Turvallisuus|H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4hankinta ei ole vanhentunut, ja droonituotantoakin saadaan tarvittaessa yl\u00f6s. Asiantuntijat vastaavat HS:n lukijoiden kysymyksiin.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Asiantuntijat vastaavat Helsingin Sanomien lukijoiden kysymyksiin viimeaikaisista ilmatilan loukkauksista It\u00e4meren alueella.<\/p>\n
Everstiluutnantti evp. Esa Kelloniemen mukaan Suomi ei ole t\u00e4ysin valmis torjumaan satojen erityyppisten lennokkien hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4.<\/p>\n
Kenraaliluutnantti evp. Mikko Heiskasen mukaan Suomella on kyky tuottaa drooneja, mutta ei viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valmiutta kasvattaa tuotantoa nopeasti.<\/p>\n
Sotatieteiden dosentin Ilmari K\u00e4ihk\u00f6n mukaan K\u00f6\u00f6penhaminan droonien taustatahosta ei ole todisteita ja asiaa tutkitaan.<\/p>\n
Puolan ilmatilaa loukanneet ven\u00e4l\u00e4iset droonit, Viron ilmatilaa loukanneet ven\u00e4l\u00e4ish\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ja lentoliikenteen K\u00f6\u00f6penhaminassa ja Oslossa keskeytt\u00e4neet droonit her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t huolta. T\u00e4ss\u00e4 jutussa asiantuntijat vastaavat HS:n lukijoiden kysymyksiin <\/a>liittyen viimeaikaisiin ilmatilan loukkauksiin It\u00e4meren alueella.<\/p>\n Onko Suomen F-35-h\u00e4vitt\u00e4jien hankinta jo toteutuessaan vanhentunut, kun sodank\u00e4ynti droonein kehittyy nopeasti?<\/p>\n H\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 tullaan edelleen tarvitsemaan, sanoo Ilmatorjuntamuseon johtaja, everstiluutnantti evp. Esa Kelloniemi<\/a>, vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.<\/p>\n \u201dSota-aika on sellainen, ett\u00e4 se vie teknologiaa nopeasti eteenp\u00e4in.\u201d<\/p>\n Droonit korostuvat nyt mediassa, Kelloniemi huomauttaa. J\u00e4\u00e4 huomiotta, ett\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 ja pommikoneita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n konflikteissa jatkuvasti.<\/p>\n Ukrainan nykyiset F-16-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t selv\u00e4sti vertailussa Suomen F-35-h\u00e4vitt\u00e4jille. F-35-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t tuovat ilmapuolustukseen tiedustelu-, valvonta- ja johtamiskyky\u00e4, sek\u00e4 kaukovaikutuskyky\u00e4, siis keinon ampua ohjuksia ilmasta maahan.<\/p>\n H\u00e4vitt\u00e4jien merkitys korostuu, kun torjunnan painopistett\u00e4 tulisi saada siirretty\u00e4 nopeasti paikasta toiseen. Suomen pitk\u00e4ll\u00e4 rajavy\u00f6hykkeell\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4jien liikkuvuus on arvossaan.<\/p>\n Laajat droonihy\u00f6kk\u00e4ykset, kuten Ven\u00e4j\u00e4n Ukrainaan syyskuussa tekem\u00e4 arviolta yli kahdeksan sadan droonin hy\u00f6kk\u00e4ys, ovat silti ilmapuolustuksen johtamiselle haastavia tilanteita.<\/p>\n \u201dOn selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 seassa ei silloin voi lennell\u00e4 omia koneita.\u201c<\/p>\n Pystyisik\u00f6 Suomi torjumaan satojen droonien hy\u00f6kk\u00e4yksen?<\/p>\n Tietyn tyyppisi\u00e4 lennokkeja varmasti pystyt\u00e4\u00e4n tuhoamaan, Kelloniemi sanoo. Esimerkiksi syyskuun alun Puolan tapaus olisi voitu hoitaa Suomessa vastaavalla tavalla.<\/p>\n \u201cMutta jos yht\u00e4kki\u00e4 tulisi valtavia, satojen erityyppisten lennokkien hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4, niin emme siihen varmaan viel\u00e4 t\u00e4ysin valmiita ole.\u201d<\/p>\n Suomen ilmatorjuntaa on kehitetty pitk\u00e4j\u00e4nteisesti painottuen perinteisiin maaleihin, kuten lentokoneisiin ja ohjuksiin. T\u00e4n\u00e4 vuonna laadittu droonistrategia on kuitenkin askel oikeaan suuntaan, Kelloniemi sanoo.<\/p>\n \u201dMeill\u00e4 on siihen aikaa. Ei ole sellaista uhkaa olemassa, ett\u00e4 pit\u00e4isi yht\u00e4kki\u00e4 huomenna kyet\u00e4 torjumaan tuhat lennokkia.\u201d<\/p>\n Kelloniemen mukaan ei voida ajatella, ett\u00e4 1\u202f300 kilometrin rajaa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa kyett\u00e4isiin puolustamaan, jos lennokkeja tulisi koko rajan alueelta.<\/p>\n \u201dOleellista on, ett\u00e4 ilmatorjunnalla kyet\u00e4\u00e4n suojaamaan itselle t\u00e4rke\u00e4t kohteet.\u201d<\/p>\n Kuinka kauan menee, ennen kuin Suomi pystyy tuottamaan riitt\u00e4v\u00e4sti drooneja puolustukseen?<\/p>\n Puolustusvoimien entinen sotatalousp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, kenraaliluutnantti (evp) Mikko Heiskanen<\/a> toteaa, ett\u00e4 kysymys riitt\u00e4vyydest\u00e4 liittyy siihen, mink\u00e4lainen uhka Suomeen kohdistuu.<\/p>\n Juuri nyt Suomella ei ole v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tarvetta tuottaa kovin suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 drooneja, sill\u00e4 turvallisuustilanne ei sit\u00e4 edellyt\u00e4.<\/p>\n Sen sijaan Suomella ei viel\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 kasvattaa tuotantoa nopeasti, jos uhka-arvio muuttuisi. T\u00e4llaisen valmiuden luominen kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u201dSe vie pitemp\u00e4\u00e4n kuin vuoden, mutta ei nyt kovin montaa vuotta kuitenkaan.\u201d<\/p>\n Suomessa on jo tekninen ja teollinen kyky tuottaa t\u00e4m\u00e4n hetken suorituskykyvaatimuksia vastaavia drooneja. Vaikeus on, ett\u00e4 teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Drooneja ei siksi Heiskasen mielest\u00e4 kannata valmistaa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 varastoon. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on my\u00f6s erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n Jotta Suomella olisi valmius kasvattaa tuotantoaan nopeasti, pit\u00e4\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 komponentteja ja materiaaleja on saatavissa riitt\u00e4v\u00e4sti ja pit\u00e4\u00e4 olla piirustukset valmiina siit\u00e4, mit\u00e4 aiotaan tuottaa.<\/p>\n Suomen tapauksessa kyse olisi luultavasti valikoimasta erilaisia drooneja aina k\u00e4mmenen kokoisista muutaman neli\u00f6metrin kokoisiin drooneihin, Heiskanen sanoo.<\/p>\n Uskotteko, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on n\u00e4iden droonilentelyjen takana? Pit\u00e4isi kysy\u00e4, kuka hy\u00f6tyy. Niiden jotka haluavat Ukrainan voittavan, on pakko \u201dmuuttaa peli\u00e4\u201d. Miksi Ven\u00e4j\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa tekisi tuollaista? Eik\u00f6 t\u00e4ll\u00e4 yritet\u00e4 saada eri maita reagoimaan entist\u00e4 enemm\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan?<\/p>\n Sotatieteiden dosentin Ilmari K\u00e4ihk\u00f6n<\/a> mielest\u00e4 nyt pit\u00e4\u00e4 siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta. K\u00f6\u00f6penhaminan droonien taustatahosta ei ole julkisuudessa todisteita. Naton p\u00e4\u00e4sihteeri Mark Rutte<\/a> on sanonut, ett\u00e4 asiaa tutkitaan.<\/p>\n Se, ett\u00e4 droonit olivat isoja ja niit\u00e4 oli useita, viittaa organisaatioon yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n sijaan.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 olisi nelj\u00e4 syyt\u00e4 panna K\u00f6\u00f6penhaminan lentokentt\u00e4 drooneilla sekaisin, K\u00e4ihk\u00f6 arvioi. Ensimm\u00e4inen olisi suora kosto. Tanska on juuri antanut ukrainalaiselle asevalmistajalle luvan aloittaa tuotannon Tanskan maaper\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Toinen motiivi olisi pelon aiheuttaminen. \u201dVen\u00e4j\u00e4 voisi n\u00e4in tehd\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n isomman n\u00e4k\u00f6isen kuin se todellisuudessa on.\u201d Kolmas olisi Naton reaktioiden testaaminen ja nelj\u00e4s l\u00e4nnen voimien sitominen pois Ukrainasta.<\/p>\n K\u00e4ihk\u00f6 ei oikein usko teoriaan, ett\u00e4 Ukraina olisi droonilentelyiden takana Ven\u00e4j\u00e4-vastaisuutta lietsoakseen. \u201dJos Ukraina j\u00e4isi kiinni sellaisesta, se olisi Ukrainalle katastrofaalinen tilanne.\u201d<\/p>\n