![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1759147268_598_320.jpg\")
<\/p>\nKolumni|J\u00e4lkikasvua ei kannata ehdoin tahdoin totuttaa k\u00e4rjistyviin vastakkaisuuksiin.<\/p>\n
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti. <\/p>\n
<\/p>\n
Viime viikolla Timo Vihavainen<\/a> n\u00e4ki blogissaan Anna Kontulan<\/a> ja Teemu Keski\u00adsarjan<\/a> tyyleiss\u00e4 samuutta. Kummankaan ty\u00f6kalu\u00adpakissa ei ole poliitikkojen normaalia teeskentely\u00e4.<\/p>\n Ei kai \u00e4\u00e4ri\u00adlaidoilla voi olla olennaista yhteist\u00e4? Toinen ilmoittautuu edus\u00adkunnan ainoaksi kommunistiksi, toinen ei kaihda flirtti\u00e4 natsisminkaan suuntaan.<\/p>\n Ettei sittenkin? Ei t\u00e4st\u00e4 Kontulan-Keski\u00adsarjan paktia saa, mutta ei olisi ensi kerta, kun \u00e4\u00e4ri\u00adlaidoilta l\u00f6ytyy samuutta. Muutakin yhteist\u00e4 ponnahtaa mieleen: provosoinnin ja \u201dsuoraan\u201d puhumisen vahva vietti. Ja jos teatteri oli Annan into\u00adhimo, osaa Teemu ainakin moukkaa n\u00e4ytell\u00e4.<\/p>\n Tunnen molemmat, mutta en hyvin, joten esit\u00e4n vain hypoteesin. Kumpikin on varttunut \u00e4\u00e4rivasemmistolaisessa kodissa, ja voi olettaa, ett\u00e4 n\u00e4kemyksiin on tarttunut j\u00e4\u00e4mi\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n mustavalkoisuutta. Vaikka heille olisi k\u00e4ynyt n\u00e4in, sit\u00e4 ei voi yleist\u00e4\u00e4. Joillekin on kotona tuputettu taistolaisuutta niin, ett\u00e4 kannattavat nyt kokoomusta.<\/p>\n Taistolaisen stereotyyppin\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n hyvinvoivan kodin kasvatti, joka ajankulukseen is\u00e4kapinoi. N\u00e4in ei ollut Annalla eik\u00e4 Teemulla, jotka ovat k\u00f6yhien perheiden esikoisia. Elettiin k\u00e4dest\u00e4 suuhun. Buntta Wahlroos<\/a> saattoi is\u00e4n\u00e4 olla t\u00f6rkym\u00f6ykky siin\u00e4 miss\u00e4 karismaattiset ty\u00f6miehen juokaleet, mutta toki raha pehmensi lasten osaa.<\/p>\n Kun maolaisuus kantautui Suomeen, Teemun is\u00e4 Vesa Keskisarja<\/a> oli ytimess\u00e4, vaimonaan pikkupiirin johtajan sisar. Mutta Matti Puolakka<\/a> ei johtanut poliittisen aktivistin vaan uskonlahkon johtajan ottein. Potentiaaliset kilpailijat velvoitettiin itsekritiikkiin ja savustettiin tunnustusten avulla ulos. Samaan syssyyn Keskisarjoille tuli ero. Vesa l\u00f6ysi uuden naisen ja muutti maalle. Vuonna 1971 syntynytt\u00e4 Teemua seurasi kuusi lasta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u201d<\/p>\n Kyky kirjoittaa ja \u00e4ly avittivat kumpaakin.<\/p>\n<\/blockquote>\n Varjonsa maolaisten ylle heitti my\u00f6s KGB, jolla oli k\u00e4sky tuottaa tuskaa ja h\u00e4mmennyst\u00e4 Kiinan kannattajille kautta maailman. Ei ole tiedossa, miten l\u00e4helle Vesaa t\u00e4m\u00e4 pahan kosketus ylsi.<\/p>\n Vuonna 1977 syntyneen Annan sukutaustaa leimasi matriarkaalisuus. Naiset kannattelivat perhett\u00e4 Porissa ja sitten Pispalassa. Lapsuusjakso on Annasta tehdyn kirjan ahdistavinta luettavaa. Mielipidepainetta perheess\u00e4 kuvastaa yhden enemmist\u00f6kommunistin k\u00e4\u00e4ntymys taistolaiseksi. Se ei ollut yleist\u00e4.<\/p>\n Kotiolot eiv\u00e4t olleet paras tausta opinnoille, mutta n\u00e4it\u00e4 kahta avitti kyky kirjoittaa ja \u00e4ly. Opinn\u00e4ytteiden aiheissa n\u00e4kyy tarve s\u00e4v\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Teemu v\u00e4itteli seksirikoksista 1600-luvulla ja osoitti, ett\u00e4 t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen helmasynti oli el\u00e4imiin sekaantuminen. My\u00f6hemminkin kiinnostivat hirmuty\u00f6t ja teurastukset. Teemua pidettiin kelpo historioitsijana, joka kenties ry\u00f6st\u00f6viljeli lahjojaan, kun joutui el\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjojen ja esiintymisten tuotolla.<\/p>\n Anna otti ensin tutkimuskohteekseen taistolaisuuden, mutta l\u00f6ysi sitten seksity\u00f6n, jota h\u00e4n todistelee ty\u00f6ksi siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin ty\u00f6t. Teesille h\u00e4n hakee pontta kertomalla toimineensa itse alalla ansaintamieless\u00e4. Onhan seksity\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6n aspekti, mutta noin paljaan pelkistyksen voi katsoa \u00e4\u00e4rimielipiteeksi. On siin\u00e4 muitakin aspekteja.<\/p>\n Voimmeko oppia jotain?<\/p>\n Nuorten naisten ja miesten arvojen v\u00e4lill\u00e4 repe\u00e4\u00e4 railo. Syntyvyys alenee. Jos perheen saa pystyyn, isien ja \u00e4itien soisi katsovan, miten he puhuvat yhteiskunnasta ja ihmisist\u00e4. Poliittisen kannan muodostumiseen vaikuttaa moni muukin tekij\u00e4 kuin lapsuudenkodin ilmapiiri, mutta ei j\u00e4lkikasvua silti kannata ehdoin tahdoin totuttaa k\u00e4rjistyviin vastakkaisuuksiin. Rasismi, naisviha, miesviha ja muut versiot joutavat sivuun. Jos raivoa lietsotaan kodeissa, seuraukset voivat ulottua arvaamattomina pitk\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n Ei sill\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isi kasvattaa ponnettomia n\u00f6ss\u00f6j\u00e4. Voi vahvistaa lasten luontaista oikeudentuntoa ja valaa uskoa kunkin omaan kelpoisuuteen. Ja sitten toivoa parasta. Omia teit\u00e4\u00e4n ne kuitenkin menev\u00e4t.<\/p>\n Kirjoittaja on poliittisen historian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|J\u00e4lkikasvua ei kannata ehdoin tahdoin totuttaa k\u00e4rjistyviin vastakkaisuuksiin. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti. Viime viikolla Timo Vihavainen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":48540,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-48539","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48539"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48539\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/48540"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n