{"id":4676,"date":"2025-08-13T16:10:47","date_gmt":"2025-08-13T16:10:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4676\/"},"modified":"2025-08-13T16:10:47","modified_gmt":"2025-08-13T16:10:47","slug":"aikasarja-analyysiin-perustuva-uusi-menetelma-helpottaa-urheilun-kynnysarvojen-maarittamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4676\/","title":{"rendered":"Aikasarja-analyysiin perustuva uusi menetelm\u00e4 helpottaa urheilun kynnysarvojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong><\/p>\n<p><strong>Tampereen yliopiston fysiikan tutkijoiden kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laskennallisella aikasarja-analyysill\u00e4 urheilija voi\u00a0arvioida esimerkiksi aerobista tasoaan sykev\u00e4livaihtelun ominaisuuksista urheilun aikana. Olemassa oleviin sovelluksiin integroitava menetelm\u00e4 tarjoaa erityisesti kest\u00e4vyysurheilijoille vaivattoman tavan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 fysiologisia kynnysarvoja ilman kalliita laktaatti- tai hengityskaasumittauksia.<\/strong><\/p>\n<p><\/strong><\/p>\n<p>Urheilusuorituksen rasitusta tarkkaillaan usein henkil\u00f6kohtaisten sykealueiden kautta. Sykealueet voidaan jakaa sykkeen perusteella perus-, vauhti- sek\u00e4 maksimikest\u00e4vyysalueeseen, joita erottavat aerobinen sek\u00e4 anaerobinen kynnys. Harjoittelun optimoimisen kannalta sykealueiden ja henkil\u00f6kohtaisten kynnysarvojen tunteminen on erityisesti kest\u00e4vyysurheilijoille olennaista. Jatkuva v\u00e4\u00e4rin optimoitu harjoittelu voi pahimmillaan johtaa elimist\u00f6n ylikuormitustilaan ja lis\u00e4t\u00e4 huomattavasti loukkaantumisriski\u00e4.<\/p>\n<p>Urheilijan aerobinen ja anaerobinen kynnys m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n nykyisin analysoimalla veren laktaattipitoisuutta sek\u00e4 hengityskaasujen koostumusta laboratoriossa urheilusuorituksen aikana. N\u00e4m\u00e4 mittaukset ovat kuitenkin vaivalloisia sek\u00e4 kalliita. My\u00f6s syd\u00e4men maksimisykett\u00e4 on k\u00e4ytetty kynnysten m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen, mik\u00e4 ei kuitenkaan tuota luotettavia tuloksia. Arvio maksimisykkeest\u00e4 ei ole tarkka, ja lis\u00e4ksi sykealueissa on suurta yksil\u00f6llist\u00e4 vaihtelua. Esimerkiksi anaerobinen kynnys saattaa olla kuntoilijalla 80 % mutta huippu-urheilijalla per\u00e4ti 95 % maksimisykkeest\u00e4. Nykyiset urheilukellojen algoritmit eiv\u00e4t huomioi t\u00e4t\u00e4 vaihtelua.<\/p>\n<p>Ratkaisuja sykev\u00e4lien k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4<\/p>\n<p>Professori <strong>Esa R\u00e4s\u00e4sen<\/strong> johtamassa Tampereen yliopiston laskennallisen fysiikan tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 on jo vuosia kehitetty uusia aikasarja-analyysimenetelmi\u00e4, jota on hy\u00f6dynnetty laskennallisessa kardiologiassa mm. erilaisten syd\u00e4nsairauksien tunnistamisessa. Menetelmill\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n sykev\u00e4lien muodostaman monimutkaisen aikasarjan ominaisuuksia kuten sykev\u00e4lien keskin\u00e4isi\u00e4 riippuvuussuhteita ja niiden muutoksia erilaisissa tilanteissa kuten sairauksissa, l\u00e4\u00e4kityksiss\u00e4, rasituksessa tai unen aikana.<\/p>\n<p>Fyysisen rasituksen aikana sykev\u00e4lien keskin\u00e4iset riippuvuudet muuttuvat systemaattisesti. T\u00e4m\u00e4n tiedon avulla voidaan ennustaa fysiologisia kynnysarvoja.<\/p>\n<p>\u00ad\u2013 Uusi menetelm\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuluttajille tuttujen urheilukellojen ja sykev\u00f6iden mittaamia sykev\u00e4lej\u00e4, joten analytiikka on helposti integroitavissa erilaisiin \u00e4lylaitteisiin sek\u00e4 laitevalmistajien tarjoamiin urheilusovelluksiin. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa harjoittelun optimoinnin. Lis\u00e4ksi huippu-urheilijat, valmentajat ja urheiluseurat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jatkuvan kehittymisen seurantaa, sanoo v\u00e4it\u00f6skirjatutkija\u00a0<strong>Matias Kanniainen<\/strong>.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4\u00e4 on testattu onnistuneesti hy\u00f6dynt\u00e4en py\u00f6r\u00e4ergometrituloksia yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kauppi Sports Coaching Ltd:n kanssa. Jatkotutkimukset laajalla aineistolla ovat parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan sek\u00e4 Huippu-urheilun instituutti KIHU:n kanssa. Lis\u00e4ksi Suunto Oy:n kanssa on tehty aiesopimus yhteisty\u00f6st\u00e4 menetelm\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseksi kuluttajatuotteissa.<\/p>\n<p>Tutkimus sai huomionosoituksen syyskuussa Liikuntatieteellisen Seuran j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 Liikuntatieteen p\u00e4ivill\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, kun Kanniainen palkittiin tutkimuksestaan <a href=\"https:\/\/www.lts.fi\/tapahtumat\/ltp23\/tutkimusesittelyt-ja-kilpailu.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">nuorten tutkijoiden tutkimuskilpailussa<\/a> stipendill\u00e4. Tutkimusta sivuttiin my\u00f6s <a href=\"https:\/\/www.monicardi.com\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">MoniCardi-hanketta<\/a> k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/tiede\/art-2000009847625.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Helsingin Sanomien uutisessa<\/a>. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa tutkitaan menetelmien kaupallistamista.<\/p>\n<p>Tutkimus julkaistiin <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3389\/fphys.2023.1299104\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Frontiers in Physiology<\/a> -lehdess\u00e4 21.12.2023. Kyseess\u00e4 on fysiologian alan viitatuin tieteellinen lehti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tampereen yliopiston fysiikan tutkijoiden kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laskennallisella aikasarja-analyysill\u00e4 urheilija voi\u00a0arvioida esimerkiksi aerobista tasoaan sykev\u00e4livaihtelun ominaisuuksista urheilun aikana. Olemassa oleviin&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4677,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-4676","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4676"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4676\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4677"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4676"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4676"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}