{"id":48723,"date":"2025-09-29T16:11:09","date_gmt":"2025-09-29T16:11:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/48723\/"},"modified":"2025-09-29T16:11:09","modified_gmt":"2025-09-29T16:11:09","slug":"maailman-ensimmainen-tv-esiintyja-koki-karventyvansa-hengilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/48723\/","title":{"rendered":"Maailman ensimm\u00e4inen tv-esiintyj\u00e4 koki k\u00e4rventyv\u00e4ns\u00e4 hengilt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vuonna 1925 skottikeksij\u00e4 John Logie Baird halusi testata keksim\u00e4\u00e4ns\u00e4 laitetta ja onnistui saamaan aikaan maailman ensimm\u00e4isen televisiokuvan.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Sata vuotta sitten 2. lokakuuta 1925 skotlantilainen keksij\u00e4 John Logie Baird <\/strong>onnistui l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n tunnistettavan liikkuvan kuvan ihmiskasvoista televisiossa.\u00a0<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen televisiot\u00e4hti oli 18-vuotias toimistoty\u00f6ntekij\u00e4 William Taynton<\/strong>, joka palasi televisioon 40 vuotta my\u00f6hemmin kertomaan BBC:lle<\/a> tuosta k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4 ja vieraili ABC:n televisiostudiolla Teddingtonissa, Lontoossa.<\/p>\n

Baird perusti laboratorion televisiokokeilujensa aloittamiseksi Lontoon Sohoon ja rakensi laitteistonsa romumateriaalista, mukaan lukien vanhasta teelaatikosta, johon oli asennettu moottori.\u00a0<\/p>\n

\"10.5739360a\"William Taynton p\u00e4\u00e4si 18-vuotiaana osaksi suurta ihmiskoetta, eli esiintym\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 ihmisen\u00e4 televisiossa.\/All Over Press<\/p>\n

Bairdin j\u00e4rjestelm\u00e4n ytimess\u00e4 oli suuri levy, joka py\u00f6ri suurella nopeudella ja skannasi kuvia rivi rivilt\u00e4 valoilmaisimien ja voimakkaan valon avulla. N\u00e4m\u00e4 signaalit l\u00e4hetettiin ja rekonstruoitiin liikkuvien kuvien tuottamiseksi.\u00a0<\/p>\n

H\u00e4nen mekaaninen laitteensa tuotti kuitenkin niin voimakasta l\u00e4mp\u00f6\u00e4, joten ihmisten oli vaikeaa olla sen edess\u00e4. Kokeissaan h\u00e4n joutui k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vatsastapuhujan nukkea, jonka h\u00e4n nimesi Stooky Billiksi.\u00a0<\/p>\n

\u201dLaite oli sekasotku\u201d<\/p>\n

Lokakuussa 1925 Baird testasi laitettaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa oikealla ihmisell\u00e4. \u00a0<\/p>\n

Tuo koekaniini oli 18-vuotias toimistoty\u00f6ntekij\u00e4 Taynton, joka ty\u00f6skenteli samassa rakennuksessa Bairdin laboratorion alapuolella.\u00a0<\/p>\n

Taynton muisteli hetke\u00e4 BBC:lle 40 vuotta my\u00f6hemmin vuonna 1965.\u00a0<\/p>\n

\u2013 Herra Baird tuli kiireesti alas t\u00e4ynn\u00e4 innostusta ja melkein raahasi minut ulos toimistostani menn\u00e4kseen pieneen laboratorioonsa. Luulen, ett\u00e4 h\u00e4n oli niin innoissaan, ettei saanut sanoja suustaan. H\u00e4n melkein tarttui minuun ja halusi, ett\u00e4 menisin yl\u00e4kertaan mahdollisimman nopeasti, Taynton kertoi BBC:lle.<\/p>\n

\"10.1334176a\"<\/p>\n

Taynton n\u00e4ki Bairdin r\u00e4hj\u00e4isen tilan ja h\u00e4nen teki mieli juosta takaisin toimistoonsa.\u00a0<\/p>\n

\u2013 Laite, jota h\u00e4n k\u00e4ytti noina p\u00e4ivin\u00e4, oli sekasotku. H\u00e4nell\u00e4 oli pahvisia levyj\u00e4, joissa oli polkupy\u00f6r\u00e4n osia ja muita osia, kaikenlaisia lamppuja, vanhoja paristoja ja joitakin hyvin vanhoja moottoreita, joita h\u00e4n k\u00e4ytti levyn py\u00f6ritt\u00e4miseen, Taynton muisteli n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 aparaattia.\u00a0<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Suomalaiskeksint\u00f6 mullistaa koneet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tarkemmin kuin ihminen: Hy\u00f6ty\u00e4 k\u00e4nnyk\u00f6ihin, terveydenhuoltoon ja maanpuolustukseen<\/a><\/p>\n

Baird istutti h\u00e4net l\u00e4hettimen eteen, ja Taynton alkoi tuntea kuumuutta ja pel\u00e4styi. Baird vakuutti h\u00e4nelle, ettei ollut mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 huoleen. Taynton ei pystynyt olemaan laitteen edess\u00e4 minuuttia kauempaa, sill\u00e4 lamput tuottivat valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Mies sai koekaniinina toimimisesta kaksi shillinki\u00e4 ja kuusi penni\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Baird suostutteli Tayntonin takaisin paikalleen laitteen eteen.\u00a0<\/p>\n

Baird halusi liikett\u00e4 kuvaan ja pyysi Tayntonia ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielens\u00e4 ulos ja tekem\u00e4\u00e4n hassuja ilmeit\u00e4. Taynton kertoi menneens\u00e4 vain enemm\u00e4n paniikkiin, koska h\u00e4nest\u00e4 tuntui, ett\u00e4 h\u00e4n paistui el\u00e4v\u00e4lt\u00e4.\u00a0<\/p>\n

\u2013 Se oli eritt\u00e4in ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4, Taynton kertoi my\u00f6hemmin BBC:lle.\u00a0<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen julkinen televisioesittely tammikuussa 1926<\/p>\n

Baird n\u00e4ki Tayntonin siluetin televisiossa, mit\u00e4 Taynton ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt lainkaan. N\u00e4in ollen he vaihtoivat osia.\u00a0<\/p>\n

Pian Taynton n\u00e4ki Bairdin kasvot ruudulla. Tosin kuva oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4tarkka, eik\u00e4 siin\u00e4 n\u00e4kynyt kuin varjoja ja alasp\u00e4in kulkevia viivoja.\u00a0<\/p>\n

Huonosta laadusta huolimatta se oli kuitenkin kaikkien aikojen ensimm\u00e4inen televisiokuva, joka liikkui.\u00a0<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Suomen letunhimoisin keksij\u00e4 \u2013 t\u00e4ll\u00e4 koneella lettuja paistuu yli 200 tunnissa<\/a><\/p>\n

Taynton ei osannut olla asiasta kovinkaan innoissaan, mutta Baird sen sijaan oli sanoin kuvaamattoman h\u00e4keltynyt. H\u00e4n oli tuolloin varma, ett\u00e4 televisio tulee olemaan pian kaikissa kodeissa ymp\u00e4ri Englantia ja itseasiassa ymp\u00e4ri maailmaa.\u00a0<\/p>\n

26. tammikuuta 1926 Baird piti maailman ensimm\u00e4isen julkisen televisioesittelyns\u00e4. Vaikka paremmin resursoidut yritykset ohittivat lopulta h\u00e4nen laitteensa, niin Baird kuitenkin viitoitti tien kaikille seuraaville.\u00a0<\/p>\n

Sarjakeksij\u00e4 Baird yritti valmistaa hiilitimantteja, sai aikaan vain s\u00e4hk\u00f6katkon\u00a0<\/p>\n

Tutkijat ty\u00f6skenteliv\u00e4t television keksimisen parissa jo 1850-luvulta l\u00e4htien.\u00a0<\/p>\n

Ennen suurta l\u00e4pimurtoaan Baird oli sarjakeksij\u00e4, jonka menestys oli vaihtelevaa. Suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n huonon terveyden vaivaama Baird julistettiin l\u00e4\u00e4ketieteellisesti kelpaamattomaksi palvelemaan ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa.<\/p>\n

Sen sijaan h\u00e4n alkoi ty\u00f6skennell\u00e4 s\u00e4hk\u00f6yhti\u00f6ss\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en kuitenkin vahvan yritt\u00e4j\u00e4henkisyytens\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Suomen ensimm\u00e4inen patentti oli kekseli\u00e4s, mutta sill\u00e4 oli yksi ratkaiseva ongelma \u2013 t\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti vuoden 1842 keksint\u00f6<\/a><\/p>\n

Baird yritti valmistaa keinotekoisia timantteja hiilest\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4. H\u00e4n tosin onnistui vain katkaisemaan osan Glasgow’n s\u00e4hk\u00f6njakelusta.\u00a0<\/p>\n

Takaiskuista huolimatta Baird onnistui saavuttamaan jonkin verran kaupallista menestyst\u00e4. Sukkahousu- ja saippuayritystens\u00e4 myynnist\u00e4 j\u00e4\u00e4neell\u00e4 p\u00e4\u00e4omalla h\u00e4n vuokrasi vuonna 1923 vaatimattomat tilat Hastingsista Englannin etel\u00e4rannikolta.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n perusti laboratorionsa Lontoon Sohoon ja teki l\u00e4pimurron televisiohistoriassa.\u00a0<\/p>\n

L\u00e4hde: BBC<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuonna 1925 skottikeksij\u00e4 John Logie Baird halusi testata keksim\u00e4\u00e4ns\u00e4 laitetta ja onnistui saamaan aikaan maailman ensimm\u00e4isen televisiokuvan.\u00a0 Sata…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":48724,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[133],"tags":[137,33,31,30,32,206,156,109],"class_list":{"0":"post-48723","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-televisiot","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-suomi","13":"tag-televisiot","14":"tag-tv","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48723","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48723"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48723\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/48724"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48723"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48723"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48723"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}