{"id":46484,"date":"2025-09-27T06:02:09","date_gmt":"2025-09-27T06:02:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/46484\/"},"modified":"2025-09-27T06:02:09","modified_gmt":"2025-09-27T06:02:09","slug":"uusi-kirja-suomen-sotilastiedustelusta-varoituksiin-ei-uskottu-vuonna-1944","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/46484\/","title":{"rendered":"Uusi kirja Suomen sotilastiedustelusta \u2013 varoituksiin ei uskottu vuonna 1944."},"content":{"rendered":"

Suomen sotilastiedustelun varoituksia ei kuunneltu.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Suomen sotilastiedustelu varoitti suurhy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 1944, mutta varoitusta lievennettiin p\u00e4\u00e4majoitusmestari A.F. Airon k\u00e4skyst\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4majan tiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Alad\u00e1r Paasonen uskoi hy\u00f6kk\u00e4yksen tulevan ja kertoi siit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheimille. Mannerheim ei kuitenkaan saanut kaikkea tietoa asiasta.<\/p>\n

Suomi tiedusteli my\u00f6s saksalaisia ja l\u00e4hetti agentteja Viroon, mutta heit\u00e4 ei pystytty pelastamaan sodan loppuvaiheessa.<\/p>\n

Suomen sotilastiedustelu pakotettiin muuttamaan raporttiaan Neuvostoliiton kes\u00e4kuun 1944 suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alla.<\/p>\n

23. toukokuuta 1944 niin sanotusta \u201dVihollistilannetiedotuksesta\u201d poistettiin ennuste, ett\u00e4 Karjalankannaksella \u201dsuurhy\u00f6kk\u00e4ys on odotettavissa l\u00e4hiaikoina\u201d. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4st\u00e4 teki vaikutusvaltainen p\u00e4\u00e4majoitusmestari A. F. Airo<\/a>, jota voi luonnehtia ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 C. G. Mannerheimin<\/a> oikeaksi k\u00e4deksi.<\/p>\n

H\u00e4n muutti arvion v\u00e4hemm\u00e4n uhkaavaksi kuin tiedotusupseerien johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. N\u00e4m\u00e4 yrittiv\u00e4t pist\u00e4\u00e4 vastaan, mutta lopulta p\u00e4\u00e4majan tiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Alad\u00e1r Paasonenkin<\/a> ilmeisesti antoi periksi.<\/p>\n

Suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkamiseen oli tuolloin reilut kaksi viikkoa.<\/p>\n

\u201dKantaa ei suostuttu muuttamaan, vaikka hy\u00f6kk\u00e4yksen puolesta puhuvia tietoja saapui lis\u00e4\u00e4 p\u00e4ivien kuluessa\u201d, kirjoittaa sotatieteiden tohtori Toni Mononen<\/a> uudessa kirjassaan Suomen sotilastiedustelu 1939\u20131945 (Otava).<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 ja muutamat muut huomioimatta j\u00e4\u00e4neet yritykset varoittaa tulossa olleesta suurhy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 johtivat siihen, ett\u00e4 tiedustelutoimiston tiedustelu-upseerien keskuudessa aiemmin vallinnut innostuneisuus omaan ty\u00f6h\u00f6n v\u00e4heni.\u201d<\/p>\n

\"Toni<\/p>\n

Toni Monosen uusi kirja kertoo sotilastiedustelusta talvi-, jatko- ja Lapin sodissa sek\u00e4 hiukan niiden j\u00e4lkeenkin. Kuva:\u00a0Otava<\/p>\n

Monosen mukaan seuraavat vihollistilanne\u00adtiedotukset olivat lakonisia. Puna-armeijan toimet tulkittiin tiedustelutoiminnaksi tai joukkojen vaihdoksi. Useana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 arvioita ei esitetty ollenkaan. Monosen mukaan kyse saattoi olla protestista sille, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ysvaroituksia ei kuunneltu.<\/p>\n

Tiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Paasonen kuitenkin uskoi voimakkaan hy\u00f6kk\u00e4yksen tuloon ja v\u00e4litti kantansa Mannerheimille.<\/p>\n

Mannerheimille ei kuitenkaan kerrottu Tukholmassa Japanin sotilasasiamiehelt\u00e4 saadusta tiedosta Neuvostoliiton joukkojen keskityksist\u00e4 Suomea vastaan. Suurhy\u00f6kk\u00e4ys-sanaa saatettiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 raporteissa, koska pel\u00e4ttiin, ett\u00e4 tieto sellaisesta hermostuttaisi joukkoja.<\/p>\n

Kun l\u00e4nsiliittoutuneiden maihinnousu Normandiaan k\u00e4ynnistyi 6. kes\u00e4kuuta 1944, osa tiedusteluv\u00e4est\u00e4 uskoi, ett\u00e4 Neuvostoliittokin keskittyisi nyt hy\u00f6kk\u00e4yksiin Saksaa eik\u00e4 Suomea vastaan.<\/p>\n

Suurhy\u00f6kk\u00e4ys Kannaksella k\u00e4ynnistyi 9. kes\u00e4kuuta.<\/p>\n

\"P\u00e4\u00e4majoitusmestari,<\/p>\n

P\u00e4\u00e4majoitusmestari, kenraaliluutnantti A. F. Airo puuttui liian uhkaaviin tiedustelutietoihin, mik\u00e4 laski tiedustelu-upseerien moraalia. Kuva:\u00a0SA-kuva<\/p>\n

\"Tiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/p>\n

Tiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Alad\u00e1r Paasonen ja Mannerheim. Paasonen uskoi suurhy\u00f6kk\u00e4ykseen kes\u00e4kuussa 1944. Mannerheim ei silti aanut kaikkia asiaan liittyvi\u00e4 tietoja. Kuva:\u00a0Sa-Kuva<\/p>\n

Suomen tiedustelussa oli jo varhain tajuttu, ett\u00e4 aseveli-Saksan sotan\u00e4kym\u00e4t huononivat.<\/p>\n

Eversti Alad\u00e1r Paasonen tuli p\u00e4\u00e4majan tiedustelujaoksen p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi vuonna 1942. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 Saksaan ja sen liittolaisiin kohdistuvaa tiedustelua oli laiminly\u00f6ty.<\/p>\n

Suomen asemasotavaiheen aikana tietoja hankittiin mm. julkisista l\u00e4hteist\u00e4, sotilasedustajilta Saksassa ja Baltiaan l\u00e4hetetyilt\u00e4 asiamiehilt\u00e4.<\/p>\n

Mononen kertoo jopa tarinasta, jonka mukaan Suomi olisi l\u00e4hett\u00e4nyt asiamiehen Saksan Peenem\u00fcnden tutkimuskeskuksen l\u00e4heisyyteen. Siell\u00e4 kehitettiin uusimpia aseita, kuten V2-raketteja ja suihkuh\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

Tiedustelutoimiston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 everstiluutnantti Uljas K\u00e4k\u00f6nen<\/a> kertoi my\u00f6hemmin, ett\u00e4 haluttiin tietoa Saksan ydinaseohjelmasta, jota tosin ei tutkittu Peenem\u00fcndessa. Monosen mukaan on silti mahdollista, ett\u00e4 asiamiestarina ei ole t\u00e4ysin per\u00e4t\u00f6n. T\u00e4h\u00e4n viittaavat ainakin yhden suomalaisen tiedusteluraportin sanamuodot.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Kirja: Salaper\u00e4inen vakooja teki Suomelle \u201dsuuria palveluksia\u201d \u2013 raportoi Hitlerin kylm\u00e4\u00e4v\u00e4n vaatimuksen<\/a><\/p>\n

\"Suomen<\/p>\n

Suomen radiotiedustelun kehitt\u00e4j\u00e4 Reino Hallamaa tutkii karttaa talvisodan aikana. Hallamaa oli alansa huippuja koko maailmassa. Kuva:\u00a0SA-kuva<\/p>\n

\"Mutaan<\/p>\n

Mutaan juuttunut radiotiedustelun auto. Radiotiedustelusta tuli sodan edetess\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi tietol\u00e4hde. Kuva:\u00a0Otava<\/p>\n

\"Tuhottua<\/p>\n

Tuhottua Rovanieme\u00e4. Lapin sodassa saksalaisista ja suomalaisista tuli vihollisia. Saksalainen tiedustelu-upseeri kuitenkin auttoi suomalaisia. Kuva:\u00a0HS<\/p>\n

Suomen solmittua v\u00e4lirauhan Neuvostoliiton kanssa maan oli sopimuksen mukaan aloitettava saksalaisjoukkojen h\u00e4\u00e4t\u00e4minen Pohjois-Suomesta, jossa ne olivat olleet koko jatkosodan ajan.<\/p>\n

Suomalaiset olivat tiedustelleet saksalaisia, mutta operatiivinen suunnitelma puuttui. Saksalaiset sen sijaan olivat laatineet suunnitelman vet\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n. Heit\u00e4 uhkasi etel\u00e4st\u00e4 etenevien suomalaisten lis\u00e4ksi puna-armeija id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Aluksi vet\u00e4ytyminen tapahtui hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 hitaasti etenevien suomalaisten kanssa. Neuvostoliitto vaati kuitenkin ripe\u00e4mpi\u00e4 otteita ja ett\u00e4 veren oli virrattava. Sota entisten aseveljien kesken muuttui todelliseksi.<\/p>\n

Monosen mukaan suomalaistiedustelulla oli Saksan Norjan armeijan esikunnassa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kontaktina luutnantti Edmund Sala<\/a>. T\u00e4lt\u00e4 saatiin tietoja saksalaisjoukkojen sijainneista, liikkeist\u00e4 ja suunnitelmista.<\/p>\n

Suomalaiset toimittivat vastineeksi Salalle tietoja mm. Neuvostoliiton joukkojen ryhmityksist\u00e4 ja Suomen sis\u00e4politiikasta. Sala sai joitain tietoja my\u00f6s suomalaisjoukkojen sijoituksista ja vahvuuksista.<\/p>\n

Tiedustelu-upseeri Sala oli tullut Suomeen jo vuonna 1941. Vuodesta 1943 alkaen h\u00e4n johti Rovaniemell\u00e4 toimistoa, joka piti yhteytt\u00e4 Suomen pohjoiseen sotilastiedusteluun. Saksan vet\u00e4ydytty\u00e4 Suomesta Sala jatkoi toimiaan miehitetyn Norjan Lillehammerissa.<\/p>\n

Monosen mukaan ei ole l\u00f6ytynyt viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n olisi saanut esimiehilt\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 tehd\u00e4 yhteistoimintaa suomalaisten kanssa. Er\u00e4\u00e4n tiedon mukaan suomalaiset olisivat \u201dv\u00e4rv\u00e4nneet\u201d Salan. Oli my\u00f6s tieto, ett\u00e4 muut saksalaiset olisivat alkaneet suhtautua luutnanttiin ep\u00e4luuloisesti.<\/p>\n

Monosen mukaan on mahdollista, ett\u00e4 Sala salaa hylki natsi-ideologiaa, mik\u00e4 olisi voinut vaikuttaa h\u00e4nen toimiinsa. T\u00e4t\u00e4 tukisi se, ett\u00e4 rauhan tultua Sala ty\u00f6llistyi L\u00e4nsi-Saksan tiedustelupalveluun.<\/p>\n

\"Suomalaisten<\/p>\n

Suomalaisten kaukopartiomiesten leiri todenn\u00e4k\u00f6isesti Arkangelin suunnalla. Etualalla \u201dtorpedoja\u201d, joissa miehille pudotettiin ilmasta t\u00e4ydennyst\u00e4. Kuva:\u00a0Museovirasto<\/p>\n

Jatkosodan aikana haluttiin tietoa my\u00f6s Baltiasta. T\u00e4t\u00e4 varten k\u00e4ytettiin varsinkin virolaisia asiamiehi\u00e4. Heihin kuului Tallinnan kaupunginjohtajan sihteerin\u00e4 toiminut \u00dclo J\u00f5gi<\/a>. Radiol\u00e4hettimien kautta yhteytt\u00e4 pit\u00e4neiden asiamiesten k\u00e4ytt\u00f6 alkoi jo vuonna 1942.<\/p>\n

Viimeist\u00e4\u00e4n syyskuussa 1943 alettiin valmistella nk. Haukka-ryhm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 tiedusteluverkkoa Virossa. T\u00e4t\u00e4 varten virolaisia vapaaehtoisia koulutettiin Staffanin saarella Espoossa.<\/p>\n

Suunnitelmana oli l\u00e4hett\u00e4\u00e4 asiamiespari kahdeksalle alueelle Virossa. Toinen olisi radisti, ja toinen paikallistuntija, joka loisi tiedottajaverkostoa. Asiamiesverkoston lis\u00e4ksi sopiviksi katsottuja henkil\u00f6it\u00e4 v\u00e4rv\u00e4ttiin tarpeen mukaan.<\/p>\n

\"Virolainen<\/p>\n

Virolainen vapaaehtoinen Toomas Hellat (vas.) osallistui suomalaisten operaatio Haukkaan. Kuva:\u00a0SA-kuva<\/p>\n

Tietoa haluttiin sek\u00e4 saksalaisista ett\u00e4 etenev\u00e4st\u00e4 puna-armeijasta. Kiinnostuksen aiheena oli mm. puna-armeijan l\u00e4nnest\u00e4 saama sotamateriaaliapu.<\/p>\n

\u201dKun saksalaisiin piti alkaa sodan edetess\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota, asiamiehet olivat jo toiminta-alueella\u201d, Mononen kirjoittaa.<\/p>\n

Toiminta paljastui saksalaisille, ja n\u00e4m\u00e4 pyrkiv\u00e4t pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaisten l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 virolaisia. Toisaalta saksalaiset ja suomalaiset pyrkiv\u00e4t pian yhdess\u00e4 rakentamaan tiedustelijaverkkoa valmiiksi neuvostomiehityksen varalle.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6 katkesi Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lirauhaan 19. syyskuuta 1944.<\/p>\n

Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Paasonen k\u00e4ski lopettaa toiminnan Virossa. Asiamiesten radioyhteydet Suomeen alkoivat katketa.<\/p>\n

Viimeinen radioyhteys Suomen virolaisagentteihin otettiin 10. lokakuuta 1944. Siin\u00e4 heille ilmoitettiin, ett\u00e4 nouto turvaan Suomeen ei onnistuisi vaan heid\u00e4n oli selvitt\u00e4v\u00e4 omin avuin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen sotilastiedustelun varoituksia ei kuunneltu. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama. Suomen sotilastiedustelu varoitti suurhy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":46485,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,34,378,32,109],"class_list":{"0":"post-46484","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ilta-sanomat","14":"tag-kirjat","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46484","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=46484"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46484\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/46485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=46484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=46484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=46484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}