{"id":50476,"date":"2025-10-01T11:25:10","date_gmt":"2025-10-01T11:25:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/50476\/"},"modified":"2025-10-01T11:25:10","modified_gmt":"2025-10-01T11:25:10","slug":"maailmanloppua-perutaan-keravalla-voima","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/50476\/","title":{"rendered":"Maailmanloppua perutaan Keravalla – Voima"},"content":{"rendered":"

Anna Evil\u00e4<\/b> toivottaa meid\u00e4t tervetulleeksi Keravan kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen edess\u00e4. Aiemmin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli baari, jossa oli Evil\u00e4n mukaan \u201dmuovituolit ja myynniss\u00e4 vitosen salmaria\u201d. Nykyisest\u00e4 kes\u00e4kahvilasta ei saa salmiakkikossua, vaan vegaanisia ja gluteenittomia tuotteita. Kahvila on osa suurempaa hanketta, Evil\u00e4n perustamaa Jalotusta. Se on \u201dkest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n liike, joka auttaa kansalaisia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ylt\u00e4kyll\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n planeetan kantokyvyn rajoissa\u201d.<\/p>\n

Olemme saapuneet 1650-luvulla perustetun tilan p\u00e4\u00e4rakennukselle syreenien reunustamaa kujaa pitkin. Hiekkatien toisella puolella on yhteis\u00f6llinen viljelm\u00e4 ja lampaiden laidun, toisella puolella entinen navettarakennus, jossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tapahtumia.<\/p>\n

Annukka Vainio<\/b> katselee ymp\u00e4rilleen kartanon pihamaalla. H\u00e4n on sosiaalipsykologi ja kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymismuutoksen professori Helsingin yliopistossa ja l\u00e4htenyt mukaamme kommentoimaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Vainio opettaa ymp\u00e4rist\u00f6muutoksen ja globaalin kest\u00e4vyyden maisteriohjelmassa, joka keskittyy ihmiskunnan kohtalonkysymykseen: miten maailman ihmiset voivat muuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 olisi mahdollista maapallon kantokyvyn rajoissa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4in ei ole, ja varsinkin suomalaiset ylikuluttavat kiihke\u00e4\u00e4n tahtiin.<\/p>\n

Maailman ylikulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 on viime vuosina vietetty hein\u00e4\u2013elokuun vaihteessa, mutta jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, maapallon vuotuiset luonnonvarat loppuisivat kesken jo huhtikuussa.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n Jalotus haluaa tuoda muutosta, Evil\u00e4 kertoo esitelless\u00e4\u00e4n toimintaa kartanon sis\u00e4ll\u00e4. \u201dJ\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n mielenkiintoista\u201d, Vainio sanoo ja kaivaa esiin muistiinpanov\u00e4lineet.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"
\n89 prosenttia haluaa muutosta<\/b><\/p>\n

P\u00e4\u00e4rakennuksesta l\u00e4hdetty\u00e4mme Evil\u00e4 johdattaa kierrokselle ymp\u00e4ri tiluksia.<\/p>\n

Laitumella lammaslauma l\u00e4hestyy uteliaana Annukka Vainiota. H\u00e4nen tutkimusalansa, kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymistiede, on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 muotiala, ja OECD:n alkuvuonna julkaisema raportti kehottaa valtioita sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen mukaan kansallisiin ilmastostrategioihin. Niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ihmisten kollektiivisen k\u00e4yt\u00f6ksen muuttaminen on.<\/p>\n

\u201dIlmastonmuutosta pidet\u00e4\u00e4n usein luonnontieteellisen\u00e4 ongelmana, vaikka ilmastokriisi johtuu ihmisen toiminnasta. Silti ihmistieteet joutuvat edelleen ehk\u00e4 taistelemaan paikastaan, mutta ne tunnustetaan nykyisin yh\u00e4 paremmin\u201d, h\u00e4n kertoi videopuhelulla ennen retke\u00e4 Keravalle.<\/p>\n

Nyt Mustikka<\/b>-lammas kutittelee h\u00e4nen k\u00e4tt\u00e4\u00e4n, ja Vainio ojentaa Mustikalle pelletin.<\/p>\n

\u201dIhmiset luulevat olevansa yksin omien ilmastoa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevien mielipiteidens\u00e4 kanssa, vaikka niin ei ole. Sosiaalipsykologiassa t\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 pluralistinen ignoranssi.\u201d<\/p>\n

Mustikka hamuilee lis\u00e4\u00e4 herkkuja, mutta pelletit ovat loppuneet. Mustikka kyll\u00e4styy ja jatkaa matkaansa laitumella.<\/p>\n

\u201dMonet ihmiset halvaantuvat ilmastouhan edess\u00e4 koska kokevat, ett\u00e4 yksil\u00f6n toimet ovat liian pieni\u00e4, jotta niill\u00e4 olisi mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4.\u201d\u00a0<\/p>\n

Vainion k\u00e4si j\u00e4\u00e4 lampaan j\u00e4ljilt\u00e4 tahmaiseksi, ja h\u00e4n miettii, mihin kuivaisi sen.<\/p>\n

Anna Evil\u00e4 katsoo Mustikan loittonevaa selk\u00e4\u00e4 ja kertoo lampaiden virasta Jalotuksessa. \u201dNe ovat maisemanhoitajia.\u201d Ennen kaikkea kotiel\u00e4imet kuitenkin madaltavat \u201dtavallisten ihmisten\u201d kynnyst\u00e4 tulla mukaan. Varsinkin lapsiperheet haluavat varata itselleen el\u00e4intenhoitovuoroja, ja lampaiden kanssa ty\u00f6skentelyn lomassa moni tutustuu kest\u00e4v\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan.<\/p>\n

\u201dIhminen ei tarvitse edistyksellisen ihmisen identiteetti\u00e4 voidakseen el\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa kest\u00e4v\u00e4sti\u201d, Evil\u00e4 sanoo. Iso kuva on t\u00e4rke\u00e4: mahdollisimman monen tulisi muuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n sen sijaan ett\u00e4 muutamat harvat el\u00e4v\u00e4t \u201dt\u00e4ydellisesti\u201d. \u201dIhminen saa olla osa-aikavegaani\u201d, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n

Tuoreiden tutkimusten mukaan 80\u201389 prosenttia maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 haluaa oman maansa hallituksen ryhtyv\u00e4n voimakkaampiin ilmastotoimiin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan n\u00e4y uutisoinnissa, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osaltaan, miksi enemmist\u00f6 ei tied\u00e4 olevansa maailmanlaajuinen enemmist\u00f6.<\/p>\n

Evil\u00e4n n\u00e4kee yhteiskunnan olevan murroskohdassa. El\u00e4mme ylimenokautta, jolloin el\u00e4m\u00e4ntavat ja arvot vaihtuvat hiljalleen. Sosiaalipsykologian sanoin: kansanliikkeet saavat alkunsa pienist\u00e4 muutoksista arkirutiineissa.<\/p>\n

Vainio puolestaan huomauttaa, ett\u00e4 my\u00f6s oikeaa tietoa tarvitaan: moni luulee edelleen, ett\u00e4 kuluttajan t\u00e4rkein ymp\u00e4rist\u00f6teko on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ruokah\u00e4vikki\u00e4 ja suosia kotimaisia tuotteita.<\/p>\n

N\u00e4in ei ole. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lihansy\u00f6nti\u00e4.<\/p>\n

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"
\nSaviharkoista p\u00f6rri\u00e4ishotelleihin<\/b><\/p>\n

Punamullatun piharakennuksen seinustalla roikkuu p\u00f6rri\u00e4ishotelleja. Jalotus haluaa elvytt\u00e4\u00e4 savirakentamisen perinnett\u00e4, ja rakennuksessa on pino saviharkkoja, joita k\u00e4vij\u00e4t ovat valmistaneet. Lis\u00e4ksi kartanolla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n muun muassa rikkin\u00e4isten esineiden korjaustapahtumia, opetellaan biohiiletyst\u00e4 kotioloissa, viljell\u00e4\u00e4n hy\u00f6tykasveja ja lainataan tavaroita.\u00a0<\/p>\n

Anna Evil\u00e4 kertoo, ett\u00e4 Jalotus on kehitellyt el\u00e4m\u00e4njalotusmenetelm\u00e4ksi kutsuttavan opintokokonaisuuden, joka ohjaa kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Annukka Vainio huomauttaa, ett\u00e4 yhteis\u00f6llinen toiminta voisi olla vaihtoehto niille, jotka eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n ty\u00f6tt\u00f6myys on Suomessa yli yhdeks\u00e4n prosenttia, mik\u00e4 on Euroopan enn\u00e4tys. Vapaaehtoisty\u00f6ll\u00e4 voisi olla hyvi\u00e4 vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6lle ja yhteis\u00f6lle, ja se voisi tuoda mielekkyytt\u00e4 yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Jalotuksen tavoitteena on auttaa 200 000 suomalaista siirtym\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan. Lis\u00e4ksi kansainv\u00e4linen Transition Network ja eurooppalainen ECOLISE-verkosto ovat nimitt\u00e4neet Jalotuksen Suomen yhteystahoksi, joka koordinoi kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tekij\u00f6iden toimintaa Suomessa. Kest\u00e4vyys kiinnostaa kaikilla mantereilla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00f6rm\u00e4ys s\u00e4\u00e4nt\u00f6-Suomeen<\/b><\/p>\n

Konseptointi. Pilotointi. Jalkauttaminen. Skaalaaminen. Anna Evil\u00e4 tiputtelee huuliltaan termej\u00e4 kuin startup-yrityksen toimitusjohtaja. H\u00e4nell\u00e4 on kilpaurheilijatausta, useita tutkintoja ja opintoja niin kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuin liikkeenjohdon konsultoinnista. Rahoittajat ovat uskoneet Jalotuksen visioon, ja muun muassa Sitra ja Euroopan unioni ovat rahoittaneet hankkeita. Yksi menestystekij\u00e4 on verkostomaisuus: Evil\u00e4n tukena on joukko aktiivisia Jalotus ry:n j\u00e4seni\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi yhteis\u00f6 tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 kuntien, j\u00e4rjest\u00f6jen, oppilaitosten, yritysten ja \u201dep\u00e4virallisten\u201d tahojen kuten naapurustojen kanssa. N\u00e4in toiminta ei ole j\u00e4\u00e4nyt niin sanotusti pienen piirin puuhasteluksi, kuten ekoyhteis\u00f6iss\u00e4 saattaa k\u00e4yd\u00e4.<\/p>\n

\u201dElokapinan toiminta on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Samalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6aktivismi voi olla my\u00f6s t\u00e4t\u00e4\u201d, kommentoi Annukka Vainio.\u00a0<\/p>\n

Amerikkalainen sosiaaliantropologi Alexander Dunlap<\/b> on analysoinut<\/a> Voimassa (5\u20136\/2022), ett\u00e4 skandinaavisen byrokratian tarkoituksena on valmistaa, ett\u00e4 ekologista murrosta ei lopulta panna toimeen, ja entisenlainen ylikuluttava el\u00e4m\u00e4tapa voi jatkua entiseen tapaan. Miten s\u00e4\u00e4nt\u00f6-Suomi suhtautuu Jalotuksen kaltaiseen toimijaan? Onko kollektiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymismuutos vaikeaa j\u00e4yk\u00e4n byrokratiakoneiston vuoksi?<\/p>\n

\u201dEi hallinnon maailmassa nopeita liikkeit\u00e4 tehd\u00e4\u201d, Evil\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ja kertoo osaavansa puhua byrokratian kielt\u00e4. \u201dOmaa anarkismiani on, ett\u00e4 tied\u00e4n kyll\u00e4, miten byrokraattinen maailma toimii, mutta voin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u2019saan tehty\u00e4 t\u00e4m\u00e4n nopeammin t\u00e4llee\u2019\u201d, Evil\u00e4 lis\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n

H\u00e4nell\u00e4 on ollut oma kamppailunsa Keravan kaupungin kanssa. Vuoden lopulla selvi\u00e4\u00e4, voiko Jalotus jatkaa kartanon mailla vai ei. Jalotus aikoo osallistua kartanon ostokilpailutukseen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Jos tuho tulee sittenkin<\/b><\/p>\n

Jos \u2013 tai kun \u2013 ilmastotuho tulee, paikallisyhteis\u00f6t voivat silloinkin olla suureksi hy\u00f6dyksi, arvostettu ilmastoaktivisti David <\/strong>Suzuki <\/strong>on sanonut<\/a>. H\u00e4n katsoo, ett\u00e4 ilmastotaistelu on jo h\u00e4vitty. Poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei ole tehty, keikahduspisteet on ylitetty ja maapallo on kolmen celsiusasteen l\u00e4mpenemisuralla. Meret happamoituvat jo, ruoantuotanto on kriisiss\u00e4 ja monet t\u00e4rke\u00e4t planetaariset rajat ylittyiv\u00e4t aikaa sitten.\u00a0<\/p>\n

Nyt pit\u00e4\u00e4 varautua pahimpaan, Suzuki kehottaa. Valtiot eiv\u00e4t kykene suojaamaan kansalaisiaan, joten ihmisten kannattaa ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 paikallisyhteis\u00f6ihin ja auttaa toisiaan. N\u00e4in he voivat paremmin suojautua luonnonmullistusten aikana.<\/p>\n

Keravan kartanon yll\u00e4 leijuu kuitenkin optimismi ja kes\u00e4perhosia. Lampaat hakeutuvat varjoon odottelemaan, ett\u00e4 lapset tulisivat sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n niille voikukanlehti\u00e4 aidanraosta.\u00a0<\/p>\n

Annukka Vainion mukaan julkisesti pit\u00e4isi puhua enemm\u00e4n siit\u00e4, miten paljon ilmastotoimia on tehty. Esimerkiksi vuoden 2022 COP-luontokokouksessa maailman valtiot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sopimukseen luonnon monimuotoisuuden k\u00f6yhtymisen pys\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4. Ne sopivat my\u00f6s, ett\u00e4 30 prosenttia maa- ja merialueista pit\u00e4\u00e4 suojella. EU tavoittelee vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 parhaillaankin ja suurvallaksi noussut Kiina investoi viime vuonna 675 miljardia dollaria puhtaaseen energiateknologiaan.<\/p>\n

Ihmiset siis toimivat aktiivisesti ilmastoh\u00e4t\u00e4tilan pys\u00e4ytt\u00e4miseksi, ja kiirett\u00e4 pit\u00e4\u00e4, Vainio sanoo. Sek\u00e4 yhteiskunnan rakenteissa ett\u00e4 ruohonjuuritasolla tapahtuu muutoksia kaiken aikaa. \u201dIlmastouhan tunne synnytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s me-ajattelua, se siis aktivoi ryhm\u00e4identiteetti\u00e4\u201d, Annukka Vainio sanoo.<\/p>\n

\u201dMaailmanloppua ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.\u201d<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Anna Evil\u00e4 toivottaa meid\u00e4t tervetulleeksi Keravan kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen edess\u00e4. Aiemmin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli baari, jossa oli Evil\u00e4n mukaan \u201dmuovituolit…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":50477,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-50476","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50476","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50476"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50476\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50476"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50476"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50476"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}