{"id":49891,"date":"2025-09-30T20:30:10","date_gmt":"2025-09-30T20:30:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/49891\/"},"modified":"2025-09-30T20:30:10","modified_gmt":"2025-09-30T20:30:10","slug":"paakirjoitus-suomen-susikanta-kestaa-metsastyksen-paakirjoitus-mielipide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/49891\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus | Suomen susikanta kest\u00e4\u00e4 mets\u00e4styksen | P\u00e4\u00e4kirjoitus &#038; mielipide"},"content":{"rendered":"<p>Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kanta-arvio vahvistaa sen, mit\u00e4 luonnossa liikkujat, tilalliset ja haja-asutusalueiden asukkaat ymp\u00e4ri Suomen ovat osanneet kokemustensa pohjalta jo kauan ep\u00e4ill\u00e4. Suomen susikanta kasvaa voimakkaasti.<\/p>\n<p>Luken arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa yhteens\u00e4 430 sutta, kun vuotta aikaisemmin m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 295. Kannassa on kasvua per\u00e4ti 46 prosenttia. Suuri vuotuinen hypp\u00e4ys voi johtua osittain aineiston kattavuuden parantumisesta. Luken ennusteen mukaan kasvu on jatkossa noin kymmenen prosenttia vuodessa ilman kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4.<\/p>\n<p>Susikanta on kasvanut yht\u00e4jaksoisesti vuodesta 2017 ja erityisesti Lounais-Suomessa. Laumojen ja reviirien levitt\u00e4ytyminen juuri maan etel\u00e4isess\u00e4 ja l\u00e4ntisess\u00e4 osassa on edelleen lis\u00e4nnyt suden ja ihmisen kohtaamisia. Samalla suden ihmisarkuus on v\u00e4hentynyt ja sek\u00e4 kotiel\u00e4in- ett\u00e4 koiravahingot lis\u00e4\u00e4ntyneet. Vaikka petopolitiikka jakaa mielipiteit\u00e4, kannan tiukemman s\u00e4\u00e4telyn yleinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys on kasvanut.<\/p>\n<blockquote class=\"voice-no-read rs_skip diks-blockquote\">\n<p class=\"diks-blockquote__text\">EU:n linjaus p\u00e4\u00e4sti Suomen p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>On tullut aika sallia suden mets\u00e4stys kannan saattamiseksi takaisin sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4lle tasolle. Luken tuore arvio poistaa viimeisen ep\u00e4ilyn siit\u00e4, ett\u00e4 kannan tuntuvakaan pienent\u00e4minen vaarantaisi lajin s\u00e4ilymisen Suomessa. Muun muassa MTK ja Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto ovat pitk\u00e4\u00e4n pit\u00e4neet kiinti\u00f6mets\u00e4styst\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Maatalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan suden mets\u00e4stykselle jo tulevana talvena on hyv\u00e4t perusteet. N\u00e4kemys jaetaan ministeri\u00f6n virkajohdossa.<\/p>\n<p>Lakiesitys suden kiinti\u00f6mets\u00e4styksen sallimisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Pyyntiluvanvaraisen mets\u00e4styksen salliva laki tuli mahdolliseksi, kun Euroopan unionissa hyv\u00e4ksyttiin kes\u00e4ll\u00e4 suden suojeluaseman muutos t\u00e4ysin rauhoitetusta suojeltavaksi lajiksi.<\/p>\n<p>Suomessa EU:n luontodirektiivi\u00e4 tulkittiin aiemmin oikeudellisesti tiukimman kautta siten, ett\u00e4 poikkeuslupamenettely k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esti kannan s\u00e4\u00e4telyn. Esimerkiksi Ruotsissa direktiivin kansallinen tulkinta mahdollisti tavoitetason ylitt\u00e4v\u00e4n yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n mets\u00e4styksen jo suden korkeammalla suojelustatuksella. Ruotsin mallin soveltaminen Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ei tahtonut mill\u00e4\u00e4n edet\u00e4, mutta EU:n linjaus p\u00e4\u00e4sti Suomen susiasiassa p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6ss\u00e4 valmistellaan viel\u00e4 mets\u00e4styskiinti\u00f6it\u00e4 varten suden suotuisan suojelutason viitearvoa eli lukua, joka pit\u00e4\u00e4 susipopulaation kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. Ruotsissa raja on 170 ja Virossa 145 sutta. Ei ole perustetta sille, ett\u00e4 Suomessa m\u00e4\u00e4r\u00e4n pit\u00e4isi olla olennaisesti suurempi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kanta-arvio vahvistaa sen, mit\u00e4 luonnossa liikkujat, tilalliset ja haja-asutusalueiden asukkaat ymp\u00e4ri Suomen ovat osanneet kokemustensa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":49892,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[404,1617,2267,33,31,30,72,930,118,591,32,119,4029],"class_list":{"0":"post-49891","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-elaimet","9":"tag-euroopan-unioni","10":"tag-eurooppa","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-luonto","15":"tag-metsastys-ja-kalastus","16":"tag-science","17":"tag-selkarankaiset","18":"tag-suomi","19":"tag-tiede","20":"tag-viro"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49891","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49891"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49891\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/49892"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49891"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49891"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49891"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}