Atomien ytimien t\u00f6rm\u00e4tess\u00e4 l\u00e4hes valon nopeudella muodostavat ne uuden aineen olomuodon, kvarkkigluoniplasman, jossa kvarkit ja gluonit vapautuvat protoneista ja neutroneista. Kvarkkigluoniplasma on olemassa vain hyvin lyhyen aikaa, kunnes se j\u00e4\u00e4htyy ja muodostuu pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4, mittalaitteilla havaittavia hiukkasia. T\u00e4m\u00e4n erityislaatuisen aineen ominaisuuksia voidaan selvitt\u00e4\u00e4 vertaamalla tietokonesimulaatioita kokeissa tehtyihin havaintoihin.\u00a0 Jos t\u00f6rm\u00e4\u00e4vien suurille energioille kiihdytettyjen atomiytimien ominaisuudet, kuten tiheys ja muoto, tunnetaan, voidaan plasman muodostuminen ja sen virtaus simuloida supertietokoneilla.\u00a0<\/p>\n
Kvarkki-gluoniplasma kertoo varhaisen universumin tarinaa\u00a0<\/p>\n
Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto on osallistunut kansainv\u00e4liseen tutkimukseen, jossa on parannettu tietokonemalleja, jotka simuloivat alkuolosuhteita sek\u00e4 koko t\u00f6rm\u00e4ysdynamiikkaa. Tutkijat ratkaisivat yht\u00e4l\u00f6t, jotka kuvaavat, miten t\u00f6rm\u00e4\u00e4vien protonien ja ytimien sis\u00e4inen rakenne muuttuu t\u00f6rm\u00e4ysenergian kasvaessa. P\u00e4ivitetyt mallit kuvaavat aiempaa realistisemmin kvarkkigluoniplasman synty\u00e4.\u00a0<\/p>\n
– Tutkimuksemme auttaa paljastamaan, miten ydinaine k\u00e4ytt\u00e4ytyy \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa, kuten hiukkaskiihdytinkokeissa tai varhaisessa maailmankaikkeudessa, kertoo tutkimukseen osallistunut apulaisprofessori\u00a0Heikki M\u00e4ntysaari\u00a0<\/strong>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistolta.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n Tutkimus harppaa eteenp\u00e4in kokeellisen ja teoreettisen yhteisty\u00f6n my\u00f6t\u00e4\u00a0<\/p>\n Uudet mallit vastaavat paremmin kokeellisia mittauksia, joita on tehty Brookhavenin kansallisesta laboratoriosta (Brookhaven National Laboratory, BNL) ja Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksesta (CERN).\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n – Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eri kiihdyttimiss\u00e4 eri t\u00f6rm\u00e4ysenergioilla tehtyjen kokeiden tulokset teoreettisiin edistysaskeliin, avaa tutkimus oven kvarkki-gluoniplasman ominaisuuksien tarkempaan selvitt\u00e4miseen. Erityisell\u00e4 mielenkiinnolla odotamme ensi vuosikymmenell\u00e4 Brookhavenissa k\u00e4ynnistyv\u00e4n elektroni-ydin-t\u00f6rm\u00e4yttimen mittauksia. Monipuoliset mittaukset parantavat ymm\u00e4rryst\u00e4mme aineesta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa, selvent\u00e4\u00e4 M\u00e4ntysaari.\u00a0\u00a0<\/p>\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n kvarkkitutkimus kansainv\u00e4list\u00e4 huippua\u00a0<\/p>\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa toimii Suomen Akatemian rahoittama kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikk\u00f6, joka on kansainv\u00e4list\u00e4 k\u00e4rke\u00e4. Perimm\u00e4inen tavoite on oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4 luonnon nelj\u00e4st\u00e4 perusvaikutuksesta, vahvaa vuorovaikutusta tavallisen aineen perimm\u00e4isten rakenneosien, kvarkkien ja gluonien v\u00e4lill\u00e4.\u00a0<\/p>\n – Suuret hiukkaskiihdytinkokeet ovat yh\u00e4 monimutkaisempia, ja siksi on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki osapuolet ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 mitataan ja miten ilmi\u00f6it\u00e4 mallinnetaan teoreettisesti. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s meid\u00e4n kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksik\u00f6n vahvuus, sen kootessa teoreetikot yhteen CERNiss\u00e4 mittauksia tekevien kokeilijoiden kanssa. Yhteinen ymm\u00e4rrys vie tutkimusta eteenp\u00e4in ja auttaa tekem\u00e4\u00e4n luotettavampia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, toteaa M\u00e4ntysaari. \u00a0<\/p>\n Tutkimus on osa M\u00e4ntysaarelle my\u00f6nnetty\u00e4 Euroopan tutkimusneuvoston Consolidator Grant \u2013rahoitusta. Tutkimusta rahoitti my\u00f6s Suomen Akatemia.\u00a0<\/p>\n Artikkelin tiedot:\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Atomien ytimien t\u00f6rm\u00e4tess\u00e4 l\u00e4hes valon nopeudella muodostavat ne uuden aineen olomuodon, kvarkkigluoniplasman, jossa kvarkit ja gluonit vapautuvat protoneista…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":48203,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-48202","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48202","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48202"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48202\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/48203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48202"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48202"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48202"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}