Sosiaaliturva|Heikki Vestman sanoo perustuslain esit\u00f6iss\u00e4 todetun, ett\u00e4 tuen suuruus voidaan porrastaa Suomessa ty\u00f6skentelyn tai asumisen keston mukaan.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Perustuslakivalio\u00adkunnan puheenjohtaja Heikki Vestman sanoo, ett\u00e4 perustuslaki ei kategorisesti est\u00e4 maksamasta maahanmuuttajille pienempi\u00e4 sosiaaliturvaetuuksia kuin muille<\/p>\n
Perustuslain esit\u00f6iden mukaan tuen suuruus voidaan porrastaa Suomessa ty\u00f6skentelyn tai asumisen keston mukaan, Vestman sanoo.<\/p>\n
Hallitus valmistelee maahanmuuttajien ty\u00f6tt\u00f6myysturvan leikkaamista kannustaakseen kotoutumiseen.<\/p>\n
Perustuslaki ei kategorisesti est\u00e4 maksamasta maahanmuuttajille pienempi\u00e4 sosiaaliturvaetuuksia kuin muille, sanoo perustus\u00adlakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman<\/a> (kok).<\/p>\n Hallitus valmistelee maahan\u00admuuttajien ty\u00f6tt\u00f6myysturvan leikkaamista. Tuen voisi korottaa nykyiseksi todistamalla kielitaidon tai tekem\u00e4ll\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Hallituksen tavoitteena on kannustaa maahan\u00admuuttajia kotoutumaan.<\/p>\n Esityksen valmistelusta vastaava sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Liisa Siika-aho<\/a> arvioi lauantaina<\/a>, ett\u00e4 esitys on perustuslain n\u00e4k\u00f6kulmasta \u201dherkk\u00e4\u201d. Perustuslain yhdenvertaisuus\u00adedellytyksen mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuper\u00e4n tai kielen perusteella.<\/p>\n Vestman ei perustuslaki\u00advaliokunnan puheenjohtajana kommentoi mahdollista tulevaa esityst\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavoin. H\u00e4n kuitenkin toteaa yleisell\u00e4 tasolla perustuslain esit\u00f6iss\u00e4 todetun vuonna 1993<\/a> erikseen, ett\u00e4 perusturva\u00adetuuksien saamisen edellytykseksi voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 Suomessa asuminen tai ty\u00f6skentely.<\/p>\n Vestmanin mukaan perustuslaki mahdollistaa my\u00f6s sen, ett\u00e4 etuuden suuruus voidaan porrastaa Suomessa ty\u00f6skentelemisen tai asumisen keston mukaan.<\/p>\n \u201dKun sosiaaliset perusoikeudet s\u00e4\u00e4dettiin perustuslakiin vuonna 1994, perustuslaki\u00advaliokunta totesi<\/a> nimenomaisesti, ett\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys- ja suhteellisuus\u00adn\u00e4k\u00f6kohdat oikeuttavat t\u00e4llaiset rajoitukset. Valiokunta on sittemmin vakiintuneesti t\u00e4m\u00e4n toistanut\u201d, Vestman sanoo.<\/p>\n H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 oikeutta niin sanottuun eksistenssi\u00adminimiin eli v\u00e4himm\u00e4isturvaan ei kuitenkaan perustuslain esit\u00f6iden perusteella voi rajoittaa vastaavalla tavalla kuin oikeutta ty\u00f6tt\u00f6myys\u00adturvaan tai muihin perusturvaetuuksiin. V\u00e4himm\u00e4isturvaa toteutetaan muun muassa viimesijaisella toimeentulotuella, jota ei voi kokonaan ev\u00e4t\u00e4.<\/p>\n \u201dPerustuslaki\u00advaliokunta on silti hyv\u00e4ksynyt, ett\u00e4 toimeentulotuelle voidaan asettaa ehtoja, kuten tarjotun ty\u00f6n vastaanottaminen ja kotoutumissuunnitelman noudattaminen. Jos ehtoja ei noudata, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa.\u201d<\/p>\n Kun Juha Sipil\u00e4n<\/a> (kesk) hallitus esitti vuonna 2016<\/a> maahanmuuttajien ty\u00f6tt\u00f6myysturvan leikkaamista pienemm\u00e4ksi kuin muilla, perustuslaki\u00advaliokunta piti esityst\u00e4 ongelmallisena yhdenvertaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hallitus veti esityksens\u00e4 pois.<\/p>\n Miksi perustuslakivaliokunta piti esityst\u00e4 ongelmallisena, vaikka perustuslaki mahdollistaa maahanmuuttajille muita pienempien tukien maksamisen? Vestman sanoo ongelman liittyneen hallituksen esityksen perusteluihin.<\/p>\n \u201dSipil\u00e4n hallitus perusteli tuolloin muita alempaa tukea maahanmuuttajille ensisijaisesti sill\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n Suomen houkuttelevuutta. Valiokunta ei tuolloin pit\u00e4nyt perustelua hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 eri asemaan asettamiselle.\u201d<\/p>\n Vestmanin mukaan valiokunta ei silloinkaan torjunut perustuslain esit\u00f6iss\u00e4 kuvattua mahdollisuutta porrastaa perusturva\u00adetuuksien taso ty\u00f6nteon keston tai Suomessa asutun ajan mukaan.<\/p>\n My\u00f6s Helsingin yliopiston valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeuden professori Tuomas Ojanen<\/a> sanoi aiemmin syyskuussa<\/a> Helsingin Sanomille, ett\u00e4 oikeutta sosiaaliturvaetuuksiin voidaan rajata Suomessa ty\u00f6skentelyn tai asumisen perusteella.<\/p>\n \u201dRajaamis\u00adperusteena ei ole t\u00e4ll\u00f6ink\u00e4\u00e4n ihmisen kansalaisuus sin\u00e4ns\u00e4, vaan se, miten kiinte\u00e4 yhteys h\u00e4nell\u00e4 on Suomen asumisen tai ty\u00f6paikan v\u00e4lityksell\u00e4\u201d, Ojanen sanoi.<\/p>\n Vestman ehdotti itse aiemmin syyskuussa, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4isi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mahdollisuus sitoa oikeus ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan ty\u00f6ntekoon Suomessa ja mahdollisesti porrastaa se ty\u00f6nteon keston mukaan. H\u00e4n korostaa tehneens\u00e4 ehdotuksen kokoomuksen kansanedustajana, ei perustuslakivalio\u00adkunnan puheenjohtajana.<\/p>\n Vestmanin mukaan ehdotuksen tavoitteena on kannustaa kotoutumaan. Tilastojen valossa kotoutuminen ei ole Suomessa onnistunut, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n \u201dVastaavia ty\u00f6tt\u00f6myys\u00adturvamalleja on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Euroopan maissa. Ajattelen, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysturva\u00adetuuksien tulisi olla t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 vain niille maahan muuttaneille ty\u00f6kykyisille, jotka ovat osoittaneet ty\u00f6nteon kautta kiinte\u00e4n yhteyden Suomeen\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sosiaaliturva|Heikki Vestman sanoo perustuslain esit\u00f6iss\u00e4 todetun, ett\u00e4 tuen suuruus voidaan porrastaa Suomessa ty\u00f6skentelyn tai asumisen keston mukaan. Lue…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":47719,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-47718","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47718","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47718"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47718\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/47719"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47718"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47718"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47718"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}