{"id":5024,"date":"2025-08-14T00:50:13","date_gmt":"2025-08-14T00:50:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/5024\/"},"modified":"2025-08-14T00:50:13","modified_gmt":"2025-08-14T00:50:13","slug":"ntt-research-kaynnistaa-uuden-physics-of-artificial-intelligence-groupin-harvardissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/5024\/","title":{"rendered":"NTT Research k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 uuden Physics of Artificial Intelligence Groupin Harvardissa"},"content":{"rendered":"

Kun vanhempi opettaa pient\u00e4 lastaan \u200b\u200bsuhtautumaan maailmaan, h\u00e4n opettaa assosiaatioiden ja kuvioiden tunnistamisen kautta. Otetaan esimerkiksi S-kirjain. Vanhemmat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lapselleen tarpeeksi esimerkkej\u00e4 kirjeest\u00e4, ja ennen pitk\u00e4\u00e4 he pystyv\u00e4t tunnistamaan muita esimerkkej\u00e4 yhteyksist\u00e4, joissa ohjaus ei ole aktiivista; koulu, kirja, mainostaulu.<\/p>\n

Suuri osa jatkuvasti esiin nousevasta teko\u00e4lyteknologiasta oli opettanut<\/a> samalla tavalla. Tutkijat antoivat j\u00e4rjestelm\u00e4lle oikeita esimerkkej\u00e4 jostakin, jonka he halusivat sen tunnistavan, ja kuin pieni lapsi, teko\u00e4ly alkoi tunnistaa malleja ja ekstrapoloida t\u00e4llaista tietoa yhteyksiin, joita se ei ollut koskaan aiemmin kokenut, muodostaen oman ”hermoverkkonsa” luokittelua varten. Kuten ihmisen \u00e4lykkyys, asiantuntijat kuitenkin menettiv\u00e4t tietonsa panoksista, jotka vaikuttivat teko\u00e4lyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.\u00a0<\/p>\n

”mustan laatikon ongelma<\/a>\u201dTeko\u00e4lyst\u00e4 ilmenee siis se tosiasia, ett\u00e4 emme t\u00e4ysin ymm\u00e4rr\u00e4, miten tai miksi teko\u00e4lyj\u00e4rjestelm\u00e4 muodostaa yhteyksi\u00e4, emmek\u00e4 sen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin vaikuttavia muuttujia. T\u00e4m\u00e4 kysymys on erityisen t\u00e4rke\u00e4, kun pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan j\u00e4rjestelmien luotettavuutta ja turvallisuutta sek\u00e4 luomaan teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton hallintoa.\u00a0<\/p>\n

Teko\u00e4lyk\u00e4ytt\u00f6isest\u00e4 ajoneuvosta, joka ei jarruta ajoissa ja vahingoittaa jalankulkijoita, teko\u00e4lyyn perustuviin terveysteknologialaitteisiin, jotka auttavat l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 diagnosoimaan potilaita, ja teko\u00e4lyn palkkaamisen seulontaprosesseissa ilmenev\u00e4t harhaanjohtavuudet<\/a>, n\u00e4iden j\u00e4rjestelmien taustalla oleva monimutkaisuus on johtanut uuden tutkimusalan nousuun: teko\u00e4lyn fysiikkaan, joka pyrkii edelleen vahvistamaan teko\u00e4ly\u00e4 ty\u00f6kaluna, jonka avulla ihmiset voivat saavuttaa paremman ymm\u00e4rryksen.\u00a0<\/p>\n

Nyt uusi riippumaton tutkimusryhm\u00e4 k\u00e4sittelee n\u00e4it\u00e4 haasteita yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 fysiikan, psykologian, filosofian ja neurotieteen alat monitieteiseen teko\u00e4lyn mysteerien tutkimiseen.<\/p>\n

\u00c4skett\u00e4in ilmoitettu Physics of Artificial Intelligence Group<\/a> on NTT Researchin Physics & Informatics (PHI) -laboratorion spin-off, ja se paljastettiin NTT:n Upgrade 2025 -konferenssissa San Franciscossa Kaliforniassa viime viikolla. Se jatkaa Physics of Artificial Intelligence -l\u00e4hestymistavan edist\u00e4mist\u00e4 teko\u00e4lyn ymm\u00e4rt\u00e4miseksi, jota tiimi on tutkinut viimeisen viiden vuoden ajan.\u00a0<\/p>\n

Tohtori Hidenori Tanaka, jolla on tohtorintutkinto soveltavasta fysiikasta ja tietojenk\u00e4sittelytieteest\u00e4 ja tekniikasta Harvardin yliopistosta, tulee johtamaan uutta tutkimusryhm\u00e4\u00e4, joka perustuu aiempaan kokemukseensa NTT:n \u00e4lykk\u00e4iden j\u00e4rjestelmien ryhm\u00e4st\u00e4 ja CBS-NTT:n \u00e4lykkyyden fysiikan tutkimusohjelmasta Harvardissa.<\/p>\n

”Fyysikkona olen innoissani \u00e4lykkyyden aiheesta, koska matemaattisesti, miten voit ajatella luovuuden k\u00e4sitett\u00e4? Miten voit edes ajatella yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4? N\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet olisivat j\u00e4\u00e4neet abstrakteiksi, ellei teko\u00e4ly\u00e4 olisi ollut. On helppo spekuloida sanomalla ”t\u00e4m\u00e4 on minun yst\u00e4v\u00e4llisyyden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ni”, mutta nyt se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska se on merkitykset\u00f6nt\u00e4. Haluamme tehd\u00e4 teko\u00e4lyst\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4, meid\u00e4n on kerrottava sille matematiikan kielell\u00e4, mik\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisyys isesimerkiksi\u201d, tohtori Tanaka kertoi minulle viime viikolla Upgrade-konferenssin sivussa.\u00a0\u00a0<\/p>\n

PHI Lab ymm\u00e4rsi tutkimuksensa varhaisessa vaiheessa, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyn ja koneoppimisen ”mustan laatikon” luonne, jotta voidaan kehitt\u00e4\u00e4 uusia j\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka parantavat laskennan energiatehokkuutta. Teko\u00e4lyn edistyminen viimeisen puolen vuosikymmenen aikana on kuitenkin her\u00e4tt\u00e4nyt yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 turvallisuus- ja luotettavuusn\u00e4k\u00f6kohtia, joista on n\u00e4in ollen tullut kriittisi\u00e4 teollisuuden sovelluksille ja teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa koskeville hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksille.\u00a0<\/p>\n

Uuden tutkimusryhm\u00e4n kautta NTT Tutkimus k\u00e4sittelee biologisten ja teko\u00e4lyjen yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja toivoo n\u00e4in purkavan teko\u00e4lymekanismien monimutkaisuutta ja rakentaa harmonisempaa ihmisen ja teko\u00e4lyn yhteisty\u00f6n fuusiota.\u00a0<\/p>\n

Vaikka teko\u00e4lyn integrointi onkin uusi, t\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa ei ole uusi. Fyysikot ovat pyrkineet paljastamaan teknisten ja ihmisten v\u00e4listen suhteiden tarkkoja yksityiskohtia vuosisatojen ajan Galileo Galilein tutkimuksista esineiden liikkumisesta ja h\u00e4nen panoksestaan \u200b\u200bmekaniikkaan ja siihen, kuinka h\u00f6yrykone vaikutti k\u00e4sityksiin termodynamiikasta teollisen vallankumouksen aikana. 21-luvulla tutkijat kuitenkin yritt\u00e4v\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten teko\u00e4ly toimii kouluttautumisen, tiedon ker\u00e4\u00e4misen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisen kannalta, jotta tulevaisuudessa voidaan suunnitella yhten\u00e4isempi\u00e4, turvallisempia ja luotettavampia teko\u00e4lytekniikoita.\u00a0<\/p>\n

”Teko\u00e4ly on neuroverkko, sen rakenne on hyvin samankaltainen kuin ihmisen aivot toimivat; synapsien yhdist\u00e4m\u00e4t neuronit, jotka kaikki esitet\u00e4\u00e4n numeroina tietokoneen sis\u00e4ll\u00e4. Ja sitten uskomme, ett\u00e4 fysiikkaa voi olla… Fysiikka on kaiken ottamista universumista, matemaattisten hypoteesien laatimista niiden sis\u00e4isest\u00e4 toiminnasta”, tohtori Hanaka sanoi ja testaa niit\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Uusi ryhm\u00e4 jatkaa yhteisty\u00f6t\u00e4 Harvard University Center for Brain Sciencen (CBS) kanssa ja aikoo tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Stanfordin yliopiston apulaisprofessori Suya Gangulin kanssa, jonka kanssa tohtori Tanaka on kirjoittanut useita artikkeleita.\u00a0<\/p>\n

Tohtori Tanaka korostaa kuitenkin, ett\u00e4 luonnontieteellinen ja monialainen l\u00e4hestymistapa on olennainen. Vuonna 2017, kun h\u00e4n oli tohtorikandidaatti Harvardissa, tutkija tajusi haluavansa tehd\u00e4 enemm\u00e4n kuin perinteist\u00e4 fysiikkaa ja seurata edelt\u00e4jiens\u00e4, Galileista Newtoniin ja Einsteiniin, jalanj\u00e4lki\u00e4 avatakseen uusia k\u00e4sitteellisi\u00e4 maailmoja fysiikassa.\u00a0<\/p>\n

”T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 teko\u00e4ly on ainoa aihe, josta voin puhua kaikille. Tutkijana se on hienoa, koska kaikki ovat aina valmiita puhumaan teko\u00e4lyst\u00e4, ja min\u00e4 my\u00f6s opin jokaisesta keskustelusta, koska ymm\u00e4rr\u00e4n, kuinka ihmiset n\u00e4kev\u00e4t ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t teko\u00e4ly\u00e4 eri tavalla, jopa akateemisen kontekstin ulkopuolella. N\u00e4en NTT:n teht\u00e4v\u00e4n olla katalysaattorina n\u00e4iden keskustelujen her\u00e4tt\u00e4misess\u00e4, Tanaka p\u00e4\u00e4tti, koska opimme ihmisten taustasta riippumatta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kun vanhempi opettaa pient\u00e4 lastaan \u200b\u200bsuhtautumaan maailmaan, h\u00e4n opettaa assosiaatioiden ja kuvioiden tunnistamisen kautta. Otetaan esimerkiksi S-kirjain. Vanhemmat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5025,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,3074,3075,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-5024","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-harvard","13":"tag-ntt","14":"tag-physics","15":"tag-science","16":"tag-suomi","17":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5024","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5024"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5024\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5025"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5024"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5024"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5024"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}