{"id":44893,"date":"2025-09-25T13:47:07","date_gmt":"2025-09-25T13:47:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/44893\/"},"modified":"2025-09-25T13:47:07","modified_gmt":"2025-09-25T13:47:07","slug":"tuleeko-suomeen-uutta-nokiaa-nain-vastaa-risto-siilasmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/44893\/","title":{"rendered":"Tuleeko Suomeen uutta Nokiaa? N\u00e4in vastaa Risto Siilasmaa"},"content":{"rendered":"<p class=\"ai-optimize-6 ai-optimize-introduction\">\u2013 Olen paranoidi optimisti, mutta tilanne on toki hyvin erilainen kuin 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella, jolloin tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 maailma on menossa monella tavoin positiiviseen ja demokraattiseen suuntaan, aloittaa tietoturvayhti\u00f6 F-Securen perustaja ja talousvaikuttaja <strong>Risto Siilasmaa<\/strong> Verkkouutisten haastattelussa pohdinnan kysymykseen, onko h\u00e4n optimisti seuratessaan nykyist\u00e4 globaalia toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jota varjostaa ep\u00e4varmuus, protektionismin paluu sek\u00e4 nelj\u00e4tt\u00e4 vuotta jatkuva sota Euroopassa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-7\">Siilasmaa viittaa kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymiseen sek\u00e4 teknologian avaamiin uusiin mahdollisuuksiin, jotka siivittiv\u00e4t yleist\u00e4 kehityst\u00e4 aivan viime vuosiin asti.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-8\">\u2013 Monella tavoin mentiin v\u00e4h\u00e4n liian pitk\u00e4lle ja sitten tuli vastareaktio. Kysymys kuuluu: kuinka pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n syklin vaihe kest\u00e4\u00e4. Ja tietenkin t\u00e4ytyy toivoa, ett\u00e4 se ei kest\u00e4isi kovin pitk\u00e4\u00e4n, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-9\">Onko vastasyklin voimakkuus ja nopeus yll\u00e4tt\u00e4nyt?<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-10\">\u2013 En min\u00e4 ainakaan osannut ennustaa, ett\u00e4 n\u00e4in k\u00e4visi. En osannut ennustaa <strong>Donald Trumpin<\/strong> voittoa ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla. Toisella kerralla se mahdollisuus oli kohtuullisen suuri, jolloin siihen oli pakko varautua. Ukrainan sota ja Ven\u00e4j\u00e4n valtapyrkimykset ovat sen sijaan olleet pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 samoin Kiinan haasteet globaalissa kaupassa ja Kiinan hegemoniapyrkimykset, Siilasmaa kertoo.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-11\">\u2013 Yhdysvaltain hallinnon vihre\u00e4n energiasuuntauksen vastaisuutta ei osattu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin ennustaa ja sit\u00e4, kuinka paljon se vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Ilmaston l\u00e4mpeneminen on kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ihmiskunnan suurin uhka, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-12\">Siilasmaa esiintyi torstaina Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 Nordic Business Forum -tapahtumassa. H\u00e4net muistetaan muun muassa vuonna 2018 julkaistusta Paranoidi optimisti -kirjasta, jossa Siilasmaa avaa teknologiayhti\u00f6 Nokian tilannetta vuodesta 2008 alkaen, jolloin Siilasmaa liittyi yhti\u00f6n hallitukseen. Nokian hallitusta h\u00e4n johti vuosina 2012-2020.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-12\">Optimisminsa taustoja h\u00e4n avaa seuraavalla logiikalla:<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-14\">\u2013 On helpointa olla optimisti silloin, kun on paneutunut aiheeseen ja varautunut ik\u00e4viin vaihtoehtoihin. Silloin tulee sellainen tunne, ett\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4st\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n, tapahtui mit\u00e4 tapahtui.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-15\">Silmien sulkeminen faktoilta ja toiveissa el\u00e4minen on puolestaan huono peruste olla optimistinen.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-16\">Yritysjohtajan n\u00e4k\u00f6kulmasta Siilasmaan johtoajatus on analyyttinen suunnitelmallisuus, jolla yritys pystyy h\u00e4nen mukaansa navigoimaan haastavissakin tilanteissa ja tekem\u00e4\u00e4n suunnitelmia, miten yrityksen on varauduttava ja toimittava muuttuneessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 selviyty\u00e4kseen ja menesty\u00e4kseen.<\/p>\n<p>Kiinaa ei pid\u00e4 aliarvioida<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-17\">Teknologian ja teko\u00e4lyn saralla globaali kilpailu on viime aikoina edennyt Yhdysvaltojen ja Kiinan v\u00e4lisen kaksintaistelun suuntaan.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-18\">\u2013 Kiinaa on helppo aliarvioida. Oma kokemukseni on se, ett\u00e4 Kiina on kerta toisensa j\u00e4lkeen yll\u00e4tt\u00e4nyt. On asioita, jotka ovat tuntuneet Kiinalle mahdottomilta toteuttaa, mutta kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 he ovatkin siin\u00e4 maailman parhaita, Siilasmaa muistuttaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-19\">\u2013 Voi olla, ett\u00e4 puolijohteissa menee v\u00e4h\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4n ennen kuin Kiina saa saman suorituskyvyn, joka parhailla l\u00e4nsiyrityksill\u00e4 on mutta veikkaan ett\u00e4 n\u00e4in tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Kiina on aika v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n kone: kun he p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t jotakin tehd\u00e4, niin se usein toteutuu, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n<p>Teknologian hurja arvonluonti<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-20\">Siilasmaa muistuttaa, ett\u00e4 Yhdysvallat on edelleen maailman suurin sotilas- ja teknologiamahti. Teknologiasektorin arvonluonnista talousvaikuttajalla on kuvaava esimerkki.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-21\">\u2013 Teknologiaosakkeiden arvo on maailmanlaajuisesti kasvanut vuodesta 2015 alkaen 510 prosenttia. Samaan aikaan, kun kaikkien muiden toimialojen listattujen yhti\u00f6iden markkina-arvo on kasvanut 60 prosenttia. Teknologiaosakkeet ovat kasvaneet siis melkein kymmenkertaista vauhtia, Siilasmaa havainnollistaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-22\">\u2013 Luvut alkavat olla niin isoja, ett\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4 sama eksponentiaalinen kehitys jatkuisi, se tarkoittaisi, ett\u00e4 seuraavan kymmenen vuoden aikana syntyisi 290 triljoonaa euroa uutta arvoa. Se on niin suuri luku, ett\u00e4 sill\u00e4 voisi nykyrahalla ostaa kaikki maailman rakennukset ja maat. Luku on jo niin t\u00e4htitieteellinen, ett\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 varmaankin mahdotonta, ett\u00e4 teknologiayhti\u00f6t tuottaisivat sellaista arvoa, mutta se kuvaa kuitenkin teknologian arvonluonnin merkityst\u00e4.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-23\">Teknologia vaikuttaa kaikkialle: politiikkaan, ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, kansakuntien vaurastumiseen, sodank\u00e4yntiin ja turvallisuuteen.<\/p>\n<p>Onko teko\u00e4lyosakkeissa kupla?<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-24\">Monet teko\u00e4ly\u00e4 tarjoavat yhti\u00f6t ovat olleet viime vuosina p\u00f6rssiraketteja. Onko teknologia- ja teko\u00e4lyosakkeissa Siilasmaan mielest\u00e4 samanlaisia kuplan piirteit\u00e4 kuin 2000-luvun alun IT-kuplassa n\u00e4htiin?<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-25\">\u2013 On ihan selv\u00e4stikin, mutta se ei silti tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 teko\u00e4ly-yhti\u00f6iden arvo voisi olla kymmenen vuoden kuluttua merkitt\u00e4v\u00e4sti korkeampi kuin se on nyt. Siin\u00e4 voi olla jonkinlainen ilmat pois kuplasta -vaihe, mutta historiallisesti siit\u00e4 on noustu. Ei varmaan l\u00f6ydy kuin ihan muutamia teknologiayhti\u00f6it\u00e4, joiden arvo oli 2000-luvun alun kuplassa korkeampi, kuin se on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-26\">Siilasmaan mukaan nykyisiin suuriin teko\u00e4lyj\u00e4tteihin sis\u00e4\u00e4n ladattujen arvolupausten realisoituminen vaatii, ett\u00e4 yritykset oppivat kauttaaltaan soveltamaan teko\u00e4ly\u00e4.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-27\">\u2013 Siin\u00e4 on paljon oppimista, koska teko\u00e4lyn t\u00e4ysimittainen k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 nykyprosessien uudelleensuunnittelua, ja se on monella tavoin vaikeaa. Kaikissa isommissa yrityksiss\u00e4 on paljon organisatorista kitkaa, pelkoa ja vastustusta. Mieluummin tehostetaan nykyprosesseja sen sijaan, ett\u00e4 mietitt\u00e4isiin puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 asioita, h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-28\">Siilasmaa ottaa havainnolliseksi esimerkiksi juristin ty\u00f6n, jossa osa raskaasta ty\u00f6st\u00e4 olisi mahdollista automatisoida teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-29\">\u2013 Totta kai siin\u00e4 edelleenkin tarvitaan ihmist\u00e4, mutta voi olla, ett\u00e4 yksi teko\u00e4lyasiantuntijana toimiva lakiasiantoimiston juristi hoitaa kymmenen normaalin juristin ty\u00f6n ja on sit\u00e4 kautta t\u00e4ysin ylivoimainen kilpailukyvyss\u00e4: hinnoittelussa tai kannattavuudessa. T\u00e4m\u00e4 sama tulee p\u00e4tem\u00e4\u00e4n moneen muuhunkin alaan, h\u00e4n havainnollistaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-30\">Kilpailu pakottaa yritykset ja ennen pitk\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansakunnat hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n teko\u00e4ly\u00e4.<\/p>\n<p>Omistajien katsottava peiliin<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-31\">Sijoittajakonkarit ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n johto ovat h\u00e4mm\u00e4stelleet viime aikoina julkisuudessa, ett\u00e4 suomalaisilta yrityksilt\u00e4 puuttuu kunnianhimoa ja menestymisen n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 Siilasmaa ajattelee t\u00e4st\u00e4?<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-32\">\u2013 Kyll\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 jossakin m\u00e4\u00e4rin on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4, ett\u00e4 tyydyt\u00e4\u00e4n nykyiseen tilanteeseen ja ollaan varovaisia. Startup-kent\u00e4ss\u00e4 rohkeutta kyll\u00e4 piisaa ja isoja visioita l\u00f6ytyy, h\u00e4n kertoo itselleen tutusta kent\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-33\">Siilasmaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4isi katseet omistajien suuntaan. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 suomalaisten isojen p\u00f6rssiyhti\u00f6iden toimitusjohtajien ylimm\u00e4n johdon kannustimissa kasvu tulee vasta kolmantena kannattavuuden ja ESG:n (ymp\u00e4rist\u00f6, yhteiskuntavastuu, hallintotapa) j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-34\">\u2013 Omistajien pit\u00e4\u00e4 katsoa peiliin. T\u00e4m\u00e4 ei ole johdon vika, vaan se on omistajien ja sit\u00e4 kautta sitten (yhti\u00f6iden) hallitusten vika. Omistajat valitsevat hallituksen. Ruotsissa arvoa on luotu nimenomaan kasvun kautta. Usein kannattavuus paranee kasvun kautta. Kasvu on se ykk\u00f6nen.<\/p>\n<p>Kasvua tuotekehityksest\u00e4<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-35\">Suomen taloudessa ei ole ollut reaalista kasvua 17 vuoteen. V\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy, syntyvyys on laskenut reilusti ja julkisessa taloudessa on kroonistunut velkaongelma. Mit\u00e4 Siilasmaa ajattelee t\u00e4st\u00e4?<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-36\">\u2013 Julkinen keskustelu on kyll\u00e4 ajoittain aika masentavaa: keskin\u00e4ist\u00e4 kinastelua poliitikkojen ja puolueiden v\u00e4lill\u00e4, jossa keskityt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin kanssakeskustelijoiden kampittamiseen kuin aidosti pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 linjaa ja Suomen etua, h\u00e4n aloittaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-37\">\u2013 Todenn\u00e4k\u00f6isesti, kun tilanne muuttuu niin vaikeaksi, ett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 kauheasti vaihtoehtoja ole, niin sitten vasta l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n isompia muutoksia. Mielest\u00e4ni Suomessa pit\u00e4isi edelleenkin hakea kasvua tuotekehityksen ja korkean koulutustason kautta. Teknologian arvonluonti on yksi iso megatrendi, joten kysymys kuuluu, miten Suomi voisi saada omaa kokoaan isomman siivun siit\u00e4, h\u00e4n pohtii.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-38\">Siilasmaa muistuttaa, ett\u00e4 kokoaan isompi siivu tarkoittaa automaattisesti sit\u00e4, ett\u00e4 kasvu on nopeampaa kuin muualla.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-39\">\u2013 On mahdollista, ett\u00e4 saamme esimerkiksi sata uutta 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhti\u00f6t\u00e4, joiden arvo olisi kymmenen kertaa suurempi kuin yhdell\u00e4 10 miljardin yhti\u00f6ll\u00e4. Jos n\u00e4ist\u00e4 yrityksist\u00e4 osa myyd\u00e4\u00e4n tai listataan, Suomeen tulee p\u00e4\u00e4omaa, joka py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 taloutta l\u00e4pi suomalaisen yhteiskunnan ja lis\u00e4\u00e4 verotuloja, h\u00e4n havainnollistaa.<\/p>\n<p>Syntyyk\u00f6 uutta Nokiaa?<\/p>\n<p>Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-40\">Siilasmaa toimi pitk\u00e4\u00e4n Nokian hallituksen puheenjohtajana yhti\u00f6n murrosvuosina. H\u00e4nelle on siis esitett\u00e4v\u00e4 usein kuultu kysymys: voiko Suomeen synty\u00e4 uutta Nokiaa?<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-41\">\u2013 Nokian markkina-arvo oli suurimmillaan noin 250 miljardia euroa. Nyt se on ollut 25 miljardia aika pitk\u00e4\u00e4n. Vaikeaa n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 ihan siihen 250 miljardiin kovin nopeasti mik\u00e4\u00e4n yhti\u00f6 p\u00e4\u00e4sisi, Siilasmaa aloittaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-42\">H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 suomalaisena yhti\u00f6n\u00e4 Nokia oli liian suuri Suomeen ja aiheutti my\u00f6s negatiivisia sivuvaikutuksia.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-43\">\u2013 Jos yksi yhti\u00f6 vastaa 25 prosentista koko Suomen tuotekehityspanoksista, hyvin suuresta osasta koko maan vienti\u00e4, ja sen osuus oli parhaimmillaan noin kolme prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 BKT:sta, niin se ei ole en\u00e4\u00e4 kovin optimaalinen rakenne, h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-44\">Arvonluonnin mahdollisuuksia silti l\u00f6ytyy. Yhdeksi esimerkiksi Siilasmaa nostaa kvanttitietokoneita valmistavan IQM:n.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-45\">\u2013 Jos kvanttimullistus etenee, se voi viiden vuoden kuluttua olla hyvinkin arvokas yhti\u00f6. (\u00c4lysormuksista tunnettu) Ouran arvon on uutisoitu olevan jo l\u00e4hes 10 miljardia euroa. T\u00e4m\u00e4n kokoluokan esimerkkej\u00e4 kuitenkin alkaa l\u00f6yty\u00e4, ja niist\u00e4 varmasti tulee \u00f6ljy\u00e4 talouden rattaisiin laajemminkin. Mutta parempi olisi saada sata sadan miljoonan yhti\u00f6t\u00e4 kuin se yksi 10 miljardin yhti\u00f6, Siilasmaa korostaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u2013 Olen paranoidi optimisti, mutta tilanne on toki hyvin erilainen kuin 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella, jolloin tuntui silt\u00e4,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":44894,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78,433],"class_list":{"0":"post-44893","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous","15":"tag-tekoaly"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44893","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44893"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44893\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/44894"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44893"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44893"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44893"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}