Palvelua tarjoavat hautaustoimistot lupaavat, ett\u00e4 ”kuolleet voivat her\u00e4t\u00e4 henkiin virtuaalimaailmassa”. N\u00e4in esimerkiksi kumppanien hellien aamukeskustelujen ei tarvitse loppua toisen kuolemaan.<\/p>\n
Suomessa digitaalista kuolemakulttuuria on tutkinut filosofian tohtori ja antropologi Anna Haverinen<\/a>, joka teki aiheesta v\u00e4it\u00f6skirjan vuonna 2014. My\u00f6hemmin h\u00e4n on seurannut aihetta muun muassa yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja konsulttina.<\/p>\n Haverinen ei ihmettele, ett\u00e4 juuri Kiinassa ilmi\u00f6 on kasvanut nopeasti.<\/p>\n \u201dKiinassa on vahva kulttuurinen perinne esi-isien kunnioittamisesta ja rituaaleista, jotka ovat nyt siirtyneet digitaalisiksi\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Kuitenkin my\u00f6s l\u00e4nsimaissa surubotit ovat yleistym\u00e4ss\u00e4. Yhdysvalloissa toimii useita yrityksi\u00e4, kuten Project December, HereAfter AI ja StoryFile, jotka tarjoavat mahdollisuuden keskustella kuolleen l\u00e4heisen teko\u00e4lyversion kanssa.<\/p>\n Kehittyneet interaktiiviset avatarit voivat maksaa jopa 15\u202f000 puntaa.<\/p>\n Ajatushautomo Theosin tilaamassa ja YouGovin vuonna 2023 tekem\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 14 prosenttia vastaajista koki saavansa lohtua vuorovaikutuksesta kuolleen l\u00e4heisen digitaalisen version kanssa.<\/p>\n Mit\u00e4 nuorempi vastaaja, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin h\u00e4n oli avoin ajatukselle.<\/p>\n Anna Haverinen on tehnyt v\u00e4it\u00f6skirjan digitaalisen surun kohtaamisesta Suomessa. Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n ty\u00f6skentelee digitaalisia palveluita kehitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Goforella. Kuva:\u00a0Tatu Lertola<\/p>\n Kenties tunnetuin tapaus uusien surubottien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on startup-yritt\u00e4j\u00e4 Michael Bommer<\/a>, joka sairastuttuaan vakavasti halusi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaimolleen mahdollisuuden keskustella h\u00e4nen kanssaan kuolemansa j\u00e4lkeen. Nyt jo edesmennyt Bommer rakensi teko\u00e4lyversion itsest\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa, ja siit\u00e4 syntyi yritys nimelt\u00e4 Eternos.<\/p>\n ”Ajattele, ett\u00e4 voit pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 laatikossa \u2013 jos tarvitset sit\u00e4, voit ottaa sen esiin. Jos et, se pysyy siell\u00e4”, h\u00e4n kuvaili avatarin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 AP:n haastattelussa<\/a>.<\/p>\n Kirjailija Joshua Barbeau <\/a>puolestaan kertoi Financial Timesissa<\/a> liikuttuneensa keskustellessaan chatbot-version kanssa. Barbeaun morsian kuoli harvinaiseen maksasairauteen v\u00e4h\u00e4n ennen kuin heid\u00e4n oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 menn\u00e4 naimisiin, ja teko\u00e4ly toi esiin muistoja, jotka h\u00e4n oli unohtanut.<\/p>\n Kirjailijan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n surubotin kehitt\u00e4j\u00e4 Jason Rohrerin<\/a> mukaan tyypillinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei ole henkil\u00f6, jonka iso\u00e4iti kuoli vanhuuteen, vaan joku, joka on kokenut traumaattisen menetyksen.<\/p>\n Huomiota her\u00e4tti my\u00f6s Redditin perustaja Alexis Ohanian<\/a> kes\u00e4kuussa julkaisema X:ss\u00e4 julkaisema animaatio, jossa h\u00e4nen edesmennyt \u00e4itins\u00e4 halasi h\u00e4nt\u00e4 lapsena \u2013 teko\u00e4lyn avulla luotu hetki, jota h\u00e4n kuvaili ”j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n tunteikkaaksi”.<\/p>\n Tutkijoiden surubotit muistuttavat aiempia ilmi\u00f6it\u00e4, kuten spiritismi\u00e4 ja hautajaisrituaaleja, jotka pyrkiv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n edesmenneet l\u00e4sn\u00e4 tavalla tai toisella.<\/p>\n Haverisen mukaan ne ovat my\u00f6s jatkumoa nykyisille surunk\u00e4sittelytavoille, jossa ihmiset vierailevat edesmenneen l\u00e4heisen sosiaalisen median tileill\u00e4 muistellakseen t\u00e4t\u00e4. Joskus he jopa \u201djuttelevat\u201d vainajan kanssa kirjoittamalla kommentteja kuviin ja postauksiin.<\/p>\n Teko\u00e4lyavatareissa vuorovaikutus on kuitenkin entist\u00e4 aidomman tuntuista, mik\u00e4 voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 toiveen jatkaa kuvitteellista yhteydenpitoa jopa vuosien ajan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 voi est\u00e4\u00e4 suruprosessin etenemisen.<\/p>\n ”Syntyy halu jatkaa keskustelua rakkaan l\u00e4heisen kanssa, vaikka surusta pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in. Muuten se voi muuttua patologiseksi. Ihminen j\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin el\u00e4m\u00e4\u00e4n menetyksess\u00e4, ja siit\u00e4 muodostuu traumakokemus.”<\/p>\n ”Erityisesti traumaattiset menetykset, kuten oman lapsen kuolema, onnettomuus tai v\u00e4kivalta, voivat tehd\u00e4 irti p\u00e4\u00e4st\u00e4misest\u00e4 vaikeaa.\u201d<\/p>\n Antropologi Haverinen nostaa esiin my\u00f6s eettiset ja juridiset kysymykset. Digitaalinen j\u00e4\u00e4mist\u00f6 \u2013 kuten s\u00e4hk\u00f6postit ja tiedostot \u2013 kuuluu perint\u00f6oikeuden piiriin, mutta sosiaalisen median sis\u00e4lt\u00f6 ei. Se on alustojen omaisuutta, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kuka tahansa voi periaatteessa kouluttaa avatarin julkisella sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n Sama ongelma koskee my\u00f6s julkkiksia, joita moni fani haluaa muistella kuoleman j\u00e4lkeen, ja joista luotuihin avatariin teknologia antaa piankin mahdollisuuden.<\/p>\n Surubotin luonut yritys voi my\u00f6s menn\u00e4 konkurssiin \u2013 eik\u00e4 ole varmuutta, mit\u00e4 avatarille silloin tapahtuu.<\/p>\n Abba Voyage -hologrammishow valtasi Berliinin vuonna 2021. Kuva:\u00a0Jens Kalaene<\/p>\n \u201d<\/p>\n Suomessa ilmi\u00f6 etenee poikkeuksellisen hitaasti kuoleman tabuluonteesta johtuen.<\/p>\n<\/blockquote>\n Silti kiinnostus kasvaa, ja tiet\u00e4 digitaalisille avatarille raivaa musiikki- ja viihdeteollisuus. Abba esiintyy menestyksekk\u00e4\u00e4sti nuorina versioinaan virtuaalikonsertissa, ja my\u00f6s muut hologrammi-show\u2019t tekev\u00e4t tuloaan.<\/p>\n CNN:n entinen kirjeenvaihtaja Jim Acosta<\/a> puolestaan haastatteli teko\u00e4lyversiota kouluampumisessa kuolleesta Joaquin Oliverista<\/a>.<\/p>\n Suomessa ilmi\u00f6 kuitenkin etenee hitaasti. Haverisen mukaan syyn\u00e4 on kulttuurinen varovaisuus ja kuolemaan liittyv\u00e4 tabuluonne. H\u00e4n itse oli aikoinaan mukana startupissa, joka yritti luoda virtuaalista muistomerkkisivustoa Suomeen.<\/p>\n Siit\u00e4 ei koskaan tullut taloudellisesti kannattavaa.<\/p>\n ”Meill\u00e4 on yksi Euroopan vanhanaikaisimmista kuoleman kulttuureista. Teknologian ja innovaatioiden tuominen t\u00e4h\u00e4n aiheeseen on vaikeaa, koska erityisesti raha her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastustusta. Ajatellaan, ettei kuolemaan liittyv\u00e4st\u00e4 saa maksaa, vaikka palveluiden yll\u00e4pito vaatii resursseja”, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n Kiinnostava kysymys on my\u00f6s, millainen kuva vainajista tulevaisuuden surubottimaailmassa syntyy. Surubotit voivat muuttua miellytt\u00e4viksi karikatyyreiksi, jotka optimoidaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n toiveiden mukaan, eiv\u00e4tk\u00e4 ne sis\u00e4ll\u00e4 tietoa esimerkiksi edesmenneen v\u00e4kivaltaisuudesta.<\/p>\n ”Olisi terveellist\u00e4 muistaa l\u00e4heisen ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t puolet\u201d, Haverinen sanoo. \u201dMuuten kaikesta tulee bottimaailmassa liian ruusuista. Inhimillinen kitka katoaa.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama. Tutkija Anna Haverinen kertoo surubottien yleistyv\u00e4n maailmalla ja muuttavan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4772,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[432,431,33,31,30,46,32,91,92,433],"class_list":{"0":"post-4771","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tekoaly","8":"tag-ai","9":"tag-artificial-intelligence","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-technology","16":"tag-teknologia","17":"tag-tekoaly"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4771","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4771"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4771\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4772"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4771"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4771"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4771"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Anna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755109448_109_468.jpg\")
<\/p>\n![\"Abba](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755109448_776_468.jpg\")
<\/p>\n\n