Uusien arvioiden mukaan lasten pienituloisuus kasvaa kolmella prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4: leikkaukset pudottavat 31 000 lasta k\u00f6yhyysrajan alle.<\/p>\n
Lapsiperhek\u00f6yhyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen suuri yhteiskunnallinen ongelma, sanoo Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia<\/strong>.<\/p>\n Ongelmien korjaaminen j\u00e4lkik\u00e4teen on kalliimpaa kuin niiden ennaltaehk\u00e4isy, h\u00e4n muistuttaa. Siksi leikkaukset ovat h\u00e4nest\u00e4 lyhytn\u00e4k\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n \u2013 T\u00e4st\u00e4 tulee viel\u00e4 kallis lasku j\u00e4lkik\u00e4teen maksettavaksi, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Lapsena koetulla k\u00f6yhyydell\u00e4 voi olla seurauksia pitk\u00e4lle aikuisuuteen, sanoo Pelastakaa lapset ry:n Aino Sarkia. K\u00f6yhyys vaikuttaa sek\u00e4 fyysiseen ett\u00e4 henkiseen terveyteen<\/p>\n Johtava tutkija Anna-Maria Isola<\/strong> Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on huolissaan siit\u00e4, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 v\u00e4h\u00e4varaisilla perheill\u00e4 leikkausten my\u00f6t\u00e4 rahaa hyv\u00e4\u00e4n ravintoon ja kunnollisiin vaatteisiin lapsilleen.<\/p>\n K\u00f6yhyys tuo vanhemmille paljon stressi\u00e4.<\/p>\n \u2013 Tutkimuksesta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 k\u00f6yhyyden vaikutukset tulevat my\u00f6s vanhempien kokemasta ahdistuksesta. Kun kotona on kire\u00e4 ilmapiiri, pienell\u00e4 ihmisell\u00e4 ei ole v\u00e4lineit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 niit\u00e4 asioita, vaan se on vain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 huonoa oloa, Isola sanoo.<\/p>\n T\u00e4llaiset varhaiset kokemukset voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 syv\u00e4lle ja tulla osaksi ihmisen persoonaa, Isola sanoo. Identiteetti on yksi asioista, joihin k\u00f6yhyydell\u00e4 voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia.<\/p>\n \u2013 Jos k\u00f6yhyys osuu identiteetin kannalta herkk\u00e4\u00e4n aikaan, sit\u00e4 voi kuljettaa aikuisuuteenkin, Isola kertoo.<\/p>\n Vaikutuksia voi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s fyysisess\u00e4 terveydess\u00e4.<\/p>\n \u2013 On viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lapsuudessa koettu k\u00f6yhyys voi joissakin tapauksissa vaikuttaa kehittyv\u00e4\u00e4n immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jolloin aikuisuudessa henkil\u00f6ll\u00e4 voi olla esimerkiksi enemm\u00e4n infektioita.<\/p>\n Riskin\u00e4 jopa yhteiskunnan vakaus<\/p>\n Suomessa ajatellaan mieluusti, ett\u00e4 kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet edet\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n taustasta riippumatta.<\/p>\n K\u00f6yhyydest\u00e4 ponnistavat lapset l\u00e4htev\u00e4t kuitenkin rakentamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 takamatkalta, Pelastakaa Lapset ry:n Sarkia toteaa.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 on paljon lapsia, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t monista asioista paitsi perheen taloudellisen tilanteen takia. T\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 helposti my\u00f6s ulkopuolisuuden tunnetta, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Niukkuus n\u00e4kyy pienituloisten perheiden arjessa monin tavoin. Pulaa on jopa ruoasta.<\/p>\n \u2013 Erityisen merkityksellist\u00e4 lapsille on se, miten k\u00f6yhyys vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, kuten siihen miten he pystyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n asioita ja osallistumaan erilaisiin juttuihin ik\u00e4tovereiden kanssa. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 on usein se, mist\u00e4 he joutuvat tinkim\u00e4\u00e4n, Aino Sarkia toteaa.<\/p>\n Sarkia pelk\u00e4\u00e4 eriarvoisuuden ja yhteiskunnan kahtiajaon syvenev\u00e4n. Se voi heijastua my\u00f6s yhteiskunnan vakauteen.<\/p>\n \u2013 N\u00e4en isoja riskej\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 jos lapset ja nuoret eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 paikkaansa yhteiskunnassa ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t syrj\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkulusta, se oma paikka etsit\u00e4\u00e4n jostain muualta. Huoleni on, ett\u00e4 he p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t ep\u00e4suotuisille poluille.<\/p>\n K\u00f6yhyyden haittoja voi yritt\u00e4\u00e4 torjua<\/p>\n Anna-Maria Isola THL:st\u00e4 korostaa, ett\u00e4 k\u00f6yhyyden kokemus on monisyinen ja yksil\u00f6llinen, eik\u00e4 se yksin\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rit\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n tulevaisuutta.<\/p>\n Yksi parhaista keinoista torjua sen negatiivisia vaikutuksia on lis\u00e4t\u00e4 osallisuutta. Ratkaisevaa on, kokeeko lapsi olevansa ulkopuolinen vai onko h\u00e4nell\u00e4 mahdollisuuksia harrastaa, osallistua ja kuulua joukkoon, Isola painottaa.<\/p>\n Jos lapsi saa kokea olevansa hyv\u00e4ksytty eik\u00e4 h\u00e4nen arvoaan mitata materiaalisilla mittareilla, k\u00f6yhyyden vaikutukset voivat lieventy\u00e4.<\/p>\n \u2013 Jos lapsi voi kasvaa paikassa, jossa ymp\u00e4rill\u00e4 on paljon erilaisia ihmisi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 statussymbolit merkitse paljoa, se on mielest\u00e4ni iso tekij\u00e4, Isola sanoo.<\/p>\n Pelastakaa Lapset ry:n Aino Sarkia toteaa, ett\u00e4 pienituloisten perheiden lapsia tuetaan parhaiten panostamalla palveluihin ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n sosiaaliturvaan.<\/p>\n H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 lapsi ei usein pysty vaikuttamaan perheens\u00e4 toimeentuloon.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 on velvollisuus taata lapselle riitt\u00e4v\u00e4 elintaso ja tarvittava sosiaaliturva. T\u00e4m\u00e4 on ihan lapsien oikeuksien sopimuksessakin todettu oikeus, ja t\u00e4st\u00e4 on ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni, Sarkia sanoo.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/13-1-4393518-1600866234192.jpeg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Asiantuntijat ovat huolissaan siit\u00e4, miten hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat suomalaislapsiin ja heid\u00e4n kehitykseens\u00e4. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 uusissa vaikutusarvioissaan,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":44355,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,71,4000,587,11522,100,24,25,28,29,15,18,21,637,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-44354","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kotimaa","17":"tag-koyhyys","18":"tag-koyhyys-ja-sosiaaliturva","19":"tag-koyhyysraja","20":"tag-lapset-ja-nuoret","21":"tag-latest-news","22":"tag-latestnews","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44354","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44354"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44354\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/44355"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44354"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44354"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44354"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}