{"id":51056,"date":"2025-10-02T02:28:11","date_gmt":"2025-10-02T02:28:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/51056\/"},"modified":"2025-10-02T02:28:11","modified_gmt":"2025-10-02T02:28:11","slug":"susipari-perusti-reviirin-aivan-oulun-lahelle-ja-silla-voi-olla-jo-pentujakin-lahtooletus-on-etta-nain-kay","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/51056\/","title":{"rendered":"Susipari perusti reviirin aivan Oulun l\u00e4helle ja sill\u00e4 voi olla jo pentujakin \u2013 ”L\u00e4ht\u00f6oletus on, ett\u00e4 n\u00e4in k\u00e4y”"},"content":{"rendered":"

\n Sudenpentuja saattaa tassutella parhaillaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 Oulua. Kaupungin it\u00e4puolelle on muodostunut viimeisen vuoden aikana susireviiri, jonka l\u00e4nsireuna alkaa jostain Pilpasuon suojelualueen nurkilta, eli vain reilun kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 Rotuaarilta.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fL\u00e4nsisuomalainen ja it\u00e4suomalainen susi ovat perustaneet yhdess\u00e4 parireviirin sinne, kertoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Mia Valtonen.\n <\/p>\n

\n Koska pari oli jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhdess\u00e4, se on hyvinkin voinut saada pentuja toukokuussa.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKun lumi tulee, voidaan j\u00e4lkihavainnoista selvitt\u00e4\u00e4, onko lis\u00e4\u00e4ntyminen tapahtunut. Eiv\u00e4t ne aina ensimm\u00e4isen\u00e4 vuotena lis\u00e4\u00e4nny, mutta biologinen l\u00e4ht\u00f6oletus on, ett\u00e4 n\u00e4in k\u00e4y. Eli mielenkiintoisia aikoja siell\u00e4 elet\u00e4\u00e4n, Valtonen sanoo.\n <\/p>\n

\n Susiparin 825 neli\u00f6kilometrin laajuinen reviiri levi\u00e4\u00e4 it\u00e4\u00e4n Muhoksen ja Ylikiimingin v\u00e4lisi\u00e4 metsi\u00e4 ja soita pitkin aina Utaj\u00e4rvelle ja Sanginj\u00e4rvelle asti. Suurin osa t\u00e4st\u00e4 Ylikiimingin reviirist\u00e4 on siis useiden kymmenien kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Oulusta.\n <\/p>\n

\n Yh\u00e4 tarkemmaksi k\u00e4yneen susitutkimuksen ansiosta Ylikiimingin Romeon ja Julian taustat tunnetaan.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fTied\u00e4mme, ett\u00e4 susiparin naaras on Pahkavaaran reviirilt\u00e4. Se on pantasusi, joka on ollut aiemmin pantaseurannassa, mutta pannasta on jo akku loppu, Valtonen kertoo.\n <\/p>\n

\n Pahkavaaran reviiri on susiparin naapurissa Utaj\u00e4rvelt\u00e4 ja Vaalasta koilliseen. Uros on vaeltanut alueelle parin sadan kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fDna-n\u00e4ytteen perusteella se on Vartiuksen reviirilt\u00e4, eli ihan it\u00e4rajalta, Valtonen kertoo.\n <\/p>\n

\n Nuoret sudet voivat vaeltaa hyvinkin pitki\u00e4 matkoja etsiess\u00e4\u00e4n paikkaansa maailmassa.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fUrokset ovat ehk\u00e4 kovempia liikkumaan, mutta molemmat tekev\u00e4t sit\u00e4, Valtonen kertoo.\n <\/p>\n

\"\"\/<\/p>\n

\n Tekij\u00e4: Liubov Alekseeva\n <\/p>\n

\n Ylikiimingin susireviirin tiedot l\u00f6ytyv\u00e4t Luken tiistaina julkistaman kanta-arvion aineistosta. Kyseess\u00e4 on yksi uusista reviireist\u00e4, joita ei ollut Luken kartoissa viel\u00e4 viime vuonna.\n <\/p>\n

\n Luke arvioi, ett\u00e4 Suomessa oli maaliskuussa 76 susilauman tai -parin asuttamaa reviiri\u00e4, kun vuotta aiemmin reviirien m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi arvioitiin 62.\n <\/p>\n

\n Susikannan vahvistuminen n\u00e4kyy Oulun l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 muun muassa niin, ett\u00e4 Luken karttoihin on ilmestynyt uudet perhelaumat Rantsilan ja Kestil\u00e4n v\u00e4lille sek\u00e4 Ruukin, Vihannin ja Rantsilan v\u00e4limaastoon.\n <\/p>\n

\n Luken kartoissa viel\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 Kemil\u00e4n reviiri Ylikiimingin it\u00e4puolella on sen sijaan tyhjentynyt, kun sielt\u00e4 on ammuttu kaksi sutta porovahinkojen vuoksi.\n <\/p>\n

\n Reviirej\u00e4 on tullut lis\u00e4\u00e4 susikannan vahvistumisen my\u00f6t\u00e4.\n <\/p>\n

\n Vuosi sitten Luke arvioi, ett\u00e4 maassa oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 noin 300 sutta. Nyt Luke arvioi, ett\u00e4 viime kev\u00e4\u00e4n susiluku oli 430. Kanta-arvio nousi siis yhten\u00e4 vuotena per\u00e4ti 46 prosenttia, mik\u00e4 on poikkeuksellisen hypp\u00e4ys siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 susikanta on kasvanut viime vuosina noin kymmenen prosentin tahtia.\n <\/p>\n

\n Kasvussa on jonkin verran silm\u00e4nlumetta. Luke on nimitt\u00e4in saanut nyt aiempaa merkitt\u00e4v\u00e4sti paremman aineiston susikannan arviointiin, kun vapaaehtoiset ovat kirjanneet aktiivisesti susihavaintojaan Tassu-rekisteriin ja ker\u00e4nneet DNA-n\u00e4ytteit\u00e4 tutkijoille.\n <\/p>\n

\n Susikannasta on saatu siis aiempaa tarkempi kuva, mik\u00e4 samalla merkitsee, ett\u00e4 aiempien vuosien arviot ovat olleet alakanttiin.\n <\/p>\n

\n Luken johtava tutkija Samu M\u00e4ntyniemi kertoo, ett\u00e4 tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t tuoretta susip\u00e4ivityst\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n toistakymment\u00e4 sellaista reviiri\u00e4, joissa oli perhelauman rakenteita, vaikka alueelta ei ollut edelliselt\u00e4 vuodelta tiedossa edes parireviiri\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fSiit\u00e4 tulee jo parinkymmenen suden vaje aiempaan arvioon, M\u00e4ntyniemi kertoo.\n <\/p>\n

\"Susikanta<\/p>\n

\n Susikanta on levinnyt etenkin niille alueille, joilla el\u00e4\u00e4 paljon valkoh\u00e4nt\u00e4peuroja ja mets\u00e4peuroja. Kalevan lukija ikuisti kuvan mets\u00e4peurat muutama vuosi sitten Kestil\u00e4n ja Temmeksen v\u00e4liss\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Jonni Sihvo \/ arkisto\n <\/p>\n

\n Susikanta on alimmillaan maaliskuisin. Tutkijoilla on tuolloin tarkimmat tiedot el\u00e4imist\u00e4, koska niiden j\u00e4lki\u00e4 ja DNA-n\u00e4ytteit\u00e4 l\u00f6ytyy parhaiten lumisena aikana.\n <\/p>\n

\n Susien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy aina tuntuvasti huhti-toukokuussa, kun pennut syntyv\u00e4t. Vuosittainen vaihtelu on muutenkin suurta pienehk\u00f6ss\u00e4 populaatiossa, jossa on suuri kuolleisuus.\n <\/p>\n

\n Jonkinlaisen vuosittaisen keskiluvun susikannalle saa marraskuun tienoilta. Luke ennustaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden marraskuussa susia on 557. Jos kannanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4 ei aloiteta, kanta todenn\u00e4k\u00f6isesti kasvaa edelleen muutamalla kymmenell\u00e4 vuodessa.\n <\/p>\n

\n Susiluvuissa on huomioitava, ett\u00e4 osa pedoista liikkuu molemmin puolin it\u00e4rajaa. Niist\u00e4 Luke laskee Suomen susikantaan puolet. Koko maan luvuissa ovat toisaalta mukana poronhoitoalueen sudet, jotka eiv\u00e4t siell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n menesty.\n <\/p>\n

\n Esimerkiksi viime syksyn\u00e4 poronhoitoalueen it\u00e4osissa arvioitiin olevan kuusi susireviiri\u00e4. Talven aikana poronhoitoalueelta kuitenkin kaadettiin vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla 26 sutta.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fMaaliskuussa poronhoitoalueella ei ollut j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 kuin yksitt\u00e4isi\u00e4 susia, Mia Valtonen kertoo.\n <\/p>\n

\n Maa- ja mets\u00e4talousministeri Sari Essayah (kd.) ilmoitti Luken kanta-arvion julkistamisen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 suden kannanhoidollinen mets\u00e4stys voi h\u00e4nen puolestaan alkaa pian.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKun susikanta on n\u00e4inkin voimakkaassa kasvussa, meill\u00e4 on hyv\u00e4t perusteet sallia suden mets\u00e4stys tulevana talvena. Kiinti\u00f6t m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kanta-arvion ja muiden tarpeellisten tietojen pohjalta, Essayah sanoo MMM:n tiedotteessa.\n <\/p>\n

\n Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n edustaja Sami Niemi ei halunnut Luken tiedotustilaisuudessa eritell\u00e4 miten voimakasta mets\u00e4styst\u00e4 ministeri\u00f6 valmistelee.\n <\/p>\n

\n Luken edustajat eiv\u00e4t puolestaan halunneet ottaa kanta-arviosta j\u00e4rjestetyss\u00e4 tiedotustilaisuudessa suoraan kantaa siihen, onko susikanta nyt kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla, koska mets\u00e4styksess\u00e4 on kyse my\u00f6s suden yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten porovahingoista<\/a>.\n <\/p>\n

\"Sari<\/p>\n

\n Sari Essayah.\n <\/p>\n

\n Kuva: Vesa Joensuu \/ arkisto\n <\/p>\n

\n Suomen susikanta kest\u00e4isi mets\u00e4styst\u00e4 paremmin, jos geenit liikkuisivat paremmin id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen. Nyt susikanta vahvistuu L\u00e4nsi-Suomessa, mutta L\u00e4nsi- ja It\u00e4-Suomen sudet eiv\u00e4t juuri pariudu kesken\u00e4\u00e4n. Oulun it\u00e4puolelle pesiytynyt pari on harvinainen poikkeus s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n.\n <\/p>\n

\n L\u00e4nsi-Suomen kantaa uhkaa sis\u00e4siittoisuus, jos se ei saa uutta verta. Ongelma on siis sama kuin Ruotsin ja Norjan susikannalla, jonne p\u00e4\u00e4see uusia susia Pohjois-Suomen l\u00e4pi vain aniharvoin.\n <\/p>\n

\n It\u00e4-Suomen kanta on samaa perim\u00e4\u00e4 kuin Ven\u00e4j\u00e4n susikanta, jonka koosta ei ole yht\u00e4 tarkkaa tietoa kuin Suomen omista susista.\n <\/p>\n

\n Suomen it\u00e4inen ja l\u00e4ntinen kanta sekoittuisivat luultavasti paremmin, jos susireviirej\u00e4 olisi my\u00f6s maan keskiosissa, mist\u00e4 ne puuttuvat nyt melkein kokonaan. Tutkijatkaan eiv\u00e4t tied\u00e4 miksi.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fT\u00e4t\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4\u00e4n vuosittain. Sis\u00e4-Suomessa olisi sudelle samanlaiset elinmahdollisuudet kuin muuallakin, Valtonen kertoo.\n <\/p>\n

\n Salamets\u00e4stys on yksi ilmeinen selitys, mutta asiaan voi vaikuttaa my\u00f6s suden ravinto. Peto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt menestyv\u00e4n parhaiten alueilla, joilla el\u00e4\u00e4 hirve\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 saalista, eli valkoh\u00e4nt\u00e4peuroja, mets\u00e4peuroja ja mets\u00e4kauriita.\n <\/p>\n

Joko luit?
\n
\n Tutkija Ilpo Kojolan mukaan susi on hy\u00f6tynyt valkoh\u00e4nt\u00e4peurasta ja Ukrainan sodasta.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sudenpentuja saattaa tassutella parhaillaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 Oulua. Kaupungin it\u00e4puolelle on muodostunut viimeisen vuoden aikana susireviiri, jonka l\u00e4nsireuna alkaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":51057,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-51056","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-science","12":"tag-suomi","13":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51056","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51056"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51056\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/51057"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51056"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51056"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51056"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}