{"id":47081,"date":"2025-09-27T20:56:14","date_gmt":"2025-09-27T20:56:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/47081\/"},"modified":"2025-09-27T20:56:14","modified_gmt":"2025-09-27T20:56:14","slug":"teknologiapomo-jan-marsalek-paljastui-ensin-miljardiluokan-huijariksi-sitten-venajan-vakoojaksi-ulkomaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/47081\/","title":{"rendered":"Teknologiapomo Jan Marsalek paljastui ensin miljardiluokan huijariksi, sitten Ven\u00e4j\u00e4n vakoojaksi | Ulkomaat"},"content":{"rendered":"

Kes\u00e4kuussa 2020 Jan Marsalekin<\/strong> kujanjuoksu oli lopussa. Wirecard-teknologiayhti\u00f6, jonka operatiivisena johtajana Marsalek ty\u00f6skenteli, oli romahtamassa. Tilintarkastus oli paljastanut massiivisen aukon yhti\u00f6n varallisuudessa.<\/p>\n

Marsalek ilmoitti kollegoilleen l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 Kaakkois-Aasiaan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n raha-asioita.<\/p>\n

My\u00f6hemmin on selvitetty, ett\u00e4 h\u00e4n matkasi M\u00fcnchenist\u00e4 pienelle lentokent\u00e4lle It\u00e4valtaan ja hypp\u00e4si yksityiskoneeseen.<\/p>\n

Kun Saksan viranomaiset alkoivat tajuta Marsalekin todellisen roolin Wirecard-skandaalissa, t\u00e4m\u00e4 oli jo kadonnut.<\/p>\n

Marsalek ei ollutkaan lent\u00e4nyt suunnitellusti Filippiineille. Todellisuudessa h\u00e4n oli matkustanut Valko-Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n

Eik\u00e4 Marsalek ollut tosiasiassa tavallinen liikemies vaan miljardiluokan huijari ja tiedustelutietokauppias.<\/p>\n

Kuva: Leopold Fiala \/ Reuters<\/p>\n

Vuonna 2000 perustettu maksupalveluyritys Wirecard oli poikkeus konepajojen Saksassa: nuorekas teknologiayhti\u00f6, joka laajentui kansainv\u00e4lisesti kyyditt\u00e4ess\u00e4\u00e4n kotimaataan digimaksujen aikaan.<\/p>\n

Wirecard ja sen osakkeen hinnan hurja nousu hurmasivat saksalaisen liike-el\u00e4m\u00e4n ja politiikan ympyr\u00e4t. Jopa liittokansleri Angela Merkel<\/strong> lobbasi Wirecardin puolesta<\/a> Kiinassa vuonna 2019.<\/p>\n

\"N\u00e4ytteilleasettajat<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Wirecardin osasto kansainv\u00e4lisill\u00e4 matkailumessuilla Berliiniss\u00e4 2019. Wirecard oli noussut Saksan isoimpien yhti\u00f6iden DAX-indeksiin edellisvuonna. Yhti\u00f6n markkina-arvo oli yli 20 miljardia euroa. Kuva: EPA-EFE<\/p>\n

Analyytikkojen ja taloustoimittajien keskuudessa Wirecard tunnettiin kuitenkin ensisijaisesti yhti\u00f6n ep\u00e4selvist\u00e4 raportointitavoista.<\/p>\n

S\u00fcddeutsche Zeitungin tutkiva toimittaja J\u00f6rg Schmitt<\/strong> kertoo et\u00e4yhteydell\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kollegoineen selvitti Wirecardiin liittyvi\u00e4 ep\u00e4ilyj\u00e4 koko 2010-luvun.<\/p>\n

Vuonna 2019 tiedustelubisneksess\u00e4 toimiva l\u00e4hde soitti Schmittille.<\/p>\n

\n

\u2013 L\u00e4hde kuvaili Wirecardia isoimmaksi n\u00e4kem\u00e4kseen rahanpesukoneeksi, jonka l\u00e4pi liikkui miljardeja euroja.<\/p>\n

J\u00f6rg Schmitt, tutkiva toimittaja<\/p>\n<\/blockquote>\n

Toistuvien paljastusjuttujen ja tilintarkastusten j\u00e4lkeen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 Wirecard my\u00f6nsi, ett\u00e4 yhti\u00f6n taseesta puuttui 1,9 miljardia euroa. Summa vastasi noin nelj\u00e4nnest\u00e4 yhti\u00f6n koko varallisuudesta.<\/p>\n

Wirecardin Aasian-toimintojen voitot oli vedetty hatusta.<\/p>\n

\"Saksan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Saksan liittokansleri Angela Merkel Wirecard-tutkintavaliokunnan kuultavana Berliiniss\u00e4 vuonna 2021. Kuva: EPA-EFE<\/p>\n

Pikkuhiljaa alkoi selvit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen talousrikoksensa olivat vasta j\u00e4\u00e4vuoren huippu.<\/p>\n

Wirecardia tutkineet toimittajat olivat jo ennen yhti\u00f6n romahdusta kuulleet erikoisia huhuja Jan Marsalekista.<\/p>\n

Entuudestaan tuntematon l\u00e4hde soitti J\u00f6rg Schmittille hieman rahanpesuun liittyv\u00e4n vinkin j\u00e4lkeen. L\u00e4hde vinkkasi Marsalekin ep\u00e4virallisesta \u00f6kytoimistosta M\u00fcnchenin Prinzregentenstra\u00dfella.<\/p>\n

\u2013 L\u00e4hteen mukaan Marsalekin tapaamisissa ja bileiss\u00e4 py\u00f6ri h\u00e4m\u00e4ri\u00e4 tyyppej\u00e4, kuten ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja it\u00e4valtalaisia vakoojia, Schmitt kertoo.<\/p>\n

\"Kuuluisan\"Kuuluisan<\/p>\n

Jan Marsalekin ep\u00e4virallinen toimisto sijaitsi Baijerin prinssi Alfonsin villana tunnetussa rakennuksessa M\u00fcnchenin Prinzregentenstra\u00dfella.<\/p>\n

Vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 rakennusta sijaitsi Ven\u00e4j\u00e4n konsulaatti.<\/p>\n

Eurooppalaismedioiden yhteisselvityksen mukaan keskeisin Marsalekin ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 kontakteista oli palkkasoturi Stanislav Petlinsky.<\/strong> Petlinskyst\u00e4, entisest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n Spetsnaz-erikoisjoukkojen sotilaasta, tuli Marsalekin l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 ja yhteisty\u00f6kumppani.<\/p>\n

\n

\u2013 Kaikki Petlinskyss\u00e4 viittasi siihen, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli tiedustelupalveluyhteyksi\u00e4.<\/p>\n

J\u00f6rg Schmitt, tutkiva toimittaja<\/p>\n<\/blockquote>\n

J\u00f6rg Schmittin selvitysty\u00f6n perusteella Petlinskyll\u00e4 oli muun muassa toinen passi eri nimell\u00e4.<\/p>\n

Schmitt ja h\u00e4nen kollegansa olivat kohtuullisen varmoja, ett\u00e4 Petlinskyll\u00e4 oli yhteyksi\u00e4 GRU:hun, Ven\u00e4j\u00e4n sotilastiedusteluun. Petlinsky on julkisuudessa kielt\u00e4nyt yhteydet.<\/p>\n

\"Jan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jan Marsalek syntyi It\u00e4vallassa vuonna 1980. IT-lahjakkuus palkattiin Wirecardin teknologiajohtajaksi vain 20-vuotiaana. Kuvassa Marsalekin etsint\u00e4kuulutus Hampurissa vuonna 2020. Kuva: AOP<\/p>\n

Marsalek oli adrenaliinifriikki: h\u00e4nt\u00e4 kiinnostivat lentokoneet, helikopterit ja aseet. Niinp\u00e4 Petlinsky tarjosi Marsalekille \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 extreme-kokemuksia.<\/p>\n

Marsalek alkoi k\u00e4yd\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin. The Insiderin mukaan<\/a> vuosina 2010\u20132020 reissuja kertyi yli kuusikymment\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2017 Petlinsky vei Marsalekin er\u00e4\u00e4nlaiselle \u201dsotalomalle\u201d Syyrian Palmyraan. Syyrian hallituksen joukot olivat vastik\u00e4\u00e4n vallanneet kaupungin Ven\u00e4j\u00e4n ilmavoimien ja Wagner-palkkasotureiden avulla.<\/p>\n

\"Orkesteri<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Al-Assadin hallinnon joukot ja ven\u00e4l\u00e4issotilaat seurasivat Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 varta vasten Palmyraan lenn\u00e4tetyn Mariinski-teatterin orkesterin konserttia vuonna 2016. Konsertti juhlisti Palmyran valtausta Isis-terroristij\u00e4rjest\u00f6lt\u00e4. Kuva: Sergei T\u0161irikov \/ EPA<\/p>\n

J\u00f6rg Schmittin selvitysty\u00f6n perusteella Marsalekin Moskovan-reissujen sis\u00e4lt\u00f6 muuttui jossain vaiheessa: kyse ei ollut en\u00e4\u00e4 bisneksest\u00e4, vaan ven\u00e4l\u00e4isten tarjoamasta tiedustelukoulutuksesta.<\/p>\n

Bisnesv\u00e4ki kiinnostaa v\u00e4rv\u00e4\u00e4ji\u00e4<\/p>\n

Mikko Porvali<\/strong> on juristi ja historioitsija, joka kirjoittaa muun muassa tiedustelusta ja vakoilusta.<\/p>\n

Yleens\u00e4 tiedustelupalvelujen v\u00e4rv\u00e4\u00e4j\u00e4t kiikaroivat poliitikkoja, tutkijoita tai juurikin bisnesv\u00e4ke\u00e4, Porvali kertoo.<\/p>\n

Liike-el\u00e4m\u00e4n ihmiset voivat olla helpompia v\u00e4rv\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kuin esimerkiksi sotilaat tai poliitikot, joita ohjeistetaan tunnistamaan vaikutusyrityksi\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4rv\u00e4ysty\u00f6 voi alkaa jo varhain.<\/p>\n

\n

\u2013 Ven\u00e4l\u00e4isten aikak\u00e4sitys on pitk\u00e4. V\u00e4rv\u00e4tess\u00e4 ei ajatella v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. Jos kohde voi olla hy\u00f6dyllisess\u00e4 asemassa vuosikymmenten p\u00e4\u00e4st\u00e4, se riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mikko Porvali, juristi ja historioitsija<\/p>\n<\/blockquote>\n

Niin poliisi, asevoimat kuin tiedustelupalvelutkin ostavat tuotteita ja palveluita yksityiselt\u00e4 sektorilta. Esimerkiksi insin\u00f6\u00f6ri tai toimitusjohtaja voi valtion urakan my\u00f6t\u00e4 muuttua arvokkaaksi kohteeksi.<\/p>\n

Maksupalveluyrityst\u00e4 valtiollinen toimija voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikkapa rahanpesuun.<\/p>\n

Der Spiegelin ja The Insiderin mukaan Marsalek vieraili vuonna 2013 T\u0161et\u0161eniassa presidentti Ramzan Kadyrovin<\/strong> perheen vieraana.<\/p>\n

Medioiden yhteisselvityksen mukaan Kadyrovit halusivat siirt\u00e4\u00e4 satoja miljoonia dollareita aasialaisilta pankkitileilt\u00e4 Eurooppaan. Ei ole tiedossa, onnistuiko se.<\/p>\n

\"Ramzan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n federaatioon kuuluvan T\u0161et\u0161enian presidentti Ramzan Kadyrov tapasi presidentti Vladimir Putinin T\u0161et\u0161eniassa vuonna 2024. Kuva: Vjat\u0161eslav Prokofjev \/ AOP<\/p>\n

Maksupalveluyritys voi my\u00f6s hankkia tietoa rahaliikenteest\u00e4 \u2013 samoin kuin salata sit\u00e4.<\/p>\n

Saksan liittop\u00e4ivien erikoistutkijan mukaan<\/a> Wirecard toimitti Saksan keskusrikospoliisi BKA:n peiteteht\u00e4viss\u00e4 toimineille agenteille maksukortteja v\u00e4\u00e4rennetyill\u00e4 henkil\u00f6llisyyksill\u00e4.<\/p>\n

2010-luvun mittaan Marsalek toimi ainakin kahden It\u00e4vallan tiedustelupalvelun entisen agentin sek\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iskontaktien kanssa. Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella ven\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4t Marsalekille tietopyynt\u00f6j\u00e4, jotka h\u00e4n v\u00e4litti it\u00e4valtalaistutuilleen.<\/p>\n

Marsalekin kautta ven\u00e4l\u00e4iset saivat tietoa muun muassa eurooppalaisten viranomaisten ven\u00e4l\u00e4isiin kohdistamasta tarkkailusta, it\u00e4valtalaispoliitikkojen puhelimia sek\u00e4 kuuluisan tutkivan toimittajan<\/a> Christo Grozevin<\/strong> tietokoneen.<\/p>\n

N\u00e4in Christo Grozev kertoi tietokonevarkaudesta Bulgarian yleisradio BNT:n haastattelussa vuonna 2024:<\/strong><\/p>\n

\u201dMinionit\u201d vakoilivat Ven\u00e4j\u00e4n puolesta<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoden maaliskuussa Marsalekin nimi nousi j\u00e4lleen esiin, kun Britanniassa kuusi bulgarialaista tuomittiin<\/a> vuosien vankeuteen vakoilusta.<\/p>\n

Oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 selvisi, ett\u00e4 Jan Marsalek oli et\u00e4johtanut ringin toimintaa vuodesta 2021 vuonna 2023 tapahtuneeseen kiinnij\u00e4\u00e4miseen saakka.<\/p>\n

Marsalek v\u00e4litti vakoojille k\u00e4skyj\u00e4, varusteita ja rahaa. H\u00e4nen kontaktinsa oli ringin johtaja, turvallisuusalan yritt\u00e4j\u00e4 Orlin<\/strong> Roussev<\/strong>. Johtopari viittasi muihin ringin j\u00e4seniin \u201dminioneina\u201d, k\u00e4tyrein\u00e4.<\/p>\n

\"Bulgarialaisen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Bulgarialaista vakoojarinki\u00e4 johtaneen Orlin Roussevin pid\u00e4tyskuva. Kuva: Britannian syytt\u00e4j\u00e4nvirasto<\/p>\n

Bulgarialaiset olivat varjostaneet Ven\u00e4j\u00e4n vaikutusalueella toimineita oppositiopoliitikoita ja toimittajia. My\u00f6s kidnappauksia ja murhia suunniteltiin.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 operaatioista vakoojat yrittiv\u00e4t kaapata<\/a> Saksassa sotilaskoulutuksessa olleiden ukrainalaissotilaiden puhelimien tunnistetietoja. Tunnistetiedoilla oli my\u00f6hemmin tarkoitus selvitt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden asemapaikkoja Ukrainassa.<\/p>\n

\"Bulgarialaisen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Bulgarialaisvakoojilta l\u00f6ydettiin useita tekaistuja henkil\u00f6llisyystodistuksia. V\u00e4\u00e4rennetyt asiakirjat v\u00e4ittiv\u00e4t vakoojia niin YK:n ty\u00f6ntekij\u00f6iksi kuin toimittajiksi. Kuva: Britannian syytt\u00e4j\u00e4nvirasto<\/p>\n

Miten Marsalek pystyi jatkamaan h\u00e4m\u00e4r\u00e4touhujaan niin pitk\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Usein medioissa toistunut teoria on, ett\u00e4 Marsalek ja Wirecard olivat ainakin jonkin aikaa hy\u00f6dyllisi\u00e4 my\u00f6s l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n

The Telegraphin n\u00e4kemien<\/a> tutkinta-asiakirjojen mukaan Marsalekilla oli yhteyksi\u00e4 muun muassa Britannian, Ranskan ja Israelin viranomaisiin. The Financial Timesin mukaan<\/a> h\u00e4nell\u00e4 oli ep\u00e4virallista viestint\u00e4\u00e4 yhdysvaltalaisten turvallisuusvaikuttajien ja mahdollisesti CIA:n kanssa.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4llaiset tahot olisivat tienneet Marsalekin Ven\u00e4j\u00e4-yhteyksist\u00e4.<\/p>\n

Tutkiva toimittaja J\u00f6rg Schmitt kuvailee Marsalekia Ven\u00e4j\u00e4n turvallisuuspalveluiden \u201dleluksi\u201d:<\/strong><\/p>\n

Marsalek el\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 FSB:n turvaamana<\/p>\n

The Insiderin, Der Spiegelin, ZDF:n ja Der Standardin syyskuussa julkaisemassa uudessa selvityksess\u00e4<\/a> vahvistui, ett\u00e4 Marsalek el\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tiedustelupalvelu FSB:n suojeluksessa ja ilmeisesti my\u00f6s FSB:n palveluksessa.<\/p>\n

Yksi Marsalekin puhelimista on paikantunut tutkivien toimittajien mukaan useimmiten juuri FSB:n p\u00e4\u00e4majan l\u00e4hell\u00e4 Moskovassa.<\/p>\n

Puhelimen paikannustietojen lis\u00e4ksi kuvatodisteet osoittavat tutkimuksen mukaan, ett\u00e4 Marsalek ty\u00f6skentelee todenn\u00e4k\u00f6isesti FSB:n palveluksessa.<\/p>\n

Tutkivat toimittajat onnistuivat seuraamaan Marsalekin liikkeit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja l\u00e4hialueilla yli vuoden ajan my\u00f6s muun muassa matkustustietojen avulla.<\/p>\n

Selvityksen perusteella Marsalek on oleskellut viimeiset viisi vuotta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 useiden peitehenkil\u00f6llisyyksien turvin. H\u00e4n on esiintynyt muun muassa kahtena ortodoksipappina.<\/p>\n

Marsalek on muuttanut jonkin verran ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4\u00e4n kosmeettisen kirurgian avulla. H\u00e4n vaikuttaa liikkuvan vapaasti Moskovan kaduilla.<\/p>\n

Artikkelin mukaan Marsalek matkustaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Ven\u00e4j\u00e4n miehitt\u00e4mille alueille It\u00e4-Ukrainaan. H\u00e4n on tiett\u00e4v\u00e4sti osallistunut Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssotaan It\u00e4-Ukrainassa.<\/p>\n

Marsalek n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan h\u00e4nt\u00e4 etsivien eurooppalaisten tutkijoiden, syytt\u00e4jien ja tiedustelupalveluiden tavoittamattomissa.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong> Der Spiegel<\/a>, Der Standard<\/a>, S\u00fcddeutsche Zeitung<\/a>, The Insider 2024<\/a>, The Insider 2025<\/a>, ZDF<\/a>, The New Yorker<\/a>, The Telegraph<\/a>, Politico<\/a>, The Financial Times<\/a>, Bellingcat<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kes\u00e4kuussa 2020 Jan Marsalekin kujanjuoksu oli lopussa. Wirecard-teknologiayhti\u00f6, jonka operatiivisena johtajana Marsalek ty\u00f6skenteli, oli romahtamassa. Tilintarkastus oli paljastanut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":47082,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[11990,79,11989,77,1617,33,31,30,11174,11993,11988,1990,5469,581,3911,32,11994,78,5658,11992,56,6104,547,987,11991],"class_list":{"0":"post-47081","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-angela-merkel","9":"tag-business","10":"tag-der-spiegel","11":"tag-economy","12":"tag-euroopan-unioni","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-fsb","17":"tag-gru","18":"tag-itavalta","19":"tag-liike-elama","20":"tag-rahanpesu","21":"tag-rikokset","22":"tag-saksa","23":"tag-suomi","24":"tag-svr","25":"tag-talous","26":"tag-tiedustelu","27":"tag-tiedustelupalvelut","28":"tag-ulkomaat","29":"tag-vakoilu","30":"tag-venaja","31":"tag-venajan-hyokkays","32":"tag-wirecard"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47081","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47081"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47081\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/47082"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47081"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47081"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47081"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}