett\u00e4 kaikki osapuolet \u2013 Suomi, USA, Eurooppa, ja niin edelleen \u2013 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Se johtuu niin sanotusta suhteellisen edun periaatteesta, jonka brittil\u00e4inen taloustieteilij\u00e4 David Ricardo<\/strong> teki tunnetuksi jo 1800-luvun alussa.<\/p>\n

Periaatteen mukaan kaikki maat hy\u00f6tyv\u00e4t, kun kukin maa erikoistuu valmistamaan tuotteita, joiden tekemisess\u00e4 juuri ne ovat suhteellisesti parhaita.<\/p>\n

Suomen ei kannata valmistaa esimerkiksi kaikkia mahdollisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 itse, kun niit\u00e4 saa edullisemmin Yhdysvalloista, joissa on huipputehokasta l\u00e4\u00e4keteollisuutta. Yhdysvaltojen taas ei kannata ryhty\u00e4 haalimaan osaamista vaikkapa j\u00e4\u00e4nmurtajien valmistamiseen, vaan hankkia ne Suomesta, jossa osaaminen ja tehokkaat telakat ovat jo olemassa.<\/p>\n

Kun tullit nostavat tuontituotteiden hintoja ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kauppaa, valtiot tuottavat aiempaa useampia tuotteita itse \u2013 mutta tehottomammin. Kaikki osapuolet saavat t\u00e4ll\u00f6in v\u00e4hemm\u00e4n ja huonompaa laatua.<\/p>\n

Tuottavuus k\u00e4rsii ja tullit ohjaavat kansalaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/p>\n

Tullit my\u00f6s suojelevat kotimaista tuotantoa ulkomaiselta kilpailulta. Ennen pitk\u00e4\u00e4 se luultavasti hidastaa tuottavuutta ja kasvua sek\u00e4 niiden tuomia ty\u00f6paikkoja ja verotuloja.<\/p>\n

Suomessa valmistettiin aiemmin monia kodinkoneita, mutta sittemmin ulkomainen kilpailu syrj\u00e4ytti pitk\u00e4lti esimerkiksi j\u00e4\u00e4kaappien tuotannon. Se vapautti resursseja esimerkiksi elektroniikkateollisuuteen erikoistumiselle, mik\u00e4 toi Suomeen Nokian menestystarinan.<\/p>\n

Voimakkailla tulleilla j\u00e4\u00e4kaappien valmistusta olisi voitu suojella jonkin aikaa, mutta paremmin tuottavaa elektroniikkateollisuutta olisi j\u00e4\u00e4nyt syntym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4llainen mekanismi toistuu nyt monissa maissa, koska Trumpin tulleista tuskin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eroon pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Seuraus on pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle haitallinen kaikille.<\/p>\n

Viel\u00e4 kolmas tullien haitta.<\/p>\n

Muistellaan sit\u00e4 varten taas peukalos\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4: sit\u00e4 mit\u00e4 verotetaan, saadaan v\u00e4hemm\u00e4n. S\u00e4\u00e4nt\u00f6 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 verot nostavat niiden tuotteiden ja palveluiden hintoja, joille vero on asetettu.<\/p>\n

Tullien tapauksessa tuontitavaroiden hinnat nousevat suhteessa kotimaisiin tuotteisiin. Ekonomistien kielell\u00e4 sanottuna tullit \u201dv\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t kulutusta\u201d ja rajaavat n\u00e4in kansalaisten valintoja.<\/p>\n

Joissakin tapauksissa kuluttajien valintojen rajaaminen voi olla perusteltua esimerkiksi haitta- tai ymp\u00e4rist\u00f6veroilla.<\/p>\n

On kuitenkin vaikeaa perustella, miksi tullilla eli tuontiverolla pit\u00e4isi nostaa esimerkiksi ulkomaisen juuston hintaa suhteessa kotimaiseen. Ihmiset kuitenkin ostavat juuri sit\u00e4 juustoa, josta eniten pit\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Tulleja voi kutsua tulleiksi tai tuontiveroiksi, mutta kaikista edell\u00e4 mainituista syist\u00e4 niit\u00e4 on hyvin vaikeaa n\u00e4hd\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 talouspolitiikkana.<\/p>\n

Wahlroosin puolustukseksi<\/p>\n

Wahlroosin puolustukseksi on todettava, ett\u00e4 h\u00e4n esitti Trumpin tulleja koskevat kommenttinsa lyhyess\u00e4 haastattelussa, jossa tulliaiheeseen ei ollut aikaa pureutua pintaraapaisua enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Wahlroos on entinen taloustieteen professori, joka tuntee varmuudella talousteorian ja kansainv\u00e4lisen kaupan kysymykset toimittajia paremmin. Pidemm\u00e4ss\u00e4 keskustelussa Wahlroosilla olisi luultavasti ollut esitt\u00e4\u00e4 vivahteikkaampi arvio Yhdysvaltain tullien vaikutuksista.<\/p>\n

Vanhaa oivallusta ulkomaankaupan kaikkia osapuolia vaurastuttavista vaikutuksista Wahlrooskaan tuskin kykenisi kumoamaan. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 suhteellisen edun periaatteen tuomia hy\u00f6tyj\u00e4 ei ole onnistunut kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n kukaan, vaikka aikaa vasta-argumenttien kehitt\u00e4miseen on ollut yli 200 vuotta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Talousvaikuttaja, entinen pankkiiri ja hallituskonkari Bj\u00f6rn \u201dNalle\u201d Wahlroos julkisti t\u00e4n\u00e4\u00e4n muistelmiensa kolmannen osan. Kuten aina, julkistustilaisuudessa tiedotusv\u00e4lineet kuuntelivat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":44324,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[11515,22,23,585,26,27,33,31,30,2464,17,6753,24,25,28,29,2619,15,18,21,637,32,78,11516,19,20,4242,16,2186,11517,619],"class_list":{"0":"post-44323","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-bjorn-wahlroos","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-donald-trump","12":"tag-featured-news","13":"tag-featurednews","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-globalisaatio","18":"tag-headlines","19":"tag-kansainvalinen-kauppa","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-makrotalous-ja-talouspolitiikka","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-talous","31":"tag-talous-ja-liiketoimintakirjallisuus","32":"tag-top-stories","33":"tag-topstories","34":"tag-tullit","35":"tag-uutiset","36":"tag-verotus","37":"tag-wahlroos","38":"tag-yhdysvallat"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44323","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44323"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44323\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/44324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44323"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44323"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}