![\"YouTube](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1758785707_158_hqdefault.jpg\"\/)
<\/p>\nMy\u00f6s metallimaailman kuuma nousija Lorna Shore seikkailee uusimman Soundin sivuilla. Timo Isoaho haastatteli kitaristi Adam De Miccoa ja laulaja Will Ramosia oikein pitk\u00e4n kaavan mukaan, ja puhetta riitti muun muassa orkesterin useista Suomen-keikoista sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4n Children of Bodomin merkityksest\u00e4kin. Lue osio pidemm\u00e4st\u00e4 haastattelusta alempaa ja loput sitten lehdest\u00e4!<\/p>\n
<\/p>\n
Helsingin Suvilahti kes\u00e4kuun viimeisen\u00e4 sunnuntaina. Tuskan p\u00e4\u00e4lavan edustalla alkaa olla ahdasta, sill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jokainen festivaalivieras haluaa kokea sen tulisen hetken, kun Lorna Shore vy\u00f6rytt\u00e4\u00e4 kontrolloidun kaaoksensa lavalle.\u00a0<\/p>\n
Sitten PA-laitteiston hanat aukeavat. Sun\/\/Eaterin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tehokas intromelodia halkoo hiljalleen h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4iltaa, ja New Jerseyss\u00e4 kotipes\u00e4\u00e4ns\u00e4 pit\u00e4v\u00e4 viisikko astelee lavalle. Muusikoiden suupieliss\u00e4 karehtii pieni hymy: he tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 edess\u00e4 on hieno puolitoistatuntinen.\u00a0<\/p>\n
\u201dHelsinki\u2026 We are fucking back, baby! Open up that moshpit!\u201d kaikkien ylisanojen arvoinen Will Ramos huudahtaa. Ja siit\u00e4 alkaa l\u00f6ylytys, joka hakee vertaistaan. Noin kaksikymment\u00e4tuhatta metallifania \u2013 nuoria, vanhoja, kokeneita ja ensikertalaisia \u2013 s\u00f6isi t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n lahjakkaan b\u00e4ndin\u00a0k\u00e4sist\u00e4 mit\u00e4 tahansa. Ramos, rumpali Austin Archey, basisti Michael Yager sek\u00e4 kitaristit Andrew O\u2019Connor ja Adam De Micco paiskaavat veretseisauttavan keikan.<\/p>\n
Kun setti huipentuu mestarilliseen Pain Remains -trilogiaan, olo on puhdistunut, heng\u00e4stynyt ja h\u00e4mmentynyt. Miten voi olla mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4ysin sekop\u00e4inen yhdistelm\u00e4 supernopeita blastbeatej\u00e4, kieroja riffej\u00e4, sinfonista jylhyytt\u00e4 ja mielenvikaisia laulusuorituksia muodostaa kokonaisuuden, joka on kauneinta ja groteskeinta, mit\u00e4 modernin metallin maailmassa on kuultu?<\/p>\n
Vastausta voi onneksi pen\u00e4t\u00e4 artisteilta itselt\u00e4\u00e4n. Palatkaamme Tuska-keikkaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja liittyk\u00e4\u00e4mme kitaristi De Miccon ja laulaja Ramosin hyv\u00e4ntuuliseen seuraan.<\/p>\n
\u2013 Et ole ensimm\u00e4inen tai viimeinen tyyppi, joka pohtii suosiomme syit\u00e4 ja monisyisten biisiemme saloja. Mietimme niit\u00e4 toisinaan itsekin, mutta lopulliset vastaukset ovat j\u00e4\u00e4neet avoimiksi, De Micco naurahtaa.<\/p>\n
\u2013 Selv\u00e4\u00e4 tuntuu olevan vain se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 musiikillinen myllerrys kuulostaa p\u00e4\u00e4llisin puolin niin sekasortoiselta, ettei kenenk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysij\u00e4rkisen pit\u00e4isi tyk\u00e4t\u00e4 siit\u00e4!<\/p>\n
Onko Lorna Shore puhdasverinen metallib\u00e4ndi?<\/p>\n
\u2013 Hyv\u00e4 kysymys. Juuremme ovat syv\u00e4ll\u00e4 raskaassa musiikissa, ja henkil\u00f6kohtaisesti sytyin soittamiseen toden teolla esimerkiksi Children of Bodomin innoittamana. Kannamme metallin soihtua ylpein\u00e4 \u2013 siit\u00e4 ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n, De Micco vakuuttaa.<\/p>\n
\u2013 Asiassa on kuitenkin toinen puolensa. Lorna Shore -kollektiivissa kuunnellaan hyvin monenlaista kamaa: poppia, rockia, progea, punkkia, hiphopia ja electronicaa. Intoilemme toisillemme kaikenlaisista musiikillisista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4, ja joskus uudet s\u00e4vyt ujuttautuvat biiseihin asti. Yksi asia on kuitenkin varma: kun me kokoonnumme yhteen ja alamme soittaa, vaikutteet voivat tulla mist\u00e4 tahansa, mutta lopputulos kuulostaa vain ja ainoastaan Lorna Shorelta.<\/p>\n
Suuuooooomiiiii\u2026<\/strong><\/p>\n Ennen kuin uppoudumme uuden Lorna Shore -albumin saloihin, on paikallaan todeta, ett\u00e4 Tuskan ja Lorna Shoren v\u00e4lille on muodostumassa hieno perinne: b\u00e4ndin kaksi viimeisint\u00e4 Euroopan-festarikiertuetta on p\u00e4\u00e4ttynyt helsinkil\u00e4istapahtuman p\u00e4\u00e4lavalle.<\/p>\n \u2013 Kahden vuoden takainen ensivierailu r\u00e4j\u00e4ytti p\u00e4\u00e4mme. K\u00e4yt\u00e4mme lavalla korvamonitoreja, jotka periaatteessa blokkaavat kaiken ulkopuolisen \u00e4\u00e4nen, mutta Tuska oli poikkeus. Porukka huusi ja metel\u00f6i mukana niin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti, ett\u00e4 kuulin heid\u00e4t koko setin ajan, Ramos h\u00e4mm\u00e4stelee.<\/p>\n \u2013 Pitk\u00e4 kes\u00e4kiertueemme tosiaan p\u00e4\u00e4ttyi Helsinkiin. Rundin aikataulu oli tiukka emmek\u00e4 ehtineet liiemmin nukkua, joten olimme kierroksen p\u00e4\u00e4t\u00f6shetkill\u00e4 aivan lopussa. Mutta kaikki ik\u00e4v\u00e4t jutut \u2013 v\u00e4symys, koti-ik\u00e4v\u00e4 ja niin edelleen \u2013 katosivat mielest\u00e4 kuin taikaiskusta, kun nousimme Tuskan lavalle. Vaikka soitimme jo iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, yleis\u00f6\u00e4 oli valtavasti, ja ihmisten intoilu oli uskomatonta. Klisee tai ei, tunsin oloni todella kotoisaksi, vaikka emme olleet koskaan aiemmin soittaneet Tuskassa, De Micco sanoo.<\/p>\n \u2013 Eik\u00e4 siin\u00e4 ollut kaikki. Nelisen kuukautta my\u00f6hemmin palasimme Suomeen ja soitimme suurimman headliner-keikkamme siihen asti Helsingin j\u00e4\u00e4hallissa. Muistan el\u00e4v\u00e4sti sen hetken, kun k\u00e4velin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 rakennuksen sisuksiin ja t\u00f6rm\u00e4sin t\u00e4ydess\u00e4 varustuksessa olevaan l\u00e4tk\u00e4joukkueeseen. Niin joo, meh\u00e4n olemme ihan oikeasti j\u00e4\u00e4hallissa, ja sen takia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on niin pirun viile\u00e4\u00e4\u2026 No, onneksi tunnelma oli my\u00f6hemmin illalla kaikkea muuta!\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"My\u00f6s metallimaailman kuuma nousija Lorna Shore seikkailee uusimman Soundin sivuilla. Timo Isoaho haastatteli kitaristi Adam De Miccoa ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":44633,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,33,31,30,2382,195,47,32,109],"class_list":{"0":"post-44632","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-haastattelu","13":"tag-music","14":"tag-musiikki","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44632","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44632"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44632\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/44633"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44632"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44632"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44632"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}