{"id":46441,"date":"2025-09-27T04:53:21","date_gmt":"2025-09-27T04:53:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/46441\/"},"modified":"2025-09-27T04:53:21","modified_gmt":"2025-09-27T04:53:21","slug":"paakirjoitus-halpamuodin-varjo-ulottuu-suomeen-asti-vaateteollisuuden-on-tarkkailtava-ihmisoikeus-ja-ymparistovaikutuksia-koko-ketjussaan-paakirjoitus-mielipide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/46441\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus | Halpamuodin varjo ulottuu Suomeen asti \u2013 vaateteollisuuden on tarkkailtava ihmisoikeus- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia koko ketjussaan | P\u00e4\u00e4kirjoitus &#038; mielipide"},"content":{"rendered":"<p>Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti ry) tuore selvitys nostaa esiin ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 t tietoja vaateteollisuutemme arjesta. Suomalaiset vaateyritykset maksavat ulkomailla toimivien alihankintatehtaiden ty\u00f6ntekij\u00f6ille usein vain laissa m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 v\u00e4himm\u00e4ispalkkaa, joka ei monissa tuotantomaissa riit\u00e4 el\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Kaiken taustalla on vaateteollisuuden globaali pikamuoti-ilmi\u00f6, jonka liiketoimintamalli perustuu nopeaan tuotekiertoon, suurten volyymien massatuotantoon ja edullisiin hintoihin laadun j\u00e4\u00e4dess\u00e4 taka-alalle.<\/p>\n<p>Halvan hinnan ja paremman kannattavuuden tavoittelu ajaa vaatetuotantoa jatkuvasti ulkomaille kohti alhaisten kustannusten maita ja ty\u00f6voiman hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Suomalaisen kuluttajan maksama hinta ei kuitenkaan nousisi merkitt\u00e4v\u00e4sti, jos vaatteiden hintaan lis\u00e4tt\u00e4isiin palkankorotus ty\u00f6ntekij\u00e4n el\u00e4miseen riitt\u00e4v\u00e4lle tasolle. Iso osa vaatteen hinnasta muodostuu muista tekij\u00f6ist\u00e4 kuin ty\u00f6voimakustannuksista.<\/p>\n<blockquote class=\"voice-no-read rs_skip diks-blockquote\">\n<p class=\"diks-blockquote__text\">Tieto pikamuodista on lis\u00e4nnyt tuskaa<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Alihankintamaiden huonojen ty\u00f6olojen ja k\u00f6yhyyden kierteen lis\u00e4ksi pikamuoti kuluttaa valtavasti vett\u00e4 ja aiheuttaa isot p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n<p>Mainostamalla kierr\u00e4tyst\u00e4 ja vastuullisuuttaan yritykset harjoittavat l\u00e4hinn\u00e4 viherpesua, kun vaatemuodin perusongelma, ylituotanto, vain jatkuu. Kiertotalous ei voi ratkaista pikamuodin aiheuttamaa ongelmaa, kun jopa 30 prosenttia tuotetuista vaatteista j\u00e4\u00e4 myym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka tieto pikamuodista on lis\u00e4nnyt tuskaa, suurin osa ihmisist\u00e4 ostaa vaatteita edelleen entiseen malliin. Tavaroiden ostaminen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein mielihyv\u00e4\u00e4 tuottavia tarpeita pikemminkin kuin fyysisi\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka suomalaiset kuluttajat haluaisivat ostaa vastuullisemmin, t\u00e4llaisten vaatteiden l\u00f6yt\u00e4minen on usein hankalaa. Monet sertifikaatit ja j\u00e4rjest\u00f6t h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t kuluttajia.<\/p>\n<p>Vaateteollisuuden vapaaehtoiset vastuullisuustoimet ja yleistyv\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyys sek\u00e4 kuluttajien tietoisuuden kasvu ovat hyv\u00e4st\u00e4, ne eiv\u00e4t ole yksin riit\u00e4. Sitoutumisessa ihmisoikeuksien peruskysymyksiin on my\u00f6s parannettavaa.<\/p>\n<p>T\u00e4rkein muutos tulee lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ohjauksesta, joka on siirtym\u00e4ss\u00e4 vapaaehtoisesta yritysvastuusta kohti pakollista huolellisuusvelvoitetta. Yritysten on arvioitava ja tarkkailtava ihmisoikeus- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia koko arvoketjussaan.<\/p>\n<p>Toinen keskeinen edistysaskel on digitaalinen tuotepassi, joka kokoaa yhteen tuotetietoja ja auttaa kuluttajia ja viranomaisia j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotteen alkuper\u00e4\u00e4 ja vastuullisuustietoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti ry) tuore selvitys nostaa esiin ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 t tietoja vaateteollisuutemme arjesta. Suomalaiset vaateyritykset maksavat&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":46442,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,11900,33,31,30,4843,11899,32,78,2347,860,11898,709],"class_list":{"0":"post-46441","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-eettinen-kuluttaminen","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-kestava-kehitys","15":"tag-pikamuoti","16":"tag-suomi","17":"tag-talous","18":"tag-tekstiilit","19":"tag-tyoelama","20":"tag-vaateteollisuus","21":"tag-ymparistoasiat"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46441","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=46441"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46441\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/46442"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=46441"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=46441"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=46441"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}