Helsingin Sanomat<\/a>, joka sai tiedon Haavio-Mannilan l\u00e4hisukulaiselta.<\/p>\nHaavio-Mannila oli Suomen tunnetuimpia sosiologeja, sukupuolentutkimuksen uranuurtaja ja tienraivaaja naisille tiedemaailmassa.<\/p>\n
Haavio-Mannila keskittyi tasa-arvon sek\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4n ja seksuaalisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimiseen. H\u00e4n oli usein my\u00f6s haastateltavana julkisuudessa n\u00e4ist\u00e4 aiheista.<\/p>\n
Laajaa yleis\u00f6\u00e4 kiinnostivat ja osin my\u00f6s \u00e4rsyttiv\u00e4t muun muassa ty\u00f6paikkaromansseja ja syrj\u00e4hyppyj\u00e4 koskevat tutkimukset.<\/p>\n
\u2013\u2009Varsinkin uskottomuustutkimus suututti ihmisi\u00e4, koska k\u00e4sittelin aihetta neutraalisti. Ilmeisesti olisi pit\u00e4nyt olla lis\u00e4\u00e4 paheksuntaa, Haavio-Mannila sanoi STT:lle vuonna 2013.<\/p>\n
H\u00e4n sanoi tuolloin, ettei h\u00e4nell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n ollut kovia asenteita tutkimiaan asioita kohtaan.<\/p>\n
\u2013\u2009Min\u00e4 vain kuvailen, kuinka ihmiset ovat uskottomia tai k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ehk\u00e4isy\u00e4.<\/p>\n
\t\t\t\tUran t\u00e4rkein tutkimus<\/p>\n
Haavio-Mannila her\u00e4tti keskustelua jo vuonna 1968 teoksellaan Suomalainen nainen ja mies. Tutkimus k\u00e4sitteli sukupuolten asemaa ja roolia niin politiikassa kuin perhe- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin.<\/p>\n
Viel\u00e4 40 vuotta teoksen ilmestymisen j\u00e4lkeenkin Haavio-Mannila sanoi STT:n haastattelussa, ett\u00e4 piti tuota tutkimusta uransa t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
\u2013\u2009Osaksi kirjan my\u00f6t\u00e4 syntyikin uusi sosiaalinen todellisuus, Haavio-Mannila totesi.<\/p>\n
Kiitelty tutkimus her\u00e4tti laajaa yhteiskunnallista keskustelua, ja Haavio-Mannila sai sen my\u00f6t\u00e4 paljon julkisuutta.<\/p>\n
\u2013\u2009Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suuri \u00e4killinen huomio tuntui kummalliselta, vaikka pitkin 60-lukua ilmapiiri oli k\u00e4ynyt yh\u00e4 suotuisammaksi tasa-arvoasioiden l\u00e4pily\u00f6nnille, muisteli Haavio-Mannila vuonna 2008.<\/p>\n
Tutkimuksesta tuli my\u00f6s k\u00e4\u00e4nnekohta h\u00e4nen uralleen. Sosiologi Antti Eskola moitti Haavio-Mannilan tutkimusta sukupuolettomaksi.<\/p>\n
\u2013\u2009H\u00e4n kirjoitti, ett\u00e4 siin\u00e4 ihmiset kulkevat kuin ”nuket vaatteet p\u00e4\u00e4ll\u00e4”. Kimmastuin sanoista sopivassa m\u00e4\u00e4rin ja aloin vied\u00e4 tutkimustani uusiin suuntiin, seksin ja parinmuodostuksen alueelle.<\/p>\n
1990-luvun alussa Haavio-Mannila julkaisi yhdess\u00e4 Osmo Kontulan kanssa 600-sivuisen teoksen Suomalainen seksi. Siin\u00e4 suomalaista sukupuoliel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja sen muutoksia tarkasteltiin perinpohjaisesti. Suurin muutos suomalaisten seksiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtui Haavio-Mannilan mukaan viitisenkymment\u00e4 vuotta sitten.<\/p>\n
\u2013\u2009Ehk\u00e4isy muutti ratkaisevasti suomalaisten seksiel\u00e4m\u00e4n, sill\u00e4 se teki aiemman moraalik\u00e4sityksen tarpeettomaksi. Kaikki siis johtuu ehk\u00e4isyst\u00e4.<\/p>\n
\t\t\t\tLoputon uteliaisuus ja taulukkoriippuvuus<\/p>\n
Haavio-Mannila syntyi Helsingiss\u00e4 3. elokuuta 1933 tutkijaperheeseen. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 Elsa En\u00e4j\u00e4rvi-Haavio ja is\u00e4ns\u00e4 Martti Haavio olivat kansanrunouden tutkijoita, kirjailijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.<\/p>\n
En\u00e4j\u00e4rvi-Haavio oli ensimm\u00e4inen kansanrunoudesta v\u00e4itellyt nainen Suomessa. Tyt\u00e4r teki omalla alallaan saman. Haavio-Mannila oli ensimm\u00e4inen sosiologian tohtoriksi v\u00e4itellyt nainen Suomessa, ensimm\u00e4inen Helsingin yliopiston valtiotieteellisess\u00e4 tiedekunnassa v\u00e4itellyt nainen ja tiedekunnan ensimm\u00e4inen naisprofessori.<\/p>\n
Haavio-Mannila jatkoi tutkimusty\u00f6t\u00e4 el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4nkin. H\u00e4n kertoi saaneensa hyv\u00e4n terveyden, loputtoman uteliaisuuden ja taulukkoriippuvuuden.<\/p>\n
\u2013\u2009Minulla on addiktio taulukoihin, h\u00e4n sanoi 80-vuotishaastattelussa.<\/p>\n
Samassa haastattelussa h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 k\u00e4y entisell\u00e4 ty\u00f6paikallaan yliopistossa yh\u00e4 l\u00e4hes joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n
Haavio-Mannila ty\u00f6skenteli Helsingin yliopistossa tutkijana 1960-luvulta l\u00e4htien. Professorin viransijaisena ja varsinaisena professorina h\u00e4n toimi 1970-luvun alusta 1990-luvun loppuun.<\/p>\n
Haavio-Mannila v\u00e4itteli tohtoriksi vuonna 1958. Samana vuonna h\u00e4nen ja Olavi Mannilan perheeseen syntyi ensimm\u00e4inen lapsi. Toinen lapsi syntyi kaksi vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n
——-<\/p>\n
L\u00e4hteet: STT:n arkisto; Matti Alestalo: Elina Haavio-Mannila (Kansallisbiografia, 2013); Ritva Siev\u00e4nen-Allen: Suomalaisia vaikuttajanaisia (WSOY, 1998).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sosiologi, emeritaprofessori Elina Haavio-Mannila on kuollut. Haavio-Mannila kuoli 92-vuotiaana. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat, joka sai tiedon Haavio-Mannilan l\u00e4hisukulaiselta.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":47120,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[1933,22,23,26,27,33,31,30,17,46,466,104,2455,683,24,25,28,29,15,18,21,874,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-47119","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-asiantuntijatyo","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-helsingin-sanomat","18":"tag-helsingin-yliopisto","19":"tag-helsinki","20":"tag-hengenvaara-ja-loukkaantuminen","21":"tag-kuolema","22":"tag-latest-news","23":"tag-latestnews","24":"tag-main-news","25":"tag-mainnews","26":"tag-news","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-sukupuolet","30":"tag-suomi","31":"tag-top-stories","32":"tag-topstories","33":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47119"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47119\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/47120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}