{"id":45963,"date":"2025-09-26T15:56:09","date_gmt":"2025-09-26T15:56:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/45963\/"},"modified":"2025-09-26T15:56:09","modified_gmt":"2025-09-26T15:56:09","slug":"wahlroos-kuvittelee-mina-puhun-faktoista-wahlroos-tylytti-tyonantajapomoa-nain-vastaa-laatunen-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/45963\/","title":{"rendered":"\u201dWahlroos kuvittelee, min\u00e4 puhun faktoista\u201d \u2013 Wahlroos tylytti ty\u00f6nantaja\u00adpomoa, n\u00e4in vastaa Laatunen | Talous"},"content":{"rendered":"

Talousvaikuttaja ja entinen pankkiiri Bj\u00f6rn Wahlroos<\/strong> julkaisi alkuviikosta el\u00e4m\u00e4kertansa kolmannen osan<\/a>, jossa h\u00e4n muistelee 2000-luvun ensimm\u00e4isten vuosikymmenten tapahtumia. Samalla Wahlroos avaa n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4st\u00e4 tuolta ajalta.<\/p>\n

N\u00e4kemykset ovat tuttuun tapaan varsin kriittisi\u00e4. Joustamaton ammattiyhdistysliike on tuhonnut talouskasvun edellytykset, eik\u00e4 ty\u00f6nantajapuoli ole pist\u00e4nyt tarpeeksi vastaan.<\/p>\n

Wahlroosin rajuin kritiikki kohdistuu Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton entiseen ty\u00f6markkinajohtaja Lasse Laatuseen<\/strong>, joka oli vuosikymmenten ajan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa ty\u00f6markkinoiden s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4.<\/p>\n

Wahlroosin mukaan Laatunen johti EK:ssa \u201dvaikutusvaltaista viidett\u00e4 kolonnaa\u201d. Viides kolonna on Espanjan sis\u00e4llissodasta alkunsa saanut termi, jolla kuvataan ryhm\u00e4\u00e4, joka yritt\u00e4\u00e4 hajottaa yhteiskuntaa sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin.<\/p>\n

Wahlroos siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 Laatusta ammattiyhdistysliikkeen k\u00e4tyriksi, joka ei ajanut ty\u00f6nantajapuolen etuja.<\/p>\n

\u2013 Laatusen aatemaailmassa mik\u00e4\u00e4n ei ollut t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin yhteiskuntarauhan, konsensuksen ja sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4minen, Wahlroos kirjoittaa.<\/p>\n

Yle tavoitteli jo keskiviikkona el\u00e4kkeell\u00e4 olevaa Laatusta kommentoimaan Wahlroosin n\u00e4kemyksi\u00e4. Tekstiviestill\u00e4 saapunut vastaus oli ytimek\u00e4s.<\/p>\n

\u2013 Nallen poliittisen ohjauksen tulokset ovat nyt jokaisen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4: Ty\u00f6markkinat sekaisin, kansantalous sakkaa ja ty\u00f6tt\u00f6myys kasvaa. Ei Nalle enempi\u00e4 kommentteja minulta ansaitse, Laatunen kirjoitti.<\/p>\n

Hieman my\u00f6hemmin Laatunen palaa viel\u00e4 asiaan ja kertoo, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n perjantaina julkaistaan Visa Heinosen<\/strong> ja Mika Pantzarin<\/strong> toimittama Suomen nykyaikaistajat -kirja, josta l\u00f6ytyy h\u00e4nen kirjoituksensa ty\u00f6markkinapolitiikasta.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 on my\u00f6s vastaukseni Nallelle nimelt\u00e4 mainiten. Tunnen Nallen Varman hallitusvuosilta. En arvosta, Laatunen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 viestins\u00e4.<\/p>\n

Laatusen ja Wahlroosin polut kohtasivat ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6 Varman hallituksessa 2000-luvulla alkupuolella.<\/p>\n

Yhden suunnitelmatalous on toisen yhteiskuntarauha<\/p>\n

Laatusen kirjoituksessa Wahlroosin nimi tosiaan mainitaan heti ensimm\u00e4isess\u00e4 kappaleessa.<\/p>\n

Laatunen viittaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 Kauppalehdess\u00e4<\/a> julkaistuun Wahlroosin haastatteluun, jossa t\u00e4m\u00e4 kuvailee Suomessa pitk\u00e4\u00e4n vallinnutta tulopoliittista kokonaisratkaisua eli tupoa destruktiiviseksi suunnitelmatalouden osaksi.<\/p>\n

Laatunen teki uransa juuri n\u00e4iss\u00e4 tupo-p\u00f6ydiss\u00e4, joissa palkankorotuksista ja ty\u00f6ehdoista sovittiin keskitetysti keskusj\u00e4rjest\u00f6jen kesken. Neuvotteluihin osallistui my\u00f6s hallitus, mink\u00e4 ansiosta tuposta on k\u00e4ytetty my\u00f6s nimityst\u00e4 kolmikantasopimus.<\/p>\n

Se mik\u00e4 Wahlroosin mukaan on suunnitelmataloutta, on Laatusen mielest\u00e4 keskeinen osa yhteiskuntarauhaa.<\/p>\n

Kirjoituksessaan Laatunen per\u00e4\u00e4nkuuluttaa neuvottelun voimaan.<\/p>\n

\u2013 En ole […] koskaan n\u00e4hnyt ammattiyhdistysliikett\u00e4 luokkavihollisena, kuten Wahlroos nykyisin n\u00e4kee. Wahlroos ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunne tekemi\u00e4ni sopimuksia eik\u00e4 niiden taustoja. Olen puhunut yhteisty\u00f6n puolesta. Keskitettyjen ratkaisujen puolesta olen puhunut kriisitilanteissa. Wahlroos kuvittelee. Min\u00e4 puhun faktoista, Laatunen kirjoittaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n per\u00e4\u00e4n h\u00e4n siteeraa Kauppalehdelle<\/a> samana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 antamaansa haastattelua. Haastattelussa Laatunen kuvailee Wahlroosin n\u00e4kemyst\u00e4 ty\u00f6markkinatoiminnasta liian ideologiseksi ja ennen kaikkea historiattomaksi.<\/p>\n

Laatunen ottaa esimerkiksi vuosien 2014 ja 2017 v\u00e4lill\u00e4 neuvotellun el\u00e4keuudistuksen, joka nosti el\u00e4keik\u00e4\u00e4 kahdella vuodella.<\/p>\n

\u2013 Uudistuksesta ei syntynyt yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ty\u00f6taistelua. Se kelpasi niin hallitukselle kuin eduskunnallekin ilman vastalauseita. Wahlroosin mallilla on el\u00e4kei\u00e4n nostossa edetty Ranskassa. Jatkuvia ty\u00f6taisteluja kuukausikaupalla. Jokainen p\u00e4\u00e4telk\u00f6\u00f6n, kumman malli on parempi, Laatunen toteaa.<\/p>\n

UPM:n lakko oli k\u00e4\u00e4nnekohta<\/p>\n

Kuten molempien herrojen kirjoituksista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, erimielisyydet johtavat pitk\u00e4lle menneeseen. Aiemmin lehtien sivuilla k\u00e4yty v\u00e4ittely on nyt siirtynyt kovien kansien v\u00e4liin.<\/p>\n

Pohjimmiltaan \u2013 ainakin kirjoitusten perusteella \u2013 kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 Wahlroos toivoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 yrityksill\u00e4 enemm\u00e4n valtaa ty\u00f6markkina-asemissa, kun taas Laatunen painottaa yritysten ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lisen yhteisymm\u00e4rryksen merkityst\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4kemysero kulminoituu mets\u00e4yhti\u00f6 UPM:n ja Paperiliiton v\u00e4liseen taistoon, joka johti kuukausia kest\u00e4neeseen lakkoon UPM:n tehtailla alkuvuodesta 2022.<\/p>\n

Kaksi muuta isoa mets\u00e4yhti\u00f6t\u00e4 Stora Enso ja Mets\u00e4 Group olivat aiemmin p\u00e4\u00e4sseet sopuun ty\u00f6ehtosopimuksista Paperiliiton kanssa. UPM halusi kuitenkin tehd\u00e4 sopimukset liiketoimintakohtaisesti, eli erikseen paperitehtaisiin, sellutehtaisiin ja vaneritehtaisiin.<\/p>\n

Bj\u00f6rn Wahlroos oli tuolloin UPM:n hallituksen puheenjohtaja.<\/p>\n

\u2013 Poikkeavatko yhti\u00f6iden tarpeet liiketoiminnoittain niin paljon toisistaan? Laatunen kysyy ja vastaa itse, ett\u00e4 tuskin.<\/p>\n

\u2013 Kyse on ennen kaikkea asenteista ja suhtautumisesta ay-liikkeeseen. Yrityskohtainen ty\u00f6ehtosopimus ja liiketoimintakohtaiset intressit ovat haluttaessa sopimusteknisesti yhdistett\u00e4viss\u00e4. Stora Enso ja Mets\u00e4 Group ovat valinneet rauhanomaisen uudistamisen tien. Se palvelee yritysten liiketoimintaa, yrityksen ja henkil\u00f6st\u00f6n sek\u00e4 osakkeenomistajien etua, Laatunen kirjoittaa.<\/p>\n

\"UPM<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

UMP:n J\u00e4ms\u00e4nkosken tehtaalla lakko alkoi 1. tammikuuta 2022. Lakko kesti lopulta 112 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kuva: Petri Aaltonen \/ Yle<\/p>\n

Wahlroos n\u00e4kee asian toisin. H\u00e4nen mukaansa Stora Enson ruotsalaisjohto ei halunnut sekaantua suomalaiseen ty\u00f6markkinapolitiikkaan, \u201dvaan j\u00e4tti sen paikallisen, my\u00f6ntyv\u00e4isyyslinjaa edustavan HR-johtajan k\u00e4siin\u201d.<\/p>\n

UPM:n toiminta ja siit\u00e4 seurannut lakko muodostuivat Wahlroosin mielest\u00e4 lopulta \u201dEK:n my\u00f6ntyv\u00e4isyyslinjan arvovaltatappioksi.\u201d<\/p>\n

\u2013 UPM n\u00e4ytti, ett\u00e4 lakko voidaan voittaa \u2013 ja ett\u00e4 Suomea pystyt\u00e4\u00e4n muuttamaan. Mutta se on mahdollista vain, jos yritykset seisovat selk\u00e4 suorana, antamatta periksi ay-liikkeen johtajille ja n\u00e4it\u00e4 tukevalle medialle, Wahlroos toteaa muistelmissaan.<\/p>\n

Wahlroos puhuu eeppisest\u00e4 konfliktista, Laatunen yhteisist\u00e4 ponnistuksista<\/p>\n

Wahlroos uskoo, ett\u00e4 UPM:n tehtaiden lakko puhdisti ilmaa ty\u00f6nantajaleiriss\u00e4, johon h\u00e4nen mukaansa oli 2000-luvun ensimm\u00e4isten vuosikymmenten aikana muodostunut sis\u00e4inen jakolinja.<\/p>\n

\u2013 Se erotti toisistaan \u201dkyyhkyt\u201d, eli my\u00f6ntyv\u00e4isyysmiehet, joille yhteisty\u00f6 ja hyvien suhteiden yll\u00e4pit\u00e4minen ay-liikkeeseen muodostuivat l\u00e4hes itseisarvoksi; ja \u201dhaukat\u201d, joille vastakkainasettelu n\u00e4ytt\u00e4ytyi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, ja johon oli siksi syyt\u00e4 valmistautua, Wahlroos toteaa.<\/p>\n

H\u00e4n kutsuu tuona aikana ammattiyhdistysliikkeen kanssa k\u00e4ytyj\u00e4 neuvotteluja \u201deeppiseksi konfliktiksi\u201d.<\/p>\n

Laatunen n\u00e4kee asian rauhallisemmin, vaikka h\u00e4nkin my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6markkinahistoriaan liittyy paljon riitoja ja ty\u00f6taisteluja.<\/p>\n

\u2013 Silti suuret yhteiset ponnistukset on syyt\u00e4 muistaa ja niit\u00e4 arvostaa.<\/p>\n

Wahlroos uskoo s\u00e4\u00e4ntelyn purkuun niin ty\u00f6markkinoilla kuin yhteiskunnassa laajemmin. Ylen haastatteluissa h\u00e4n kehuu Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia t\u00e4m\u00e4n saavutuksista.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Talousvaikuttaja ja entinen pankkiiri Bj\u00f6rn Wahlroos julkaisi alkuviikosta el\u00e4m\u00e4kertansa kolmannen osan, jossa h\u00e4n muistelee 2000-luvun ensimm\u00e4isten vuosikymmenten tapahtumia.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":45964,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[11515,22,23,8718,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,637,32,78,19,20,10703,5633,2247,16],"class_list":{"0":"post-45963","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-bjorn-wahlroos","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-elinkeinoelaman-keskusliitto-ek","12":"tag-featured-news","13":"tag-featurednews","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-headlines","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-politiikka","26":"tag-suomi","27":"tag-talous","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-tyoehtosopimukset","31":"tag-tyomarkkinapolitiikka","32":"tag-tyomarkkinat","33":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45963","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=45963"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45963\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/45964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=45963"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=45963"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=45963"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}