Eppu P\u00f6yh\u00f6nen kyseenalaistaa kolumnissaan ihmiskeskeisen maailmankuvan.<\/p>\n
Historian saatossa on ollut paljon eri k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita nyky\u00e4\u00e4n katsotaan jopa halveksien. Aikalaisille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat kuitenkin itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4. Puhutaan aikalaissokeudesta, jossa ihminen on sokea oman aikansa kummallisuuksille.<\/p>\n
Mutta mik\u00e4 on meid\u00e4n aikamme kummallisuus? Oma veikkaukseni on ihmiskeskeisyys, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 luonnon ja muut lajit toissijaisiksi samalla tavalla, miten ennen j\u00e4tettiin esimerkiksi naiset tai Euroopan ulkopuolinen maailma.<\/p>\n
Jo Raumalla on ainakin p\u00e4\u00e4lle sata henkil\u00f6\u00e4, joiden harrastus aiheuttaa kuolonuhreja: mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4. Olemme tuhonneet luontoa naapurustojen tielt\u00e4, ja kodeissa tarjoilemme p\u00e4ivitt\u00e4in ruuaksi kuolleita el\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n
Taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehityksemme nojautuu jatkuvaan luonnonresurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 on meille normaalia. Onhan aina ollut niin!<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n yritet\u00e4\u00e4n eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ottaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 huomioon vaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja el\u00e4imiin. Otammeko kuitenkaan tarpeeksi, ja otammeko me ne huomioon ihmiskeskeisist\u00e4 syist\u00e4?<\/p>\n
El\u00e4inten oikeuksista puhuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monelle tunteet pintaan. Usein silloin yrit\u00e4mme sulkea korvamme ja leimaamme puhujan naiiviksi ideologiaansa tyrkytt\u00e4v\u00e4ksi hipiksi.<\/p>\n
Se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 olemmehan tapoihimme kangistuneita. Jo Raamatun luomiskertomuksessa ihminen luotiin Jumalan kuvaksi hallitsemaan muita olentoja. Sittemmin l\u00e4nsimaista yhteiskuntaa muovanneet filosofit ovat my\u00f6s eritelleet ihmisen korkeammaksi muista el\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi Ren\u00e9 Descartesin mukaan vain ihmisill\u00e4 on hengellinen sielu, kun muut el\u00e4imet ovat ik\u00e4\u00e4n kuin pelkki\u00e4 koneita. N\u00e4iden ajatusten kaiku n\u00e4kyy voimakkaasti yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Ihmiskeskeisyytemme n\u00e4kyy jo tavassamme puhua. Puheessa erotetaan ihminen el\u00e4imest\u00e4, vaikka on yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 tietoa, ett\u00e4 ihminen on my\u00f6s el\u00e4in. Ihminen on \u201ch\u00e4n\u201d ja el\u00e4in on \u201cse\u201d. Emme puhu murhasta, kun lopetamme lemmikin, teurastamme sian, tai pienenn\u00e4mme kauriiden kantaa. Kielemme asettaa el\u00e4imen v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isemm\u00e4ksi suhteessa ihmiseen.<\/p>\n
Asetamme prioriteetiksi ihmisen mukavuuden, jopa muiden el\u00e4inten ja luonnon olemassaolon edelle. On uutisoitu kauriiden aiheuttamista tuhoista, joihin kuuluu tuhoja puutarhoihin ja lis\u00e4\u00e4ntynyt kolaririski. N\u00e4iden takia kauriiden mets\u00e4styst\u00e4 tehostetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n. Her\u00e4\u00e4 kuitenkin kysymys, onko ihmisen oikeus autoiluun ja puutarhoihin suurempi kuin kauriiden oikeus el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
On muistettava, ett\u00e4 voimme tunnistaa toimintamme ihmiskeskeiset taustatekij\u00e4t ja k\u00e4yd\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kriittisi\u00e4 keskusteluita muuttamatta koko el\u00e4m\u00e4ntapaamme. Tietenkin se olisi ideaali tilanne, mutta kukaan ei kuitenkaan ole t\u00e4ydellinen.<\/p>\n
En min\u00e4k\u00e4\u00e4n ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 t\u00e4ydellinen. Vaikka j\u00e4tin lihan pois ruokavaliostani puoli vuotta sitten, sy\u00f6n edelleen esimerkiksi kalaa. Aamuisin valmistan kananmunista munakkaan ja kaadan kahviini lehm\u00e4nmaitoa.<\/p>\n
Kirjoittaja on raumalainen opiskelija.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Eppu P\u00f6yh\u00f6nen kyseenalaistaa kolumnissaan ihmiskeskeisen maailmankuvan. Historian saatossa on ollut paljon eri k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita nyky\u00e4\u00e4n katsotaan jopa halveksien.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":50115,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,80,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-50114","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-satakunnan-kansa","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50114"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50114\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}