{"id":49547,"date":"2025-09-30T12:19:08","date_gmt":"2025-09-30T12:19:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/49547\/"},"modified":"2025-09-30T12:19:08","modified_gmt":"2025-09-30T12:19:08","slug":"intia-pelkaa-kiinan-vesipommeja-aikoo-rakentaa-jattipadon-suojaamaan-hyokkayksilta-uutisia-lyhyesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/49547\/","title":{"rendered":"Intia pelk\u00e4\u00e4 Kiinan \u201dvesipommeja\u201d \u2013 aikoo rakentaa j\u00e4ttipadon suojaamaan hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 | Uutisia lyhyesti"},"content":{"rendered":"

Kiina on kiist\u00e4nyt jyrk\u00e4sti, ett\u00e4 se k\u00e4ytt\u00e4isi vesivoimaa aseena.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Brahmaputrajoki tulvi Intiassa Assamin osavaltiossa Katahgurin kyl\u00e4ss\u00e4 hein\u00e4kuussa 2024. Kuva: Rajat Gupta \/ EPA<\/p>\n

Intia ja Kiina kamppailevat Himalajan seudun valtavien vesivarantojen hallinnasta.<\/p>\n

Kiina rakentaa parhaillaan Tiibetiin Yarlung Tsangpo -joelle maailman suurinta vesivoimalaa<\/a>. Siihen kuuluu viisi patoa, ja sen on tarkoitus tuottaa jopa kolminkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kuin toistaiseksi suurin vesivoimala, niin ik\u00e4\u00e4n kiinalainen Kolmen rotkon pato.<\/p>\n

Nyt Intia suunnittelee vastatoimena omaa j\u00e4ttipatoaan vuoristoiseen Arunachal Pradeshin osavaltioon maan koilliskolkkaan.<\/p>\n

\"Kartalla<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Riewin kyl\u00e4 on yksi monista paikoista, joita padot uhkaavat. Kuva: Aurora Ferm \/ Yle, MapCreator, OpenStreetMap<\/p>\n

Intia pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yl\u00e4juoksua hallitseva Kiina voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 patojaan ja joen vett\u00e4 aseena. Kiina saattaisi aiheuttaa Intiaan pitki\u00e4 kuivia kausia tai vapauttaa kerrallaan suuria vesimassoja, joita on kutsuttu my\u00f6s \u201dvesipommeiksi\u201d.<\/p>\n

Intia pystyisi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa patoaan er\u00e4\u00e4nlaisena turvaventtiilin\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 pato suojelisi vy\u00f6ryv\u00e4lt\u00e4 vedelt\u00e4, toisaalta toimisi varas\u00e4ili\u00f6n\u00e4 kuivuutta vastaan.<\/p>\n

Kiina on kiist\u00e4nyt jyrk\u00e4sti, ett\u00e4 se k\u00e4ytt\u00e4isi vesivoimaa vahingoittaakseen alajuoksun maita. Kiinan mukaan puheet \u201dvesipommeista\u201d ovat perusteettomia ja ilkeit\u00e4.<\/p>\n

Ihmiset ja luonto vaarassa<\/p>\n

Joen alajuoksulla Intian puolella Yarlung Tsangpo tunnetaan Siangina ja Brahmaputrana. Siell\u00e4 vastustetaan sek\u00e4 Intian ett\u00e4 Kiinan patoja.<\/p>\n

\u2013 Jos joki padotaan, mekin lakkaamme olemasta, sanoi 69-vuotias Tapir Jamoh<\/strong> uutistoimisto AFP:lle.<\/p>\n

Jamoh kuuluu adi-nimiseen heimoon, jolle joki on osa identiteetti\u00e4 ja kulttuuria. H\u00e4n asuu olkikattoisten talojen t\u00e4plitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Riewin kyl\u00e4ss\u00e4 Arunachal Pradeshissa.<\/p>\n

Alueen miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia jokivedest\u00e4. Lis\u00e4ksi seudun luonto on eritt\u00e4in monipuolinen ja herkk\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille: siell\u00e4 el\u00e4\u00e4 tuhansia kasvilajeja ja esimerkiksi enemm\u00e4n kissapetoja kuin miss\u00e4\u00e4n muualla.<\/p>\n

\"Puisia<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Osin vaikeakulkuisessa Arunachal Pradeshissa ei ole lainkaan kaupunkeja. Kuva Lazun kyl\u00e4st\u00e4 marraskuulta 2023. Kuva: AOPMaanj\u00e4ristykset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t riskej\u00e4<\/p>\n

Arunachal Pradesh kuuluu Intiaan, mutta Kiina on vaatinut sit\u00e4 itselleen. Rajakiistat k\u00e4rjistyiv\u00e4t lyhyeksi sodaksi vuonna 1962.<\/p>\n

Paitsi ett\u00e4 seutu on poliittisesti r\u00e4j\u00e4hdysherkk\u00e4, se on my\u00f6s altis maanj\u00e4ristyksille. Ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t voimaloiden onnettomuusriskej\u00e4.<\/p>\n

Kiinan j\u00e4ttivoimala on m\u00e4\u00e4r\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2030-luvulla. Intian voimalahanke on vasta alkumetreill\u00e4.<\/p>\n

Intia on esitellyt suunnitelmia, jossa pato olisi 280 metri\u00e4 korkea. Altaan tilavuus olisi 9,2 kuutiokilometri\u00e4, mik\u00e4 vastaa yli puolta P\u00e4ij\u00e4nteen tilavuudesta.<\/p>\n

Intian uusi voimala v\u00e4hent\u00e4isi maan riippuvuutta hiilivoimasta. Ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ole energiantuotanto vaan turvallisuuden parantaminen.<\/p>\n

L\u00e4hde: AFP<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kiina on kiist\u00e4nyt jyrk\u00e4sti, ett\u00e4 se k\u00e4ytt\u00e4isi vesivoimaa aseena. Avaa kuvien katselu Brahmaputrajoki tulvi Intiassa Assamin osavaltiossa Katahgurin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":49548,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,2038,26,27,33,31,30,17,2167,510,24,25,72,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-49547","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-energia","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-intia","18":"tag-kiina","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-luonto","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-suomi","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-ulkomaat","31":"tag-uutiset","32":"tag-world","33":"tag-world-news","34":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49547","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49547"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49547\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/49548"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49547"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49547"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49547"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}