{"id":50148,"date":"2025-10-01T03:31:08","date_gmt":"2025-10-01T03:31:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/50148\/"},"modified":"2025-10-01T03:31:08","modified_gmt":"2025-10-01T03:31:08","slug":"isn-tiedot-yllatyskaanne-ikkuna-auki-sovulle-velkajarruneuvotteluissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/50148\/","title":{"rendered":"IS:n tiedot: Yll\u00e4tysk\u00e4\u00e4nne \u2013 ikkuna auki sovulle velkajarruneuvotteluissa"},"content":{"rendered":"

IS:n l\u00e4hteet arvioivat, ett\u00e4 velkajarruesityksest\u00e4 voitaisiin saada jopa yksimielinen, jos yksi kohta j\u00e4tett\u00e4isiin laista pois.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Eduskuntapuolueet etsiv\u00e4t yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 velkajarrusta. IS:n l\u00e4hteiden mukaan sopu on mahdollinen, jos velkasuhteen alentamisvauhtia ei kirjata lakiin.<\/p>\n

Hallituspuolueiden kompromissiesitys asettaisi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin velkasuhdetavoitteeksi ensin 60 prosenttia ja sitten 40 prosenttia.<\/p>\n

Oppositio ehdottaa velkasuhteen alentamisvauhdin j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 pois laista ja korvaamista parlamentaarisella prosessilla, jossa rahoitusasematavoite asetetaan nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n

Eduskuntapuolueet ovat hakeneet syyskuun ajan parlamentaarista yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 niin sanotusta velkajarrusta.<\/p>\n

IS:n tietojen mukaan sopu velkajarrusta olisi mahdollinen, mik\u00e4li hallitus luopuisi vaatimuksestaan kirjata lakiin luku, mill\u00e4 vauhdilla velkasuhdetta pit\u00e4isi alentaa.<\/p>\n

\u2013 Minulla on tuntuma, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on ikkuna auki sille, ett\u00e4 meill\u00e4 on historiallinen mahdollisuus saada parlamentaarinen sopu siit\u00e4, mink\u00e4laisilla v\u00e4lineill\u00e4 me alamme viem\u00e4\u00e4n Suomea terveen talouden tielle. T\u00e4m\u00e4 tilanne kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi. Kannattaa jatkaa neuvottelua, yksi l\u00e4hde sanoo.<\/p>\n

Toinen l\u00e4hde puolestaan arvioi, ett\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys oli l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ennen kuin hallitus toi kompromissiesityksens\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n viime perjantaina.<\/p>\n

IS:n tietojen mukaan hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset tekiv\u00e4t kompromissiesityksen, jossa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin velkasuhdetavoitteeksi asetettaisiin ensin 60 prosenttia ja sen j\u00e4lkeen 40 prosenttia, kun hallituksen alkuper\u00e4inen esitys oli 40 prosenttia. Vuotta, milloin tavoite pit\u00e4isi saavuttaa, ei asetettaisi.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 ennustaa julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen nousevan t\u00e4n\u00e4 vuonna jo l\u00e4hes 87 prosenttiin.<\/p>\n

IS:n l\u00e4hteet kertovat, ett\u00e4 velkasuhdetavoitteen asettamisesta EU:n vaatimaan 60 prosenttiin ja sen j\u00e4lkeen 40 prosenttiin ei ole suurta erimielisyytt\u00e4 puolueiden kesken. IS:lle arvioidaan, ett\u00e4 kaksiportaisesta tavoitteesta kaikki puolueet, mukaan lukien vihre\u00e4t ja vasemmistoliitto, ovat jo samaa mielt\u00e4.<\/p>\n

Sen sijaan erimielisyydet koskevat sit\u00e4, ett\u00e4 lakiin kirjattaisiin rahoitusasematavoite, jonka mukaan velkasuhteen t\u00e4ytyisi alentua keskim\u00e4\u00e4rin tietyll\u00e4 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 vuosittain.<\/p>\n

\u2013 Siit\u00e4 on ollut v\u00e4\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

IS:lle arvioidaan, ett\u00e4 kaksiportaisesta tavoitteesta kaikki puolueet, mukaan lukien vihre\u00e4t ja vasemmistoliitto, ovat jo samaa mielt\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Niin<\/p>\n

Niin sanottua velkajarrua eli lakia julkisen talouden hoitamisesta esitt\u00e4\u00e4 valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). Kuva:\u00a0Heikki Saukkomaa \/ Lehtikuva<\/p>\n

Alunperin hallitus esitti lakiluonnoksessaan, ett\u00e4 velkasuhde laskee keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhdell\u00e4 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 vuosittain kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana. Vaatimus astuisi voimaan vuonna 2031.<\/p>\n

Nyt hallituspuolueet esittiv\u00e4t kompromississaan, ett\u00e4 velkasuhdetta supistettaisiin keskim\u00e4\u00e4rin 0,75 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 vuodessa tai julkisen talouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 pienennett\u00e4isiin keskim\u00e4\u00e4rin 0,5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 vuodessa kohti yht\u00e4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Helsingin Sanomat<\/a> uutisoi asiasta perjantaina. Esitys on vahvistettu IS:lle.<\/p>\n

Hallituksen esitt\u00e4m\u00e4 velkasuhteen alenemisvauhti on nopeampi kuin mit\u00e4 EU vaatii.<\/p>\n

Yksi l\u00e4hde painottaa, ett\u00e4 kyse ei ole siit\u00e4, ett\u00e4 kompromissiesitys olisi liian kire\u00e4, vaan siit\u00e4, ettei tietyn luvun kirjaamista lakiin pidet\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4. Toinen puolestaan pit\u00e4\u00e4 erillist\u00e4 kansallista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 turhana.<\/p>\n

Oppositiopuolueet ovat ehdottaneet hallitukselle, ett\u00e4 velkasuhteen alenemisvauhti j\u00e4tett\u00e4isiin kirjaamatta lakiin.<\/p>\n

Sen sijaan keskusta ja Sdp olisivat valmiita siihen, ett\u00e4 rahoitusasematavoitteesta sovittaisiin parlamentaarisessa ryhm\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein kahdeksaksi vuodeksi. N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin parlamentaarisesti raami, johon kunkin hallituksen pit\u00e4isi sovittaa talouspolitiikkansa.<\/p>\n

Mik\u00e4li hallituspuolueet suostuisivat siihen, ett\u00e4 alenemisvauhti otettaisiin kokonaan pois laista ja korvattaisiin parlamentaarisella prosessilla, IS:lle arvioidaan, ett\u00e4 lakiesityksest\u00e4 voitaisiin saada jopa yksimielinen, vaikka vasemmistoliitolla onkin joitain ep\u00e4ilyksi\u00e4.<\/p>\n

Vastaavasti, mik\u00e4li alenemisvauhti j\u00e4tet\u00e4\u00e4n lakiesitykseen, l\u00e4hde arvioi, ettei hallitus saa lakiesityksens\u00e4 tueksi ainuttakaan oppositiopuoluetta.<\/p>\n

Rahoitusasematavoite tarkoittaisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, kuinka paljon valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alij\u00e4\u00e4m\u00e4 saisi olla. T\u00e4st\u00e4 alij\u00e4\u00e4m\u00e4tavoitteesta voitaisiin suoraan laskea, kuinka monta miljardia esimerkiksi ensi vaalikaudella t\u00e4ytyisi sopeuttaa julkista taloutta.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Mik\u00e4li alenemisvauhti j\u00e4tet\u00e4\u00e4n lakiesitykseen, l\u00e4hde arvioi, ettei hallitus saa lakiesityksens\u00e4 tueksi ainuttakaan oppositiopuoluetta.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Parlamentaarista<\/p>\n

Parlamentaarista sopua velkajarrusta haetaan ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, jota johtaa perussuomalaisten ryhm\u00e4johtaja Jani M\u00e4kel\u00e4. Oppositiolla on omat vaatimuksensa sovulle. Kuva:\u00a0Markku Ulander \/ Lehtikuva<\/p>\n

Oppositiossa kaavaillaan, ett\u00e4 eduskuntaryhm\u00e4t asettaisivat rahoitusasematavoitteen yli hallitus\u2013oppositio-rajan hyviss\u00e4 ajoin ennen eduskuntavaaleja. Vaikka kaikki ryhm\u00e4t eiv\u00e4t tavoitteeseen sitoutuisikaan, niin enemmist\u00f6n sopima tavoite sitoisi vaalien j\u00e4lkeen muodostettavaa hallitusta.<\/p>\n

Samalla vaalien alla k\u00e4yty v\u00e4\u00e4nt\u00f6 sopeutuksen eurom\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 k\u00e4visi tarpeettomaksi ja vaalikeskustelu keskittyisi puolueiden sopeutuskeinoihin eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 leikkauksiin, veronkiristyksiin ja rakenteellisiin uudistuksiin.<\/p>\n

IS:n tietojen mukaan ensimm\u00e4ist\u00e4 parlamentaarista prosessia on jo kaavailtu ensi kev\u00e4\u00e4lle tai syksylle, koska vaalit ovat puolentoista vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Jatkossa tarkoituksena kuitenkin olisi, ett\u00e4 tavoite asetettaisiin vaalikauden puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Hallituksen perjantaiseen kompromissiesitykseen sis\u00e4ltyi my\u00f6s ehdotus turvamarginaalista, jota oli kiristetty aiemmasta esityksest\u00e4. Turvamarginaali tarkoittaa sit\u00e4, kuinka paljon alij\u00e4\u00e4m\u00e4 saa yhten\u00e4 vuotena korkeintaan olla. EU edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 julkisen talouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4 saa olla korkeintaan kolme prosenttia suhteessa bkt:hen.<\/p>\n

IS:n l\u00e4hde arvioi, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 prosentistakin on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 sopu. Tiett\u00e4v\u00e4sti yhteisymm\u00e4rrykseen on jo p\u00e4\u00e4sty siit\u00e4, ett\u00e4 sosiaaliturvarahastot lasketaan mukaan alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Turvamarginaalia on tarkoitus seurata vuosittain.<\/p>\n

Hallituksella on mahdollisuus antaa lakiesitys velkajarrusta eduskunnalle, vaikka siit\u00e4 ei p\u00e4\u00e4st\u00e4isi parlamentaarisesti sopuun.<\/p>\n

Parlamentaarinen yksimielisyys takaisi kuitenkin sitoutumisen velkasuhteen alentamistavoitteeseen ja olisi vahva viesti Suomesta my\u00f6s ulkomaille.<\/p>\n

Perussuomalaisten Jani M\u00e4kel\u00e4n<\/a> johtamalla parlamentaarisella ty\u00f6ryhm\u00e4ll\u00e4 on seuraava kokous keskiviikkona. Alunperin hallituksen tavoitteena oli antaa esitys eduskunnalle lokakuun alussa, mutta IS:lle arvioidaan, ett\u00e4 neuvottelut voivat veny\u00e4 lokakuulle.<\/p>\n

EU edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laki tulee voimaan vuoden loppuun menness\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"IS:n l\u00e4hteet arvioivat, ett\u00e4 velkajarruesityksest\u00e4 voitaisiin saada jopa yksimielinen, jos yksi kohta j\u00e4tett\u00e4isiin laista pois. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":50149,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-50148","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50148","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50148"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50148\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}