{"id":4699,"date":"2025-08-13T16:47:12","date_gmt":"2025-08-13T16:47:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4699\/"},"modified":"2025-08-13T16:47:12","modified_gmt":"2025-08-13T16:47:12","slug":"mystisen-kiehtova-tarina-arviossa-marko-annalan-ylva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4699\/","title":{"rendered":"Mystisen kiehtova tarina \u2013 arviossa Marko Annalan \u201dYlva\u201d"},"content":{"rendered":"

Marko Annalan<\/strong> j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n jo nelj\u00e4s romaani \u201dYlva\u201d vie lukijansa matkalle 1980-luvun lopun Norjaan. Teoksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n varsin vahvoja ja tunteitakin nostattavia teemoja, joissa tuodaan esille el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymyksi\u00e4, taiteen voimaa, sek\u00e4 ihmisen suhdetta niin luontoon, mutta my\u00f6s itseens\u00e4. Kirja on tehty kolmen eri taiteilijan yhteisty\u00f6n\u00e4: tekstit ovat Annalan, ja kirjan kuvituksesta vastaavat Petri Ala-Maunus sek\u00e4 Iita Annala. Tekoprosessin kerrotaan olleen eritt\u00e4in vuorovaikutteinen, sill\u00e4 molemmat kuvittajat ovat tulleet mukaan jo varsin aikaisessa vaiheessa ja kommentoineet teksti\u00e4 juuri kuvitusten n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 tavallisuudesta hieman poikkeava yhteisty\u00f6 on saatu eritt\u00e4in toimivaksi ja n\u00e4kisin mielell\u00e4ni n\u00e4in toimittavan useamminkin.<\/p>\n

Jo romaanin prologi tempaa lukijan mukaansa, her\u00e4tt\u00e4en samalla paljon ajatuksia. Kirjan luvuissa vuorottelevat kertoja\u00e4\u00e4nin\u00e4 teini-ik\u00e4inen Ylva ja kuvataiteilija Konrad. Molemmat ovat tahoillaan kokeneet l\u00e4heisen ihmisen menetyksen: Ylva on menett\u00e4nyt is\u00e4ns\u00e4 ja Konrad vaimonsa. Henkil\u00f6iden tarinat etenev\u00e4t luku kerrallaan, enk\u00e4 osannut aivan aluksi edes aavistaa, miten n\u00e4m\u00e4 kohtalot lopulta kietoutuvatkaan yhteen. Luonnollisesti musiikkiakaan ei ole kirjassa unohdettu: Ylva yst\u00e4vystyy \u00e4\u00e4rimetallib\u00e4ndiss\u00e4 soittavan M\u00f8rkin kanssa, ja haparoivaa alku-uraa seurataan varsin tarkasti.<\/p>\n

Marko Annala<\/strong> kertoo saaneensa idean kirjaan huomatessaan, ett\u00e4 aikalaiskuvauksissa ei juurikaan n\u00e4y viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 naisia olisi ollut mukana aktiivisina tekij\u00f6in\u00e4 rock- tai metallib\u00e4ndien alkuaikoina. Laji on aina koettu miesvaltaiseksi, ja juuri sen vuoksi h\u00e4n halusi antaa kirjaan hieman erilaisen n\u00e4k\u00f6kulman. Lis\u00e4ksi h\u00e4n halusi t\u00e4ss\u00e4 kirjassa haastaa itsens\u00e4, kertoen tarinaa juuri teini-ik\u00e4isen tyt\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n onnistuu uskomattoman hyvin, ja huomaan monessa kohtaa samaistuvani nuoren Ylvan ajatuksiin omien teini-i\u00e4n muistojen kautta. Annalalla on taito kirjoittaa v\u00e4rik\u00e4st\u00e4, sek\u00e4 useita pieni\u00e4 yksityiskohtia kuvailevaa teksti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saa kirjan tapahtumat eritt\u00e4in el\u00e4v\u00e4ksi, ja lukijasta tuntuu kuin olisi henkil\u00f6kohtaisesti l\u00e4sn\u00e4 tilanteessa.<\/p>\n

Artikkeli jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen<\/a>Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Jokainen luku alkaa kuvitettuna: Konradin lukujen kuvat on tehnyt Petri Ala-Maunus ja Ylvan puolestaan Iita Annala. Kuvissa riitt\u00e4\u00e4kin paljon tutkittavaa ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Itse\u00e4ni kosketti erityisesti kuva purkautuneesta c-kasetista. Kuvituksiin liittyy my\u00f6s er\u00e4s mielenkiintoinen idea, nimitt\u00e4in Konradin viimeinen teos on oikeasti olemassa! Kirjan kannessa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 maalaus on Ala-Maunuksen loihtima, kuusimetrinen ja kolmiosainen taideteos.<\/p>\n

N\u00e4in 80-luvun kasvattina oli mielenkiintoista lukea kirjaa juuri tuolta vuosikymmenelt\u00e4, vaikka tapahtumat eiv\u00e4t Suomeen sijoittuneetkaan. Romaanin edustama aikakausi tuodaan esille tekstin pieniss\u00e4 yksityiskohdissa. Esimerkiksi Ylvan haaveilema musta kynsilakka ei todellakaan kuulunut tavallisten kosmetiikkaliikkeiden valikoimiin, toisin kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Pidin Marko Annalan<\/strong> ensimm\u00e4isest\u00e4 romaanista \u201dV\u00e4rityskirja\u201d todella paljon, ja tiesin h\u00e4net jo entuudestaan sujuvasanaiseksi kirjoittajaksi. Mutta jos olisin t\u00f6rm\u00e4nnyt \u201dYlvaan\u201d sattumalta, en ehk\u00e4 kuitenkaan olisi tarttunut siihen pelk\u00e4n takakansitekstin perusteella, koska aihe ei tuntunut aivan omalle genrelleni. Mutta koska kirjoittajana oli suuresti arvostamani Annala, oli itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 annan t\u00e4lle teokselle mahdollisuuden. Ja onneksi annoin, sill\u00e4 lukeminen kannattaa aina \u2013 kuten mainoksessakin aikoinaan todettiin. Jos siis kiinnostuksen kohteesi on esimerkiksi musiikki, kuvataiteet tai maaginen realismi, tarjoaa \u201dYlva\u201d monia mielenkiintoisia hetki\u00e4.<\/p>\n

Artikkeli jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen
\nMainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Marko Annalan j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n jo nelj\u00e4s romaani \u201dYlva\u201d vie lukijansa matkalle 1980-luvun lopun Norjaan. Teoksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n varsin vahvoja ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4700,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-4699","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4699","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4699"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4699\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4700"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4699"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4699"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4699"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}