{"id":47490,"date":"2025-09-28T08:55:08","date_gmt":"2025-09-28T08:55:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/47490\/"},"modified":"2025-09-28T08:55:08","modified_gmt":"2025-09-28T08:55:08","slug":"kirja-nain-kolonialismin-synkka-historia-koskettaa-suomea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/47490\/","title":{"rendered":"Kirja: N\u00e4in kolonialismin synkk\u00e4 historia koskettaa Suomea"},"content":{"rendered":"

Janne Lahti & Johanna Skurnik: Kolonianismin muokkaama maailma. Euroopan ekspansion globaalihistoriaa (Otava 2025). 415 s.<\/strong><\/p>\n

Kolonialismi puhuttaa Suomessakin, ja my\u00f6s koskettaa meit\u00e4. Kyse ei ole vain takavuosikymmenien siirtomaatavarakaupoista.<\/p>\n

Kansallismuseosta on palautettu Mesa Verden puebloille t\u00e4rkeit\u00e4 esineit\u00e4 Coloradoon Yhdysvaltoihin. Suomalaisia oli Kongojoella avittamassa Belgian kuninkaan Leopold II:n<\/strong> upporikastumista Kongon luonnonvaroilla.\u00a0<\/p>\n

Suomalaiset l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t Martti Rautanen<\/strong> etunen\u00e4ss\u00e4, levittiv\u00e4t kristinuskoa ja l\u00e4nsimaista sivistyst\u00e4 nykyisess\u00e4 Namibiassa.<\/p>\n

Petsamo oli ”tyhj\u00e4 maa”<\/p>\n

Saamelaiset j\u00e4iv\u00e4t etel\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulleiden jyr\u00e4n alle, ja maailmansotien v\u00e4lill\u00e4 Petsamoa pidettiin tyhj\u00e4n\u00e4 maana, jonka suomalaiset voisivat asuttaa. Kansallistaitelija Akseli Gallen-Kallela<\/strong> mets\u00e4sti safareillaan Afrikassa, ja toi sielt\u00e4 Suomeen trofeeitaan – maalaamiensa taulujen lis\u00e4ksi.<\/p>\n

Yleisen historian dosentti Janne Lahti<\/strong> ja tiedon ja tieteen historian dosentti Johanna Skurnik<\/strong> ovat kirjoittaneet kirjan poliittisesti tulenarasta, ja globaalin politiikan kannalta eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 aiheesta ajankohtaisimmista ajankohtaisimman kirjan.<\/p>\n

\"KolonialismiKolonialismi puhuttaa Suomessakin, ja my\u00f6s koskettaa meit\u00e4.<\/p>\n

Kolonialismin muokkaama maailma on peili edess\u00e4mme, mutta sen heijastama kuva ei ole yksioikoisen syytt\u00e4v\u00e4. Tekij\u00f6iden mukaan kirja pyrkii sen sijaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n menneisyytt\u00e4, ja kertomaan sen vaikutuksesta ja n\u00e4kymisest\u00e4 nykyajastamme.<\/p>\n

Kirja onnistuu t\u00e4ss\u00e4. Sen kerronta ja analyysi on hillitty\u00e4, monia \u00e4\u00e4ni\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmia ja tarkasteluteemoja esiin tuova puheenvuoro, vaikka kolonialismin fyysinen, mentaalinen ja kulttuurinen v\u00e4kivalta on vahvasti l\u00e4sn\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Kyse oli valloittamisesta, anastamisesta, alistamisesta, tuhoamisesta, ideologiasta, vaikka jotkut paikalliset saattoivat joskus siirtomaavallasta my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Kirjoittajat keskittyv\u00e4t erityisesti 1800- ja 1900-lukujen kolonialismiin Britannian imperiumissa, Yhdysvaltain laajenemisessa preerioiden yli, Saksan murhaaviin otteisiin Lounais-Afrikassa, ja suomalaisiin.<\/p>\n

Perinteisen kronikoimisen sijaan kirja tarjoaa kahden k\u00e4den sormin n\u00e4k\u00f6kulmaa, l\u00e4htien koloniaalisista mielest\u00e4 ja maailmankuvista orjuuteen ja ty\u00f6voimaan, arkeen ja valkoisuuteen, uskontoon, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, luonnonvaroihin, ja populaarikulttuuriin. Kohdentaminen maantieteellisesti rajattuihin paikkoihin on t\u00e4ten hyv\u00e4 valinta. Lukuja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 mustavalkoinen kuvitus.<\/p>\n

Kaikkia kymment\u00e4 teemaa ei tilan vuoksi voi t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4. Nostan muutaman asian esiin.<\/p>\n

Kartat muovaavat maailmankuvaa<\/p>\n

Kartat ovat eritt\u00e4in voimakkaita todellisuusk\u00e4sityksen muokkaajia ja tiedon v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4. (Ajatellaan vain yh\u00e4 paljon k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa, mittasuhteita osin pahoin v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4\u00e4 Mercatorin projektiota, joka esimerkiksi suurentaa Eurooppaa merkitt\u00e4v\u00e4sti.)<\/p>\n

Kartoille piirrettiin ja todennettiin siirtomaavaltojen rajoja ja poliittista ja taloudellista valtaa, \u201dl\u00f6ydettiin\u201d eli t\u00e4ytettiin ihmisist\u00e4 muka tyhj\u00e4\u00e4 maata, nimettiin paikkoja.\u00a0<\/p>\n

Karttoja pimitettiin kilpailijoilta, ja ne toivat eurooppalaista visuaalista maailmankuvaa kolonisoitujen alueiden valikoiduille ihmisille, eurooppalaisten itsens\u00e4 lis\u00e4ksi.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 laaditaan \u201dvastakartoituksia\u201d, jotka tuovat esiin muun muassa alkuper\u00e4iskansojen \u201dpaikannimi\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4iden k\u00e4sityksi\u00e4 elintilastaan ja suhteestaan maahan\u201d.<\/p>\n

Valloitetun maan omistus<\/p>\n

Kolonialismiin liittyi my\u00f6s kysymys maasta ja sen omistamisesta, ja n\u00e4iden maiden asuttamisesta eurooppalaisilla paikallisten kustannuksella. T\u00e4st\u00e4 kirja nostaa esimerkkin\u00e4 Yhdysvaltain laajentumisen kohti Tyynt\u00e4merta, ja saksalaisten toiminnan lounaisessa Afrikassa.<\/p>\n

Tiiviisti se meni n\u00e4in, nelivaiheisesti, kirjoittajien mukaan.<\/p>\n

Ensin siirtomaavaltio ulotti yksipuolisesti oikeudellisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltansa alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n. Sen j\u00e4lkeen eurooppalaisvaltio julisti kaikki maat omistukseensa, ja paikallisten kansojen omistusoikeudesta tehtiin yhteis\u00f6llinen ja ei-siirrett\u00e4v\u00e4. Kolmannessa vaiheessa erotettiin ja jaettiin vapaat maat, ja maiden vieminen viimeisteltiin yksityist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alkuper\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n maat.<\/p>\n

Kansallispuistojakin perustettiin. Hieno ajatus, mutta samalla se tarkoitti, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansat olivat taatusti menett\u00e4neet nuokin maat.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Elintilaa saksalaisille<\/p>\n

Lounais-Afrikassa saksalaiset yhdysvaltalaisten l\u00e4nnen valloitushengess\u00e4 halusivat itselleen lebensraumia. Termin loi maantieteilij\u00e4 Friedrich Ratzel<\/strong> vuonna 1901.\u00a0<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Kirja-arvio: Saksa loi mallin keskitysleireille ja kansanmurhille Afrikassa<\/a><\/p>\n

1800-luku oli uuden maailman muotoutumisen aikaa: teollistuminen, liikkumisen mullistus, v\u00e4est\u00f6nkasvu Euroopassa ja \u2019ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u2019 v\u00e4en siirtyminen ja siirt\u00e4minen eri puolille maailmaa, maanviljelyskulttuurin idealisointi, ja modernin markkinoinnin synty.<\/p>\n

Eurooppalaiset pitiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n parempina<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 globalisaatio yhdistyi eurooppalaisen paremmuuden ideologiaan.<\/p>\n

Se n\u00e4kyi ja materialisoitui paitsi valkoihoisuudessa sin\u00e4ns\u00e4, my\u00f6s sille asetetuissa kriteereiss\u00e4, ja eurooppalaisuuden viemisen\u00e4 siirtomaihin, ja siell\u00e4 eurooppalaisten el\u00e4m\u00e4n\u00e4 arkeen esineineen ja perhe- ja kunniak\u00e4sityksineen, naisen asemaan, k\u00e4yt\u00f6stapoineen, julkisine tiloineen, vapaa-ajanviettoineen, sivist\u00e4misk\u00e4sityksineen, muun muassa.<\/p>\n

Globaalia kauppaa, ruokatuotantoa ja luontoakin mullistanut ilmi\u00f6 on niin kutsuttu kolumbiaaninen vaihto. Luonto otettiin haltuun fyysisesti, kaupallisesti ja tiedollisesti.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Sen seuraus n\u00e4kyy kauppojemme hyllyill\u00e4, pelloillamme, pihamaillamme, luonnon siirt\u00e4misen\u00e4 ja siirtymisen\u00e4, ja vaikutuksena ekosysteemeihin.<\/p>\n

Tieto on valtaa<\/p>\n

Kirjoittajat k\u00e4sittelev\u00e4t my\u00f6s siirtomaavaltaan ja sen toteuttamiseen ja esitt\u00e4miseen liittyv\u00e4\u00e4 olennaisesti tietoa. Se ei ollut vain tietoa siit\u00e4, miten ja minne menn\u00e4, ja mit\u00e4 perill\u00e4 on.<\/p>\n

Koloniaalinen tieto on \u201dtietoa, joka hy\u00f6dytti siirtomaahankkeita, oikeutti kolonialismia ja tuki valloittajien n\u00e4kemyst\u00e4 maailmasta, vaikka t\u00e4m\u00e4 usein muodostettiinkin vuorovaikutuksessa paikallisen v\u00e4est\u00f6n kanssa.\u201d<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tieto tietysti jyr\u00e4si paikallisen tiedon, ja oli hierarkiassa ylimp\u00e4n\u00e4. Se l\u00e4p\u00e4isi hallinnon, kaupan, arjen, kulttuurin, ja my\u00f6s tieteen. Erilaisten sanomalehtien ja muiden julkaisujen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tieto levisi my\u00f6s Eurooppaan ja muokkasi maailmank\u00e4sityst\u00e4.<\/p>\n

Euroopassa toki arvosteltiin ja vastustettiin kolonialismia, erityisesti sen v\u00e4kivaltaisuutta, mit\u00e4 Lahti ja Skurnik k\u00e4sittelev\u00e4t eri yhteyksiss\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Siirtomaavalta on my\u00f6s nykyisyytt\u00e4<\/p>\n

My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kysymykset, kuten patsaiden rooli ja esineiden palauttamiset l\u00e4nsimaisista museoista, ovat esill\u00e4. Siirtomaavalta ei ole vain menneisyytt\u00e4.<\/p>\n

Lukijana olisin toivonut jonkin verran pohdiskelua Ven\u00e4j\u00e4n (ja Neuvostoliiton yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n) maaimperiumin rakentumisesta ja Israelin toteuttamasta asutuskolonialismista palestiinalaisalueilla ja Golanilla.\u00a0<\/p>\n

Mutta selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 aiheen laajuuden takia kaikkea ei voi kansien v\u00e4liin saada, jos haluaa lukemisesta inhimillisen \u2013 ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa antoisan ja ymm\u00e4rryst\u00e4 syvent\u00e4v\u00e4n – urakan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Janne Lahti & Johanna Skurnik: Kolonianismin muokkaama maailma. Euroopan ekspansion globaalihistoriaa (Otava 2025). 415 s. Kolonialismi puhuttaa Suomessakin,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":47491,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-47490","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47490"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47490\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/47491"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47490"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47490"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}