![\"Tutkijatohtori](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-152860568d51c5fbc9fc.jpeg\")
<\/p>\nTutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 neulasissa oleva kulta on bakteerien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4. L\u00f6yd\u00f6s voi auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavia keinoja kullan\u00adetsint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa oli mukana tutkimassa Kittil\u00e4n kultakaivoksen kuusia. Niiden neulasista l\u00f6ytyi kultaa, jota ymp\u00e4r\u00f6i bakteerien joukko. Kuva: Janne K\u00f6rkk\u00f6 \/ Yle<\/p>\n
18:03\u2022P\u00e4ivitetty 18:43<\/p>\n
Kittil\u00e4ss\u00e4, Suurikuusikon kultakaivoksen alueella kuusten neulasissakin on kultaa.<\/p>\n
Sit\u00e4 l\u00f6ytyi, kun Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ker\u00e4siv\u00e4t n\u00e4ytteit\u00e4 alueen kuusista.<\/p>\n
Puut olivat s\u00e4il\u00f6neet kullan neulasiinsa pienen pieniksi kultapartikkeleiksi.<\/p>\n
Kultakuumeen vaivaamille kuitenkin tiedoksi: kultam\u00e4\u00e4r\u00e4 kuusen neulasissa on niin pieni, ett\u00e4 niit\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se rikastumaan.<\/p>\n
Silti tutkimustulos on merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Kultapitoisessa maaper\u00e4ss\u00e4 arvometallia kulkeutuu my\u00f6s puihin<\/p>\n
Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 kultaa ymp\u00e4r\u00f6i joukko bakteereja. Ne todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikuttavat siihen, miten kultapartikkelit muodostuvat neulasiin.<\/p>\n
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa<\/strong> Oulun yliopistosta pit\u00e4\u00e4 juuri kullan ja bakteerien yhteytt\u00e4 tutkimuksen merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 tuloksena.<\/p>\n \u2013 Bakteerit osallistuvat kullan biomineralisaatioon, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 liukoinen kulta pystyy sitten saostumaan kultapartikkeleiksi.<\/p>\n Tutkimusprofessori Maarit Middleton<\/strong> GTK:sta kertoo, ett\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4 olevaa kultaa vapautuu kallioper\u00e4st\u00e4 ionien hapettumisen ja bakteeritoiminnan kautta. Se kulkeutuu l\u00e4helle maanpintaa samaan kerrokseen, josta kasvit ottavat ravinteita.<\/p>\n Maaper\u00e4\u00e4n liuennut kulta kulkeutuu puuhun, kun se ottaa vett\u00e4 ja ravinteita.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Elektronimikroskoopilla otettu kuva kuusen neulasissa olevista kultapartikkeleista. Kuva: Aleksi Sutinen \/ Oulun yliopistoUusia keinoja kullan etsimiseen<\/p>\n Neulasista l\u00f6ytynyt kulta ja tieto sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 bakteereista voivat tulevaisuudessa mahdollistaa kullan etsimisen maastosta uudenlaisin keinoin, ilman raskaita porauksia tai kaivauksia.<\/p>\n Kultaa voitaisiin etsi\u00e4 tutkimalla esimerkiksi kuusenneulasia ja jatkossa ehk\u00e4 my\u00f6s muita kasveja.<\/p>\n \u2013 Nyky\u00e4\u00e4n kiinnitet\u00e4\u00e4n paljon enemm\u00e4n huomiota siihen, mink\u00e4laisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia malminetsinn\u00e4ll\u00e4 on. Kasvin\u00e4ytteenotto on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiltaan hyvin minimaalinen, Maarit Middleton sanoo.<\/p>\n H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 aineiden kiertokulkuun perustuvaa biogeokemiallista malminetsint\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytetty jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta nyt saadaan tieteellist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miksi menetelm\u00e4 toimii.<\/p>\n \u2013 T\u00e4t\u00e4 ideaa on k\u00e4ytetty jo varmaan 150 vuotta malminetsinn\u00e4ss\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 on jopa hiukkasmuodossa kultaa neulasessa, Middleton kertoo.<\/p>\n Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa kertoo, miten kulta p\u00e4\u00e4tyy puihin ja mik\u00e4 merkitys bakteereilla on puiden kultaesiintymiss\u00e4.<\/p>\n Tutkimus on kuitenkin viel\u00e4 alkuvaiheessa. Middleton huomauttaa, ett\u00e4 bakteerien DNA:n tutkiminen on viel\u00e4 toistaiseksi kalliimpaa kuin perinteiset kemialliset analyysimenetelm\u00e4t.<\/p>\n Jos kultaesiintymi\u00e4 etsitt\u00e4ess\u00e4 voitaisiin jatkossa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio nimenomaan tiettyihin bakteereihin, se voisi olla my\u00f6s kustannustehokkaampaa, Kaisa Lehosmaa arvioi.<\/p>\n Molekyylibiologian menetelmien kehittyess\u00e4 tiettyj\u00e4 bakteereja voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 indikaattoreina eli viestintuojina maaper\u00e4ss\u00e4 olevasta kullasta.<\/p>\n Platina ja palladium seuraavaksi?<\/p>\n Tulevaisuudessa vastaavia kasveihin perustuvia menetelmi\u00e4 voitaisiin mahdollisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muiden maamineraalien etsimisess\u00e4.<\/p>\n Maarit Middleton nostaa esimerkiksi platinan ja palladiumin.<\/p>\n \u2013 Yht\u00e4 lailla voisi ajatella, ett\u00e4 my\u00f6s ne ovat saostuneet hiukkasiksi kuusenneulasiin ja muihin lehtiin. Onko siell\u00e4 bakteereja, jotka konsentroivat niit\u00e4 \u2013 se on viel\u00e4 aivan tutkimaton alue.<\/p>\n Kaisa Lehosmaan mukaan kasvien ja niiden mikrobikumppanien kyky\u00e4 saostaa metalleja voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n kunnostamisessa ja muun muassa veden laadun parantamisessa.<\/p>\n \u2013 Esimerkiksi vesisammalten mikrobikumppanit pystyv\u00e4t saostamaan vedess\u00e4 olevaa rautaa sammalen solukon sein\u00e4miin.<\/p>\n Malminetsininn\u00e4ss\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muitakin kasveja kuin kuusia. Vaatimuksena on, ett\u00e4 kasvilajit ovat yleisi\u00e4, jotta n\u00e4ytteit\u00e4 voi ottaa kattavasti.<\/p>\n \u2013 Kuusi on sellainen. Niit\u00e4 l\u00f6ytyy melkein joka kankaalta. Toinen on koivu. Sitten ovat varpukasvit, kuten suopursu ja kataja, joita on jo k\u00e4ytetty malminetsinn\u00e4ss\u00e4, Middleton kertoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 neulasissa oleva kulta on bakteerien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4. L\u00f6yd\u00f6s voi auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavia keinoja kullan\u00adetsint\u00e4\u00e4n.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":47757,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1569,71,7979,12094,667,24,25,28,29,15,18,756,21,728,32,12095,19,20,472,16],"class_list":{"0":"post-47756","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kittila","17":"tag-kotimaa","18":"tag-kulta","19":"tag-kuusi-mantykasvit","20":"tag-lappi","21":"tag-latest-news","22":"tag-latestnews","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-oulun-yliopisto","28":"tag-paauutiset","29":"tag-pohjois-pohjanmaa","30":"tag-suomi","31":"tag-suurikuusikon-kaivos","32":"tag-top-stories","33":"tag-topstories","34":"tag-tutkimus","35":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47756","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47756"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47756\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/47757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47756"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47756"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47756"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Molekyylej\u00e4](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-152930368d690fa576dd.jpeg\")
<\/p>\n