![\"Erkki](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/7kHNInAqQk74vP6rwtF9rOUa4VC9NhUHev_VHQqJiJxd71bknXyZvaLtrH4ABPKeMujA0BEzAYoYQQM_bQgte-6c97szeMOAHhB6.jpeg\")
<\/p>\n <\/p>\n
\n Erkki Hujanen on Kalevan toimittaja.\n <\/p>\n
\n Ihminen on malttamaton pysym\u00e4\u00e4n jalat maassa \u2013 etenkin ihmisen mieli. Ihmek\u00f6s tuo, sill\u00e4 taivaalla loistavat aurinko, kuu ja t\u00e4hdet kiehtovat salaper\u00e4isyydell\u00e4\u00e4n. Jo tuhansia vuosia sitten niist\u00e4 piirrettiin karttoja. Taivaankappaleiden avulla l\u00e4hdimme suunnistamaan merille.\n <\/p>\n
\n Taivastelu perustuu ihmettelyyn takakenossa. Renessanssin yleisnero Leonardo da Vinci oivalsi, ett\u00e4 asentoa kannattaa v\u00e4lill\u00e4 vaihtaa ja tarkastella ilmi\u00f6it\u00e4 vastasuunnalta. H\u00e4n piirsi vuonna 1502 italialaisesta Imolan kaupungista tarkan ilmakartan.\n <\/p>\n
\n Leonardo da Vinci ei tuntenut teko\u00e4ly\u00e4, joten h\u00e4n hahmotti kaupungin piirteet itsen\u00e4isen ajattelunsa tuloksena. Ei h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4nyt drooniakaan. Niiden sijasta h\u00e4n seurasi silm\u00e4 kovana lintujen liikkeit\u00e4, haaveili lent\u00e4misest\u00e4 ja kuvitteli miten n\u00e4kisi Imolan ilmasta.\n <\/p>\n
\n Pelkk\u00e4 tutkijan uteliaisuus ei motivoinut da Vinci\u00e4. Imolan ”satelliittikartta” syntyi sotilaallisiin tarpeisiin. Da Vinci suunnitteli Kirkkovaltion sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6lle sotakoneita. Kovaotteinen univormusotilas tiett\u00e4v\u00e4sti vieh\u00e4tti tutkija-taiteilijaa.\n <\/p>\n
\n Leonardo da Vincin luonnosteli paperille my\u00f6s lentolaitetta. Monilahjakkuus ei kyennyt keskittym\u00e4\u00e4n yhteen asiaan, ja niinp\u00e4 lent\u00e4v\u00e4n koneen kehittely j\u00e4i h\u00e4nelt\u00e4 siipien piirtelyyn.\n <\/p>\n
\n Lentokoneen syntyyn kului 400 vuotta. Pian ensiversion j\u00e4lkeen 1900-luvun alussa lentokone valjastettiin soveliaaksi armeijalle. Suomen ilmavoimat sai alkunsa kev\u00e4ttalvella 1918, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti lentokoneita valkoisille joukoille.\n <\/p>\n
\n Ensimm\u00e4ist\u00e4 lentokelpoista konetta k\u00e4ytettiin t\u00e4hystykseen ja tiedusteluun. Kun koneisiin kytkettiin toinen tekninen uutuus, valokuvauskamera, ilmakuvista tuli armeijoiden salainen ase toisessa maailmansodassa. Suomen ilmavoimien kuvatiedustelu oli ratkaisevaa kes\u00e4ll\u00e4 1944, jolloin maavoimat torjui Neuvostoliiton suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Ilmatiedustelu on edelleen sotilaslent\u00e4jien p\u00e4\u00e4tointa.\n <\/p>\n
\n Suomen armeijalle kertyi sotien aikana v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yli satatuhatta ilmakuvaa Neuvostoliiton alueista. Ilmakuvia kuljetettiin vaivihkaa Stella Polaris -hankkeessa Ruotsiin ja l\u00e4ntiselle sotilastiedustelulle. Pian Neuvostoliitto vei voittajavaltion oikeudella ison l\u00e4j\u00e4n kuvia.\n <\/p>\n
![\"-\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/apWFyd9KgDJRUo19yiQ6JS1ONFUJsIOg9_KwbLy2NWaqU54xrE4QvjTYP0S4mRduH--C6njkR65jsdFmqW5eJeenacbQAWVjxXP-.jpeg\")
<\/p>\n
\n Ilmavoimien ensimm\u00e4isen koneen siipiin oli maalattu ikivanha onnensymboli hakaristi, jota lahjoittajakreivin piti henkil\u00f6kohtaisena onnentunnuksenaan. Hakaristist\u00e4 tuli Suomen ilmavoimien kansallistunnus.\n <\/p>\n
\n Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen avaa Hakaristin historia -kirjassaan (SKS Kirjat 2025) tunnuksen merkityksi\u00e4. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi nousee hakaristi kansallissosialistisessa Saksassa. Suomessa hakaristi\u00e4 ei ole aina pidetty natsimerkkin\u00e4. Se symbolisoi 1800-luvun lopulta l\u00e4htien irtautumista Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja kuulumista l\u00e4nteen.\n <\/p>\n
\n Hakaristin historialliset rasitteet johtivat kuitenkin siihen, ett\u00e4 ilmavoimat ilmoitti elokuussa 2025 luopuvansa hakaristist\u00e4 joukko-osastojensa lipuissa. Kuvio oli aiheuttanut kiusallisia tilanteita. Se ei ole Nato-yhteensopiva tunnus.\n <\/p>\n
\n Hakaristiin liitetty lataus on esimerkki siit\u00e4, miten historian lasti siirtyy sukupolvelta toiselle. Taakkaa on usein vaikea kantaa ilman tunteita. Historiatieteilij\u00e4t siihen pyrkiv\u00e4t, jotta menneisyydest\u00e4 saataisiin faktapohjainen ja neutraali ymm\u00e4rrys.\n <\/p>\n
\n Jo maantieteen takia suomalaisittain syvin paatos kiertyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Ennen sotia se nimettiin periviholliseksi, sitten Neuvostoliitto nostettiin ylimm\u00e4ksi yst\u00e4v\u00e4ksi. Presidentti Paasikiven oli pakko takoa u-k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 suomalaisten kalloihin.\n <\/p>\n
Olemmeko aina historian v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella suhteessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n? Kysymys kertoo, ett\u00e4 suhde on traumaattinen.<\/p>\n
\n Mutta olemmeko aina historian v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella suhteessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n? Kysymys kertoo, ett\u00e4 suhde on traumaattinen. Traumansa jokainen voi purkaa k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 mahdollisimman rehellisesti menneisyytt\u00e4ns\u00e4 l\u00e4pi.\n <\/p>\n
\n Ven\u00e4j\u00e4n luonne itsess\u00e4\u00e4n on hankala, varsinkin kun maata hallitsee tyyppi, joka ei itse tunnista traumaansa Neuvostoliiton hajoamisesta. Historia opettaa, ett\u00e4 itsen\u00e4isyys vaatii viisautta tulevasta eik\u00e4 silloin kannata juuttua \u00f6ykk\u00e4rin ehtoihin.\n <\/p>\n
\n Kirjailija-esseisti Tommi Melender arvioi Helsingin Sanomissa (24.9.) ven\u00e4l\u00e4isen toisinajattelija Viktor Jerofejevin kirjaa Suuri Gopnik (Siltala 2025). Maanpaossa el\u00e4v\u00e4 satiirikko katsoo is\u00e4nmaataan et\u00e4\u00e4lt\u00e4 kuin kartanpiirt\u00e4j\u00e4, mutta kykenee silti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sen tarkasti.\n <\/p>\n
\n Gopnik tarkoittaa ven\u00e4j\u00e4n kieless\u00e4 kaduilla tappelevaa pikkurikollista. Sellaisena Vladimir Putinin tiedet\u00e4\u00e4n heiluneen Leningradin y\u00f6ss\u00e4 \u2013 siell\u00e4, jossa me sinisilm\u00e4iset suomalaisturistit olimme naivia.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Erkki Hujanen on Kalevan toimittaja. Ihminen on malttamaton pysym\u00e4\u00e4n jalat maassa \u2013 etenkin ihmisen mieli. Ihmek\u00f6s tuo, sill\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":47078,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-47077","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47077","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47077"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47077\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/47078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47077"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47077"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47077"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}