{"id":48332,"date":"2025-09-29T07:29:17","date_gmt":"2025-09-29T07:29:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/48332\/"},"modified":"2025-09-29T07:29:17","modified_gmt":"2025-09-29T07:29:17","slug":"turun-tahtitorni-on-merkittava-arkkitehtuurin-historiassa-katso-upeat-kuvat-varsinais-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/48332\/","title":{"rendered":"Turun t\u00e4htitorni on merkitt\u00e4v\u00e4 arkki\u00adtehtuurin historiassa \u2013 katso upeat kuvat | Varsinais-Suomi"},"content":{"rendered":"

Vartiovuoren laelta Turun kaupunkikuvaa tarkkaileva t\u00e4htitorni saa pian uuden omistajan.<\/p>\n

Idea ei ole viel\u00e4 aivan kirkastunut arkkitehtitoimiston perustaja Eero Lund\u00e9nillekaan<\/strong>, mutta ajatuksia on runsaasti. Kohtaamispaikka arkkitehdeille ja yleis\u00f6lle, n\u00e4yttelyit\u00e4 historiallisissa saleissa, elokuvan\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 puistossa \u2013 ja tietenkin kahvila.<\/p>\n

\"Uusklassinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

T\u00e4htitorni rakennettiin Vartiovuoren huipulle C. L. Engelin piirustusten mukaan. Kuva: Jouni Koutonen \/ Yle<\/p>\n

Kun maailma on murroksessa ja ymp\u00e4rist\u00f6kysymykset k\u00e4yv\u00e4t yh\u00e4 kuumemmiksi, pit\u00e4isi rakentamistakin Eero Lund\u00e9nin mielest\u00e4 pohtia uudella tavalla.<\/p>\n

\u2013 Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 on koko ajan enemm\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4, ja siit\u00e4 pit\u00e4isi keskustella enemm\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 on tarkoitus tehd\u00e4 fyysinen paikka uuden pohtimiselle ja keskustelulle, paaluttaa Lund\u00e9n.<\/p>\n

Videolla Eero Lund\u00e9n kertoo, miksi rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n pit\u00e4isi koskettaa kaikkia.<\/strong><\/p>\n

Video: Jouni Koutonen \/ Yle, Arash Matin \/ Yle<\/p>\n

Juonimista arkkitehtien mittel\u00f6ss\u00e4<\/p>\n

Uusklassinen rakennus itsess\u00e4\u00e4n on merkitt\u00e4v\u00e4 suomalaisen arkkitehtuurin historiassa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset suunnitelmat laati arkkitehti Charles Bassi<\/strong>, mutta t\u00e4htitorni toteutettiin lopulta arkkitehti Carl Ludvig Engelin<\/strong> piirustusten mukaan 1817\u20131819.<\/p>\n

Aikansa ainoat koulutetut arkkitehdit maassamme olivat jossain m\u00e4\u00e4rin taistelupukareita, kuvaa apulaisprofessori Panu Savolainen<\/strong> Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.<\/p>\n

\u2013 Engel yst\u00e4vystyi Turun Akatemian astronomin, fysiikan professori Hellstr\u00f6min<\/strong> kanssa, joka junaili niin, ett\u00e4 Bassin jo kertaalleen keisarille hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi l\u00e4hetetyt piirustukset vedettiin pois, ja Engelin piirustukset sitten sujautettiin tilalle. Eli t\u00e4ss\u00e4 oli t\u00e4llaista juonimista, jos nyt sanoisin.<\/p>\n

\"Puolipy\u00f6re\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Rotundan kierreportaat viev\u00e4t pieneen ja pime\u00e4\u00e4n koppiin, joka palvelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 \u00c5bo Akademin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n varastona. Kuva: Jouni Koutonen \/ Yle<\/p>\n

Suomen ensimm\u00e4isen observatorion piirt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan ollut tarkkaa k\u00e4sityst\u00e4 rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta. Savolaisen mukaan v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykset Akatemian v\u00e4en ja Engelin v\u00e4lill\u00e4 johtivat lastentauteihin.<\/p>\n

Kaukoputkelle ei rakennuksessa ollut sijaa, mutta yl\u00e4kerroksen rotundaan Engel piirsi runsaasti ikkunoita, joista tarkkailla taivaita. N\u00e4in ehk\u00e4 aluksi toimittiinkin, sill\u00e4 tilattu kaukoputki saapui Saksasta vasta vuonna 1824.<\/p>\n

\"Koristeellinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

El\u00e4inradan t\u00e4htimerkit koristavat rotundan kattoa. Kuva: Jouni Koutonen \/ Yle<\/p>\n

Alunperin Engel my\u00f6s piirsi koko rakennuksen 180 astetta toisin p\u00e4in. Puolipy\u00f6re\u00e4n fasadin piti olla kaupungin suuntaan, mutta Aurajoelle n\u00e4kyy nyt rakennuksen p\u00e4\u00e4tykolmio.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 oli funktionaalisesti ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4 ratkaisu, joten se sitten k\u00e4\u00e4nnettiin. Rakennusprosessi oli aika riitaisa, t\u00f6it\u00e4 tehtiin piirustusten ohi ja ty\u00f6njohto ei ollut Engelin mielest\u00e4 p\u00e4tev\u00e4, kertoo Panu Savolainen.<\/p>\n

Ammattimaisista astronomeistakin Turussa oli pulaa, mutta K\u00f6nigsbergist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n saatiin observaattori Friedrich Argelander<\/strong>.<\/p>\n

H\u00e4n oli syyskuisena y\u00f6n\u00e4 1827 tarkkailemassa t\u00e4htitaivasta, kun ymp\u00e4rill\u00e4 syttyi suuren osan kaupunkia nielaissut roihu, eik\u00e4 t\u00e4htitornikaan ollut korkeuksissaan turvassa Turun palolta.<\/p>\n

Panu Savolainen kertoo, kuinka observaattori Argelander yhdess\u00e4 vahtimestarin kanssa pelasti t\u00e4htitornin tuholta<\/strong><\/p>\n

\"Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Koristeellinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Koristeellinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Puoliympyr\u00e4n<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Harmaa,<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Vaaleasein\u00e4inen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Punakaarti valtasi p\u00e4\u00e4majakseen<\/p>\n

Observatorion ja koko Turun Akatemian toiminta siirrettiin palon j\u00e4lkeen uuteen p\u00e4\u00e4kaupunkiin, ja Vartiovuoren t\u00e4htitornissa toimi pitk\u00e4\u00e4n Turun merenkulkuoppilaitos.<\/p>\n

Sen toimintaan tuli katkos sis\u00e4llissodan aikaan, kun Turussa j\u00e4rjestysvallan k\u00e4siins\u00e4 ottanut punakaarti valtasi t\u00e4htitornin p\u00e4\u00e4majakseen tammikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 1918. Kellarikerrokseen tehtyyn tyrm\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi Turun Sanomien mukaan toviksi my\u00f6s syrj\u00e4ytetty poliisip\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n

Rauno Lahtinen kertoo, kuinka punakaartilla oli ylivoima Vartiovuoren t\u00e4htitornin valtauksessa<\/strong><\/p>\n

Valtauksen j\u00e4lkeen toimintaansa jatkanut merenkulkuoppilaitos muutti satamaan 1967, ja kaupungissa virisi vilkas keskustelu t\u00e4htitornin tulevaisuudesta.<\/p>\n

Turun kaupunki kaavaili tiloihin merenkulun ja t\u00e4htitieteen museota. Kaupunkilaiset kaipasivat ravintolaa tai kahvilaa, mink\u00e4 Museoviraston halu rakennuksen tiukasta suojelusta olisi est\u00e4nyt.<\/p>\n

\u2013 Kaupunki vastusti liian tiukkaa suojelua, koska ravintolaa ei olisi voinut tehd\u00e4, jos rakennusta ei olisi saanut muuttaa ollenkaan. Kesti aika monta vuotta 70-luvun puolelle, ennen kuin kun siihen p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 museo, kertoo Rauno Lahtinen.<\/p>\n

\"Uusklassinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

T\u00e4htitornin viereisen kumpareen uumenissa sijaitsee 1903 valmistunut Turun ensimm\u00e4inen vesis\u00e4ili\u00f6. Sen huoltorakennusta kutsutaan Delfiinipaviljongiksi. Kuva: Jouni Koutonen \/ Yle<\/p>\n

Merenkulkumuseo Forum Marinumin valmistuttua Turun taidemuseo oli tiloissa remonttievakossa viiden vuoden ajan vuosituhannen vaihteessa.<\/p>\n

Rakennuksen Turun kaupungilta vuonna 2007 ostaneen \u00c5bo Akademin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n aikana se on ollut kaupunginhallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 vuosittain avoinna. T\u00e4n\u00e4 vuonna Turun p\u00e4iv\u00e4 meni ohi muuton valmistelussa, mutta vuosi sitten Vartiovuorella jonotti yli 3\u00a0000 ihmist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen tutustumaan rakennukseen.<\/p>\n

Ensi vuonna kaupunkilaiset ehk\u00e4 viimein saavat kaipaamansa kahvilan, ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 jonotuksella sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vartiovuoren laelta Turun kaupunkikuvaa tarkkaileva t\u00e4htitorni saa pian uuden omistajan. Idea ei ole viel\u00e4 aivan kirkastunut arkkitehtitoimiston perustaja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":48333,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[12175,1001,389,387,388,1069,12176,390,137,33,31,30,71,108,12174,3639,32,394,393,391,392,662,663,109],"class_list":{"0":"post-48332","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arkkitehdit","9":"tag-arkkitehtuuri","10":"tag-arts","11":"tag-arts-and-design","12":"tag-artsanddesign","13":"tag-astronomia","14":"tag-carl-ludvig-engel","15":"tag-design","16":"tag-entertainment","17":"tag-fi","18":"tag-finland","19":"tag-finnish","20":"tag-kotimaa","21":"tag-kulttuuri","22":"tag-observatoriot","23":"tag-rakennukset","24":"tag-suomi","25":"tag-suunnittelu","26":"tag-taiteet","27":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","28":"tag-taiteetsuunnittelu","29":"tag-turku","30":"tag-varsinais-suomi","31":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48332","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48332"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48332\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/48333"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48332"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48332"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48332"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}