![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/5064ac9fae542cb628d51e5a5e6f1272e3f7bbe9995a1a62d00fa782b2fbd70f.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1758998828_843_5064ac9fae542cb628d51e5a5e6f1272e3f7bbe9995a1a62d00fa782b2fbd70f.jpg\")
<\/p>\nVaikka ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 droonihavaintoja ei ole viime aikoina tehty Suomessa, se ei tarkoita, ett\u00e4 maa olisi immuuni Ven\u00e4j\u00e4n h\u00e4irinn\u00e4lle ja vaikuttamiselle, muistuttaa insin\u00f6\u00f6rieversti evp. Jyri Kosola.<\/p>\n
<\/p>\n
Insin\u00f6\u00f6rieversti evp. Jyri Kosola muistuttaa, ett\u00e4 vain drooneihin keskittyminen esimerkiksi uutisoinnissa voi jopa siirt\u00e4\u00e4 huomion toisaalle ja h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 isompia kuvioita. Maarit Pohjanpalo<\/p>\n
Pohjoismaissa ja Baltiassa on viime viikkoina katse kiinnittynyt taivaalle.<\/p>\n
Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on havaittu Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ep\u00e4illysti yhdistettyj\u00e4 drooneja. Viron ja Latvian ilmatiloissa on ollut ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n
Suomessa ei viel\u00e4 ole n\u00e4hty vastaavaa h\u00e4irint\u00e4\u00e4. Viimeisin uutisoitu tapaus oli toukokuussa tapahtunut ep\u00e4ilty ilmatilaloukkaus, kun kaksi ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotilasilma-alusta lensi Suomen ilmatilassa<\/a> Porvoon edustalla muutaman minuutin ajan. Ilmatilaloukkaus ei edennyt rikosoikeudelliseen k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n Suomi ei ole viel\u00e4 joutunut Ven\u00e4j\u00e4n ison mittaluokan h\u00e4irinn\u00e4n kohteeksi. Vastausta siihen, miksi n\u00e4in ei ole viel\u00e4 k\u00e4ynyt, ei voida selitt\u00e4\u00e4 yksiselitteisesti, kertoo insin\u00f6\u00f6rieversti evp. Jyri Kosola<\/strong>.<\/p>\n Kosola toimi ennen el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4mist\u00e4 Puolustusvoimien tutkimusjohtajana.<\/p>\n \u2013 Syit\u00e4 voi olla monia. Riski provokaatiosta on liian suuri, hy\u00f6ty v\u00e4h\u00e4inen tai resursseja ei katsota tarpeellisiksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuri Suomeen. Tilanne voi my\u00f6s muuttua nopeastikin. Varmaa ja lopullista vastausta ei ole, Kosola summaa.<\/p>\n Kyse on siit\u00e4, miten mahdollinen vastapuoli arvioi riskit ja hy\u00f6dyt.<\/p>\n \u2013 Suomi ei ole immuuni, mutta se, mihin keinoihin p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n, perustuu vastapuolen laskelmiin.<\/p>\n Droonit ovat muuttaneet asioita<\/p>\n Jos Suomessa huomattaisiin drooneja, ensimm\u00e4iset droonihavainnot voisivat tapahtua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes miss\u00e4 tahansa. Kosolan mukaan t\u00e4m\u00e4 riippuisi siit\u00e4, miten ja mist\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 maahan tuotaisiin.<\/p>\n Jos vaikka Helsingiss\u00e4 havaittaisiin drooni, se voi olla jopa 100 kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin. Droonin kantama voi olla 50 kilometrist\u00e4 100 kilometriin.<\/p>\n H\u00e4irinn\u00e4n lis\u00e4ksi drooneja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muun muassa tiedusteluun kriittisest\u00e4 infrastruktuurista.<\/p>\n \u2013 Drooneja voi olla varastossa jo nyt. Todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 on, ett\u00e4 tiedustelu kohdistuisi infrastruktuuriin, kuten vesihuoltoon tai energiaverkkoihin.<\/p>\n Ukrainalaisia sotilaita valmistamassa dronea l\u00e4ht\u00f6valmiiksi. Kuvattu syyskuussa. AOP. YEVHEN TITOV<\/p>\n Droonit ovat mullistaneet sodank\u00e4ynnin. Ne ovat k\u00e4tevi\u00e4, miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, niit\u00e4 voidaan toimittaa maitse ja aktivoida tarvittaessa my\u00f6hemmin.<\/p>\n \u2013 Lis\u00e4ksi ne eiv\u00e4t paljasta tekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 yht\u00e4 helposti kuin miehitetyt joukot tai koneet, Kosola sanoo.<\/p>\n Droonien k\u00e4ytt\u00f6 osana sotimista, vaikuttamista ja tiedustelua on jo arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kosola huomauttaa, ett\u00e4 droonien kohdalla menetys on taloudellinen, ei poliittinen.<\/p>\n \u2013 Drooneilla ei ole \u201comaisia\u201d, jotka painostavat hallintoa kuten kaatuneiden sotilaiden kohdalla. Drooneihin ja robotiikkaan perustuva vaikuttaminen voi jatkua hyvin pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 se ei kuluta poliittista tahtoa samaan tapaan kuin ihmishenkien menett\u00e4minen, Kosola kertoo.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 tekee sodista erilaisia kuin esimerkiksi Vietnamissa tai Afganistanissa k\u00e4ydyt sodank\u00e4ynnit. Droonien menett\u00e4minen ei saa kotirintamaa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n sotaa vastaan.<\/p>\n Ven\u00e4l\u00e4inen toimintamalli<\/p>\n Kosolan mukaan Ven\u00e4j\u00e4 sille ominaisella tavallaan koettelee eri kohteita ja etsii heikkoja kohtia.<\/p>\n \u2013 Jos jokin kohde ei reagoi riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti, se tulkitaan merkiksi haavoittuvuudesta. Jos taas kohde osoittaa valmiutta puolustaa itse\u00e4\u00e4n, painopiste voi siirty\u00e4 muualle.<\/p>\n Uutisoinnissa vain drooneihin keskittyminen voi Kosolan mukaan jopa siirt\u00e4\u00e4 huomion toisaalle ja h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 isompia kuvioita. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n suhteet Kiinaan ja Afrikkaan tai Ukrainan sodan kehitys.<\/p>\n \u2013 Usein huomio ohjataan tiettyyn asiaan samalla kun taustalla tapahtuu muuta.<\/p>\n Nykyinen vaikuttaminen tapahtuu usein monilla pienill\u00e4 ja hajautetuilla keinoilla, Kosola kertoo. N\u00e4in h\u00e4irinn\u00e4n yksitt\u00e4inen vaikutus j\u00e4\u00e4 alle h\u00e4lytyskynnyksen, mutta kokonaisvaikutus voi olla huomattava.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 voi olla esimerkiksi palvelunestohy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4, pieni\u00e4 sabotaaseja tai mediavaikuttamista. Drooneilla on vain yksi rooli t\u00e4ss\u00e4 laajemmassa hybridisodank\u00e4ynniss\u00e4, Kosola sanoo.<\/p>\n Haukilahden vesitorni. Anu Kivist\u00f6 \/ KL<\/p>\n Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on yh\u00e4 kinkkinen. Kosolan mukaan Suomen kannattaa pysy\u00e4 lujana, mutta samalla v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 turhaa eskalaatiota. Kaikkea, mit\u00e4 tapahtuu, ei voi suoraan tulkita Ven\u00e4j\u00e4n tietoisen pahantahtoisuuden seuraukseksi. Joskus kyse voi olla virheist\u00e4 tai ep\u00e4onnistumisista.<\/p>\n Silti varuillaan on oltava. Kosolan mukaan EU-maiden pit\u00e4isi saada rivit suoraksi ja ryhty\u00e4 j\u00e4re\u00e4mmin vastatoimiin.<\/p>\n \u2013 Niin kauan kuin EU-maat maksavat Ven\u00e4j\u00e4lle enemm\u00e4n energiasta kuin mit\u00e4 Ukrainan aseavusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, niin me yll\u00e4pid\u00e4mme konfliktia, Kosola sanoo.<\/p>\n \u2013 Todellinen vaikutus syntyy vasta, kun rivit suoristetaan ja taloudelliset sek\u00e4 poliittiset seuraukset Ven\u00e4j\u00e4lle tehd\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n koviksi. Se ei toimi, ett\u00e4 ruuvia kiristet\u00e4\u00e4n pikkuhiljaa.<\/p>\n \u2013 Ruuvi t\u00e4ytyy ensin kirist\u00e4\u00e4 kunnolla jas sitten alkaa h\u00f6llent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Nyt on riskin\u00e4, ett\u00e4 yksi maa joutuu uhrina vallatuksi ennen kuin ruuvia on edes kiristetty kunnolla.<\/p>\n LUE MY\u00d6SHybridivaikuttaminen Suomessa<\/p>\n Suomi ei ole immuuni Ven\u00e4j\u00e4n h\u00e4irint\u00e4- ja vaikutusyrityksille. N\u00e4ist\u00e4 l\u00f6ytyy useita esimerkkej\u00e4. Syksyll\u00e4 2023 Ven\u00e4j\u00e4 aloitti hybridioperaation Suomen it\u00e4rajalla<\/a>, kun se ohjasi suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kansainv\u00e4lisen suojelun hakijoita rajan yli ilman tarvittavia asiakirjoja.<\/p>\n Jouluna 2024 Ven\u00e4j\u00e4n varjolaivastoon ep\u00e4illysti kuulunut<\/a> Eagle S laiva vaurioitti Viron ja Suomen v\u00e4list\u00e4 Estlink 2 -s\u00e4hk\u00f6kaapelia sek\u00e4 useita tietoliikennekaapeleita.<\/p>\n Suomen ja Viron v\u00e4lisen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui syksyll\u00e4 2023, kun Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n linkittyv\u00e4 hongkongilainen rahtialus<\/a> Newnew Polar Bear lipui putken yli ankkuri pohjassa.<\/p>\n My\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n harjoittama GPS-h\u00e4irint\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt<\/a> Suomessa. H\u00e4irint\u00e4 vaikuttaa laiva- ja lentoliikenteeseen. Liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficom on kertonut kes\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 h\u00e4iritsee matkapuhelinverkkoja Kaakkois-Suomessa<\/a>.<\/p>\n Kes\u00e4ll\u00e4 2024 esiintynyt vesitornien murtoaalto oli Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan <\/a>mahdollisesti Ven\u00e4j\u00e4n pelottelua.<\/p>\n Suojelupoliisin (Supo) mukaan Suomessa Ven\u00e4j\u00e4n vaikuttamisen muodot ovat etenkin kyber- ja informaatiovaikuttamista.<\/p>\n