{"id":49337,"date":"2025-09-30T07:54:08","date_gmt":"2025-09-30T07:54:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/49337\/"},"modified":"2025-09-30T07:54:08","modified_gmt":"2025-09-30T07:54:08","slug":"silja-rantasen-ja-outi-pieskin-uudet-teokset-elavoittavat-helsingin-oppilaitosten-julkisivuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/49337\/","title":{"rendered":"Silja Rantasen ja Outi Pieskin uudet teokset el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t Helsingin oppilaitosten julkisivuja"},"content":{"rendered":"

Silja Rantanen: Katsura, 2024<\/strong><\/p>\n

Gymnasiet L\u00e4rkanin julkisivun uudessa taideteoksessa suuri lyijykyn\u00e4piirros on tallentunut pysyv\u00e4sti mosaiikkibetoniin. Kuvataiteilija Silja Rantasen\u00a0Katsura-teoksessa grafiitin v\u00e4riset viivat halkovat hohtavaa valkoista pintaa luoden monitasoisen ristikon.<\/p>\n

Ristikkoaihe on esiintynyt Rantasen teoksissa jo usean vuosikymmenen ajan. T\u00e4m\u00e4n kuva-aiheen kohdalla Rantasen ilmaisu asettuu vuoropuheluun erityisesti modernismin perinteen sek\u00e4 japanilaisen estetiikan kanssa. Katsura on Kiotossa sijaitseva 1600-luvun keisarillinen huvila, jolla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus modernin l\u00e4nsimaisen arkkitehtuurin tila-ajatteluun. \u00a0<\/p>\n

Teoksen nimi viittaa mielikuvaan. Rantasen teos ei perustu keisarillisen palatsin arkkitehtuuriin, vaan n\u00e4k\u00f6havaintoihin taiteilijan keitti\u00f6puutarhasta. Rantanen oli k\u00e4ytt\u00e4nyt ristikkoa kuva-aiheena 1990-luvulla, ja aloitti bambuaidan rakentamisen kotipuutarhassaan vierailtuaan Japanissa. Ty\u00f6 on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kest\u00e4nyt yli kaksikymment\u00e4 vuotta. Gymnasiet L\u00e4rkanin teosta varten taiteilija piirsi aitaa kohta kohdalta. Syntynyt teos on piirustusten yhdistelm\u00e4; aitaa ei ole todellisuudessa mahdollista n\u00e4hd\u00e4 teoksen esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Yhdeks\u00e4nmetrisess\u00e4 teoksessa aita on luonnollisessa koossaan. Teokseen on tallentunut my\u00f6s talviy\u00f6n kuun valo, joka saa aidan heitt\u00e4m\u00e4t varjot aaltoilemaan lumen pinnalla.<\/p>\n

\u201dTeoksen ominaislaatu ei synny pelk\u00e4st\u00e4 kuviosta, vaan sen valusta mosaiikkibetoniin, terrazzoon.\u00a0Siihen valetut piirretyt viivat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyvin erilaisilta kuin aineettomat viivat paperilla, saati tietokoneen n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Ne ovat j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 ja mehevi\u00e4; kivettyneit\u00e4 luomisen hetki\u00e4,\u201d Rantanen kertoo.<\/p>\n

Silja Rantanen (s. 1955) on k\u00e4sitteellisen maalaustaiteen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 Suomessa. H\u00e4nen teoksiaan oli esill\u00e4 vuoden 1986 Venetsian biennaalissa, jonka teema oli taide ja tiede. H\u00e4net tunnetaan teoksistaan, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t arkkitehtonista tilaa ja havaintoa. Rantanen on toteuttanut julkisia taideteoksia mm. Arlandan lentokent\u00e4lle Ruotsiin sek\u00e4 Suomen suurl\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n Berliiniss\u00e4. Katsura\u00a0on ensimm\u00e4inen Helsingin kaupungin taidekokoelmaan Rantaselta tilattu julkinen taideteos.<\/p>\n

\"Outi%20Pieski%3A%20%u010CSV%20%E1igi%2C%202025.%20Keski-Pasilan%20peruskoulu%20ja%20p%E4iv%E4koti.%20Kuva%3A%20HAM\/Maija%20Toivanen.\"\/Outi Pieski: \u010cSV \u00e1igi, 2025. Keski-Pasilan peruskoulu ja p\u00e4iv\u00e4koti. Kuva: HAM\/Maija Toivanen.<\/p>\n

Outi Pieski: \u010cSV \u00e1igi, 2025<\/strong>\u00a0<\/p>\n

Taiteilija Outi Pieskin teoskokonaisuus \u010cSV \u00e1igi (\u010cSV \u00e1ika) tuo saamelaiskulttuuria n\u00e4kyv\u00e4ksi Keski-Pasilaan. Saamen kielen opetusta tarjoavan Keski-Pasilan koulun ja p\u00e4iv\u00e4kodin julkisivussa kimmeltelee \u010cSV-kello ja rakennuksen sis\u00e4ll\u00e4 suuressa aulatilassa hohtaa valoa komsiopallo. Molemmissa teoksissa aika on l\u00e4sn\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Teoksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on kirjainsarja \u010cSV. \u201c1970-luvulla saamelaisen kulttuurisen ja poliittisen liikkeen aallonharjalla syntyneell\u00e4 kirjainsarjalla on erilaisia, paikkasidonnaisia ja ajassa muuntuvia merkityksi\u00e4, joista yleisin on \u010c\u00e1jet S\u00e1mi Vuoi\u014b\u014ba, ”N\u00e4yt\u00e4 saamen henke\u00e4”. N\u00e4m\u00e4 kolme kirjainta ovat my\u00f6s saamen kieliss\u00e4 yleisimmin k\u00e4ytettyj\u00e4 kirjaimia. \u010cSV on alkanut tulla tunnetuksi yleisemminkin alkuper\u00e4iskansojen oikeuksiin ja luonnonsuojeluun liittyviss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 ja kirjainsarjalla voidaan viitata my\u00f6s henkil\u00f6\u00f6n tai tahoon, joka tukee saamelaisia\u201d, kertoo Outi Pieski\u00a0<\/p>\n

Koulun julkisivun \u010cSV- kellon tuntimerkinn\u00f6ist\u00e4 eli laukkasista osa on karannut ulos ajan tiukasta j\u00e4rjestyksest\u00e4. Saamelaiseen muotokieleen kuuluvat kullatut laukkaset ovat matkalla omaan aikaansa. Aulatilan katosta roikkuva komsiopallo puolestaan hohtaa valoa auringon laskettua. Komsiopallo on perinteisesti toiminut lapsen suojelijana ja se on ripustettu kehdon eli komsion yl\u00e4puolelle. Koulussa se suojelee oppilaita ja p\u00e4iv\u00e4kodin lapsia.\u00a0<\/p>\n

Outi Pieski (s. 1973) on Utsjoella asuva ja ty\u00f6skentelev\u00e4 saamelainen kuvataiteilija. H\u00e4nen teoksensa k\u00e4sittelev\u00e4t Saamenmaan dekolonisaatiota, alkuper\u00e4iskansojen oikeuksia sek\u00e4 luontosuhdetta. Pieski hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teoksissaan usein saamelaisen k\u00e4sity\u00f6n eli duodjin tekniikoita ja teokset voivat ottaa maalauksen, instaallation, veistoksen tai vaikkapa valokuvan muodon. Pieskin teoksia on merkitt\u00e4viss\u00e4 taidekokoelmissa ja h\u00e4nell\u00e4 oli vuonna 2024 laaja yksityisn\u00e4yttely Tate St. Ives \u2013museossa Iso-Britanniassa. Keski-Pasilan koulun teos on Pieskin ensimm\u00e4inen pysyv\u00e4 julkisen tilan teos Helsingiss\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Oppilaitosten uudet teokset on rahoitettu taiteen prosenttiperiaatteen avulla: Helsingin kaupungin uudis- ja korjausrakentamiskohteiden budjetista on varattu osuus uuden julkisen taiteen toteuttamiseen. HAM Helsingin taidemuseo toimii teoshankkeissa taideasiantuntijana ja teokset liitet\u00e4\u00e4n osaksi Helsingin kaupungin taidekokoelmaa, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.\u202fProsenttiperiaatteen avulla toteutettuja teoksia kuuluu kokoelmaan jo yli 200.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Silja Rantanen: Katsura, 2024 Gymnasiet L\u00e4rkanin julkisivun uudessa taideteoksessa suuri lyijykyn\u00e4piirros on tallentunut pysyv\u00e4sti mosaiikkibetoniin. Kuvataiteilija Silja Rantasen\u00a0Katsura-teoksessa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":49338,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,32,109],"class_list":{"0":"post-49337","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-suomi","13":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49337"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49337\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/49338"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49337"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49337"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}