{"id":4864,"date":"2025-08-13T20:30:36","date_gmt":"2025-08-13T20:30:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4864\/"},"modified":"2025-08-13T20:30:36","modified_gmt":"2025-08-13T20:30:36","slug":"fysiikan-nobel-palkinto-atomien-ja-molekyylien-elektronimaailman-tutkijoille-tiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4864\/","title":{"rendered":"Fysiikan Nobel-palkinto atomien ja molekyylien elektronimaailman tutkijoille | Tiede"},"content":{"rendered":"

Palkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n elektronien \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen nopeiden prosessien havaitsemisesta ja tuottamisesta. Siit\u00e4 on jatkossa hy\u00f6ty\u00e4 muun muassa l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4, Nobel-komitea arvioi.<\/p>\n

Professori Anne L\u2019Huillier kommentoi puhelimitse saamansa Nobelin merkityst\u00e4.<\/p>\n

3.10.2023 12:15\u2022P\u00e4ivitetty 3.10.2023 14:43<\/p>\n

Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian Nobel-komitea on valinnut t\u00e4m\u00e4n vuoden fysiikan nobelisteiksi Pierre Agostinin, Ferenc Krauszin<\/strong> ja Anne L\u2019Huillierin.<\/strong><\/p>\n

Perusteena ovat heid\u00e4n kokeelliset menetelm\u00e4ns\u00e4, jotka tuottavat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen lyhyit\u00e4, attosekunnin mittaisia valopulsseja aineen elektronidynamiikan tutkimiseksi.<\/p>\n

Nobel-komitea kiit\u00e4\u00e4 heit\u00e4 ty\u00f6kaluista, joilla voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 atomien ja molekyylien sis\u00e4ll\u00e4 olevien elektronien maailmaa. Heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 ansiosta pystyt\u00e4\u00e4n mittaamaan nopeita prosesseja, joissa elektronit liikkuvat tai muuttavat energiaa.<\/p>\n

Sekunnissa on 1 000 000 000 000 000 000 attosekuntia. Vertailun vuoksi: saman verran sekunteja on kulunut siit\u00e4, kun maailmankaikkeus syntyi.<\/p>\n

Attosekunnin pituista liikett\u00e4 pidettiin aiemmin mahdottomana havaita. Niinp\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiedetty, miten ja miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 molekyyli muodostuu. Taloa ei voi rakentaa, ellei tied\u00e4, tuleeko ensin perusta vai katto. Sama p\u00e4tee molekyyliin.<\/p>\n

Agostinin, Krauszin ja L’Huillierin ty\u00f6ll\u00e4 on jatkossa sovellutuksia monilla eri aloilla, raati arvioi.<\/p>\n

Esimerkiksi elektroniikassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hallita sit\u00e4, miten elektronit k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t materiaalissa, komitea sanoo. Attosekuntipulsseja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s molekyylien tunnistamiseen esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 diagnostiikassa.<\/p>\n

\"Hymyilev\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Professori Anne L’Huillier kuuli palkinnostaan kesken luennon. Tieto ei viel\u00e4 ollut julkinen. \u201dOli vaikea jatkaa rauhallisesti luennon loppuun\u201d, h\u00e4n nauraa. Kuvassa h\u00e4n jo on haastateltavana yliopistonsa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4. Kuva: Ola Torkelsson \/ EPA<\/p>\n

Anne L’Huillier havaitsi 1980-luvulla, ett\u00e4 infrapunalaservalon l\u00e4hett\u00e4minen jalokaasun l\u00e4pi synnytt\u00e4\u00e4 v\u00e4rin erilaisia s\u00e4vyj\u00e4, kun laser ja kaasun atomit vaikuttavat toisiinsa. Jotkin elektronit saavat siit\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 energiaa, joka s\u00e4teilee valona.<\/p>\n

Ilmi\u00f6, jonka tutkimista h\u00e4n on sittemmin jatkanut, loi pohjan Pierre Agostinin ja Ferenc Krauszin tutkimuksille. He demonstroivat tahoillaan, ett\u00e4 eritt\u00e4in lyhyiden valopulssien luominen on mahdollista. Agostini on p\u00e4\u00e4ssyt 250 attosekuntiin, Krausz 650:een.<\/p>\n

Ranskalainen L’Huillier on ruotsalaisen Lundin yliopiston professori. Unkarilaisen Krauszin professuuri on saksalaisessa M\u00fcnchenin yliopistossa, ja h\u00e4n on my\u00f6s Max Planck -kvanttioptiikkainstituutin johtaja. Ranskalainen Agostini on yhdysvaltalaisen Ohion yliopiston emeritusprofessori.<\/p>\n

L’Huillier on vasta viides nainen, jolle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n fysiikan Nobel-palkinto. Palkintoja on jaettu vuodesta 1901.<\/p>\n

Tiede-Nobelien viikko p\u00e4\u00e4ttyy kemiaan<\/p>\n

Nobel-viikko alkoi maanantaina l\u00e4\u00e4ketieteen palkinnoilla.<\/a> Ne annetaan biokemisti Katalin Karik\u00f3lle<\/strong> ja immunologi Drew Weissmanille<\/strong> heid\u00e4n pitk\u00e4aikaisista tutkimuksistaan, joiden pohjalta on syntynyt uudenlainen rokoteteknologia.<\/p>\n

Virusten mRNA:n ja ihmisen immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n keskin\u00e4isten reaktioiden tutkimusten merkitys konkretisoitui, kun COVID-19-pandemia alkoi levit\u00e4 rajusti ja viruksen torppaamiseen tarvittiin nopeasti rokote.<\/p>\n

Luonnontieteiden nobelistien sarja t\u00e4ydentyy keskiviikkona viel\u00e4 kemian palkinnoilla. Sitten ovat vuorossa kirjallisuus- ja rauhanpalkinto sek\u00e4 maanantaina taloustiede. Siit\u00e4kin palkittua on tapana kutsua nobelistiksi, vaikka palkinto ei perustukaan Alfred Nobelin<\/strong> testamenttiin.<\/p>\n

Uudet nobelistit saavat mitalinsa, kunniakirjansa ja 11 miljoonan kruunun eli 920 000 euron rahapalkintonsa joulukuussa Nobel-gaalassa Tukholmassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Palkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n elektronien \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen nopeiden prosessien havaitsemisesta ja tuottamisesta. Siit\u00e4 on jatkossa hy\u00f6ty\u00e4 muun muassa l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4, Nobel-komitea arvioi.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4865,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,1269,454,1853,118,32,119],"class_list":{"0":"post-4864","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-nobelin-fysiikanpalkinto","13":"tag-physics","14":"tag-ruotsin-kuninkaallinen-tiedeakatemia","15":"tag-science","16":"tag-suomi","17":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4864","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4864"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4864\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4865"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4864"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4864"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4864"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}