Ylen A-talk-ohjelmassa esitettiin torstaina v\u00e4itteit\u00e4, jotka eiv\u00e4t kaikilta osin pit\u00e4neet paikkansa.<\/p>\n
Ylen A-talkissa<\/a> keskusteltiin torstaina muun muassa poliittisesta v\u00e4kivallasta Yhdysvalloissa. Paikalla olivat Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila<\/strong>, Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltoihin erikoistunut tutkija Maria Lind\u00e9n<\/strong>, Turun yliopiston John Morton -keskuksen tutkijatohtori Pekka Kolehmainen<\/strong> sek\u00e4 Helsingin Sanomien entinen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina V\u00e4nt\u00f6nen<\/strong>.<\/p>\n Keskustelun edetess\u00e4 etenkin Ruotsilan n\u00e4kemykset erosivat huomattavasti muiden paikalla olleiden n\u00e4kemyksist\u00e4. Ohjelman loppupuolella Ruotsila piti muun muassa l\u00e4hes kolmen minuutin mittaisen puheenvuoron tilastoista koskien USA:n vasemmiston v\u00e4kivaltaisuutta. V\u00e4itteet ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon huomiota my\u00f6s sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n Tarkistimme todenper\u00e4isyyden muutamalta Ruotsilan v\u00e4itteelt\u00e4, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t keskustelussa erimielisyytt\u00e4.<\/p>\n V\u00e4ite: \u201dKoska kristillinen oikeisto on mellakoinut, miss\u00e4 vaiheessa maailmanhistoriaa? Ei sellaista ole tapahtunut.\u201d<\/p>\n Tutkijatohtori Kolehmainen nosti esiin, ett\u00e4 esimerkiksi Yhdysvaltain kongressitalon valtauksessa<\/a> tammikuussa 2021 oli paikalla kristillist\u00e4 oikeistoa.<\/p>\n Kristillisen oikeiston voi sanoa olleen n\u00e4kyv\u00e4sti l\u00e4sn\u00e4 6.1.2021. Tapahtumassa n\u00e4htiin muun muassa Jesus is my savior -lakanoita.<\/p>\n Jo t\u00e4t\u00e4 taustaa vasten voidaan sanoa, ett\u00e4 v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 kristillinen oikeisto ei olisi koskaan mellakoinut, ei pid\u00e4 paikkansa.<\/p>\n Trumpia kannattaneet mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa Capitolissa tammikuussa 2021. Sipa USA via Reuters<\/p>\n V\u00e4ite: George Floydin kuoleman j\u00e4lkeen syntyi yli 600 mellakkaa ja 2 miljardin edest\u00e4 aineellista vahinkoa. Vasemmisto murhasi mellakoiden aikana 25\u201340 ihmist\u00e4.<\/p>\n George Floyd<\/a> kuoli poliisin k\u00e4siss\u00e4 25.5.2020.<\/p>\n Armed Conflict Location & Event Data Projectin (ACLED<\/a>) mukaan 24.5.\u201322.8.2020 v\u00e4lisen\u00e4 aikana kirjattiin eri puolilla Yhdysvaltoja kaikkiaan yli 10 600 mielenosoitusta. Niist\u00e4 reilusti yli 80 prosenttia liittyi joko Black Lives Matter -liikkeeseen tai koronapandemiaan.<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 kaikista arviolta 5 prosentissa mielenosoittajat syyllistyiv\u00e4t v\u00e4kivaltaan. Kaikkiaan mellakoita oli Major Cities Chiefs Associationin<\/a> mukaan 574. V\u00e4ite noin 600 mellakasta on siis oikeasuuntainen.<\/p>\n V\u00e4ite aineellisista vahingoista on my\u00f6s totta. Yhdysvaltalaismedia Axios<\/a> uutisoi syyskuussa 2020 mellakkavahinkojen olleen historiallisen suuria vakuutusyhti\u00f6ille.<\/p>\n Sen sijaan v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rivasemmisto olisi murhannut mellakoiden aikana 25\u201340 ihmist\u00e4, ei n\u00e4yt\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n paikkansa. Sanomalehti The Guardian<\/a> on tehnyt jutun aiemmin mainitun ACLED:n datan pohjalta.<\/p>\n Lokakuussa 2020 julkaistun artikkelin mukaan ainakin 11 amerikkalaista oli siihen menness\u00e4 kuollut saman vuoden poliittisissa mielenosoituksissa ja 14 muuta ihmist\u00e4 muissa poliittisiin levottomuuksiin liittyneiss\u00e4 v\u00e4likohtauksissa.<\/p>\n Yhdeks\u00e4n poliittisissa mielenosoituksissa kuolleista oli artikkelin mukaan Black Lives Matter -mielenosoituksiin osallistuneita mielenosoittajia. Kaksi oli puolestaan konservatiiveja, jotka tapettiin Trumpia kannattavien ”patrioottimielenosoitusten” j\u00e4lkeen.<\/p>\n My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Politifactin<\/a> tekem\u00e4n selvityksen mukaan ei ole olemassa pit\u00e4vi\u00e4 todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 nimenomaisesti Black Lives Matter -mielenosoituksissa olisi tapettu l\u00e4hes 40 ihmist\u00e4.<\/p>\n Esitetty v\u00e4ite on siis osin totta, mutta ei pid\u00e4 kaikilta osin, etenk\u00e4\u00e4n mellakoissa vasemmiston toimesta murhattujen ihmisten osalta, paikkaansa.<\/p>\n Black Lives Matter -mielenosoituksista aiheutui valtavat aineelliset vahingot. EPA\/AOP<\/p>\n V\u00e4ite: Vuoden 2025 aikana \u00e4\u00e4rivasemmisto on murhannut viisinkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteessa oikeistoon.<\/p>\n Studiossa Ruotsila viittasi The Atlantic -lehden<\/a> uutisoimaan tutkimukseen. Siin\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 vasemmistolainen terrorismi on nousussa. Sen mukaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yli 30 vuoteen \u00e4\u00e4rivasemmiston hy\u00f6kk\u00e4ykset ovat lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti suurempia kuin \u00e4\u00e4rioikeiston hy\u00f6kk\u00e4ykset.<\/p>\n Vasemmistolainen terrorismi on lis\u00e4\u00e4ntynyt sen j\u00e4lkeen, kun Donald Trump<\/a> voitti presidentinvaalit ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuonna 2016.<\/p>\n \u2013 Laajassa skaalassa \u00e4\u00e4rioikeistosta tulee viel\u00e4 aika iso osa poliittisesta v\u00e4kivallasta siell\u00e4, kommentoi Kolehmainen torstaisessa keskustelussa.<\/p>\n Yhdysvaltalaislehden samaisesta selvityksess\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 viimeisen vuosikymmenen aikana USA:ssa 36 vasemmistolaista iskua on tappanut 13 ihmist\u00e4, kun taas 152 oikeistolaista iskua on tappanut 112 ihmist\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vuoden hein\u00e4kuun 4. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 \u00e4\u00e4rivasemmistolaiset ryhmittym\u00e4t olivat vastuussa viidest\u00e4 terrori-iskusta tai sen suunnittelusta.<\/p>\n Samaan ajanjaksoon on tapahtunut vain yksi \u00e4\u00e4rioikeistolainen terroristi-isku: 14. kes\u00e4kuuta tapahtunut isku, jossa Minnesotan osavaltion edustajainhuoneen j\u00e4sen Melissa Hortman<\/strong> kuoli ja senaattori John Hoffman<\/strong> haavoittui. \u00c4\u00e4rivasemmistolaisten iskuissa ei samalla ajanjaksolla kuollut The Atlanticin mukaan ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n On siis totta, ett\u00e4 kyseisell\u00e4 ajanjaksolla \u00e4\u00e4rivasemmiston toimesta suoritettiin tai suunniteltiin viisinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 terrori-iskuja (5 ja 1), mutta v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rivasemmisto olisi murhannut viisinkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n ihmisi\u00e4 suhteessa \u00e4\u00e4rioikeistoon, ei pid\u00e4 paikkansa.<\/p>\n Donald Trump voitti presidentinvaalit vuonna 2016. ZumaWire \/ MVPHOTOS<\/p>\n V\u00e4ite: Yli puolet USA:n vasemmistosta kannattaa poliittisten vastustajien murhaamista, republikaaneista 6\u20137 prosenttia.<\/p>\n Yougovin<\/a> kyselyn mukaan on totta, ett\u00e4 liberaaleiksi itsens\u00e4 mielt\u00e4vien amerikkalaisten mielest\u00e4 poliittisen vastustajan kuolemasta iloitseminen on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kyselyss\u00e4 esitettiin esimerkiksi kysymys: Pid\u00e4tk\u00f6 yleisesti ottaen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vai tuomittavana, ett\u00e4 joku iloitsee vastustamansa julkisuuden henkil\u00f6n kuolemasta?<\/p>\n Eritt\u00e4in liberaaleiksi itsens\u00e4 mielt\u00e4neist\u00e4 osuus oli 24 prosenttia, ja kun mukaan lasketaan viel\u00e4 liberaaleiksi itsens\u00e4 mielt\u00e4v\u00e4t, osuus nousee 34 prosenttiin. Konservatiivisten ja eritt\u00e4in konservatiivisten yhteenlaskettu osuus samassa kysymyksess\u00e4 on vain 7 prosenttia.<\/p>\n Poliittisesta v\u00e4kivallasta puhuttaessa selv\u00e4 enemmist\u00f6, 72 prosenttia amerikkalaisista, katsoo kyselyss\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4kivalta poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole koskaan oikeutettua ja vain 11 prosentin mielest\u00e4 se on. Liberaalien ja eritt\u00e4in liberaalien joukossa lukema on 42 prosenttia, konservatiivisiksi ja eritt\u00e4in konservatiivisiksi itsens\u00e4 mielt\u00e4vien joukossa 9 prosenttia.<\/p>\n V\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 yli puolet Yhdysvaltain vasemmistosta kannattaisi poliittisten vastustajiensa murhaamista, ei n\u00e4yt\u00e4 Yougovin kyselyn mukaan pit\u00e4v\u00e4n paikkansa. Sen sijaan kyselyn mukaan on totta, ett\u00e4 liberaaleiksi itsens\u00e4 mielt\u00e4v\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t selv\u00e4sti konservatiiveja useammin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4 iloitsemista poliittisen vastustajan kuolemasta.<\/p>\n Rutgersin yliopiston<\/a> tutkimuksesta, johon Ruotsilakin torstaina viittasi, k\u00e4y kuitenkin ilmi, ett\u00e4 Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin ja miljard\u00f6\u00f6ri Elon Muskiin<\/a> kohdistuva poliittinen v\u00e4kivalta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n melko laajasti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 poliittisten vastustajien silmiss\u00e4.<\/p>\n Itsens\u00e4 vasemmistolaisiksi tai keskustalaisiksi mielt\u00e4vist\u00e4 50\u201356 prosenttia oikeuttaisi ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin Muskin ja presidentti Trumpin murhat.<\/p>\n Ajankohta vaikuttaa<\/p>\n Torstaina Ylen studiossa V\u00e4nt\u00f6nen ja Lind\u00e9n nostivat esille muun muassa sen, ett\u00e4 kyselytutkimuksia tarkastellessa on hyv\u00e4 huomata, milloin ne on toteutettu.<\/p>\n \u2013 Se, kummassa leiriss\u00e4 sit\u00e4 poliittista v\u00e4kivaltaa kannatetaan enemm\u00e4n, riippuu sek\u00e4 siit\u00e4, miten kysely on muotoiltu ett\u00e4 siit\u00e4, kuka sill\u00e4 hetkell\u00e4 on vallassa, Lind\u00e9n sanoi.<\/p>\n Kolehmainen puolestaan nosti esiin, ett\u00e4 Yhdysvalloissa on my\u00f6s paljon kristillisesti motivoituneita militia-ryhmi\u00e4, jotka eiv\u00e4t mellakoi massamaisesti, mutta varustautuvat ja ovat valmistautumassa mahdollisiin tuleviin konflikteihin.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on se merkitt\u00e4v\u00e4 dynamiikka t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 he kokevat, ett\u00e4 heid\u00e4n ei tarvitse l\u00e4hte\u00e4 marssimaan, koska he ovat tavallaan hallinnassa t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa, Kolehmainen sanoi.<\/p>\n V\u00e4nt\u00f6nen puolestaan kiteytti keskustelun omalta osaltaan sanomalla, ett\u00e4 uhkaa tulee sek\u00e4 oikealta ett\u00e4 vasemmalta. T\u00e4m\u00e4 arvio vaikuttaa tilastojen valossa olevan perusteltu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ylen A-talk-ohjelmassa esitettiin torstaina v\u00e4itteit\u00e4, jotka eiv\u00e4t kaikilta osin pit\u00e4neet paikkansa. Ylen A-talkissa keskusteltiin torstaina muun muassa poliittisesta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":45898,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[133],"tags":[35,137,33,31,30,2452,142,637,144,886,32,206,156,109],"class_list":{"0":"post-45897","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-televisiot","8":"tag-24h","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-osallistuminen-yhteiskunta","14":"tag-poliitikot","15":"tag-politiikka","16":"tag-presidentti","17":"tag-puolueet","18":"tag-suomi","19":"tag-televisiot","20":"tag-tv","21":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45897","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=45897"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45897\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/45898"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=45897"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=45897"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=45897"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}