{"id":51371,"date":"2025-10-02T10:36:10","date_gmt":"2025-10-02T10:36:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/51371\/"},"modified":"2025-10-02T10:36:10","modified_gmt":"2025-10-02T10:36:10","slug":"mielta-ei-ole-olemassa-ilman-aivoja-mutta-mieli-ei-siella-sijaitse-arviossa-riitta-harin-jos-sinulla-olisi-kanan-aivot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/51371\/","title":{"rendered":"Mielt\u00e4 ei ole olemassa ilman aivoja, mutta mieli ei siell\u00e4 sijaitse \u2013 arviossa Riitta Harin Jos sinulla olisi kanan aivot"},"content":{"rendered":"<p class=\"p1\">Maailma on pullollaan puhetta siit\u00e4, kuinka aivot haluavat, p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja tekev\u00e4t sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 johtaa harhateille aivojen roolin ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4llaista puhetta ei tulisi Harin mukaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edes el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kielikuvana. Mielt\u00e4 ei ole olemassa ilman aivoja, mutta mieli ei sijaitse aivoissa vaan on pikemminkin suhde aivojen, muun kehon ja maailman v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p1\">Perim\u00e4, luonto ja kulttuuri vaikuttavat kaikki yhdess\u00e4 aivojen ja mielen kehitykseen, eik\u00e4 niit\u00e4 tule asettaa vastakkain. Kaksi ihmist\u00e4 ei voi koskaan kokea maailmaa aivan samalla tavalla, koska kokemushistoriamme ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 erilaisia. Aistimiseen ja havaitsemiseen vaikuttavat aisti\u00e4rsykkeiden lis\u00e4ksi ennakko-odotukset, viitekehys, jossa ollaan, kehon ja aivojen tila sek\u00e4 my\u00f6s motoriikka, jonka avulla aistitietoa hankitaan aktiivisesti. N\u00e4in jokaisella meist\u00e4 on ikioma \u201dkarikatyyrimaailma\u201d, joka on vinoutunut oman kokemuksen kannalta eriytyvien piirteiden suuntaan, v\u00e4h\u00e4n saman tapaan kuin karikatyyripiirroksissa liioitellaan kohteelle ominaisia piirteit\u00e4. <\/p>\n<p class=\"p1\" style=\"text-align: center;\">* *<\/p>\n<p class=\"p1\">Mik\u00e4 sitten on minuus? Tiede tai filosofia eiv\u00e4t anna yht\u00e4 vastausta, vaan ihmisell\u00e4 voidaan katsoa olevan useita minuuksia: kehollinen min\u00e4 (k\u00e4sitys omasta kehosta ja sen rajoista), min\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulman ottajana (kyky n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4, muut ja maailma eri n\u00e4k\u00f6kulmista), min\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 (tunne omasta toimivuudesta ja vaikutusvallasta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n), narratiivinen min\u00e4 (kerronnallinen identiteetti; tarinat joita kerromme ja olemme kuulleet itsest\u00e4mme) sek\u00e4 sosiaalinen min\u00e4 (k\u00e4sitys omasta asemasta ja suhteista muihin ihmisiin). <\/p>\n<p class=\"p1\">Ja toisin kuin helposti ajattelemme, muisti ei ole syntynyt s\u00e4ili\u00f6ksi kohtaamillemme \u00e4rsykkeille ja tapahtumille vaan mahdollistamaan tehokasta toimintaa aiemmin koetun perusteella. Se on siis tulevaisuutta varten. <\/p>\n<p class=\"p1\">Hari ei kaihda vaikeitakaan asioita, kuten kysymyst\u00e4 ajatusten lukemisesta tai vapaan tahdon ongelmaa, josta filosofiassa on kiistelty aina. Voidaanko siis ajatuksia ja mielen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 lukea aivosignaalien perusteella? Kyll\u00e4, jossakin m\u00e4\u00e4rin. Ala kehittyy eritt\u00e4in nopeasti, joten uusia l\u00e4pimurtoja voi tulla. Ratkaiseeko neurotiede vapaan tahdon ongelman? Ei ehk\u00e4 lopullisesti, mutta kyll\u00e4 se kysymyst\u00e4 valaisee. \u201dToisinaan ihmisell\u00e4 on vapaa tahto\u201d, sanoo aivotutkija.<\/p>\n<p class=\"p1\">Hari summaa alansa tiet\u00e4myksen yleistajuisesti ja persoonallisesti, antaa huutia populaarikirjallisuuden aivomyyteille, siteeraa filosofeja ja kirjailijoita, pohtii taiteen merkityst\u00e4 ja havainnollistaa vaikeita asioita omilla ja muiden koetuloksilla. H\u00e4n siteeraa kirjailijoita, taiteilijoita ja tutkijoita, esimerkiksi <b>John A. Morrisonia<\/b>: \u201dTieto syntyy hajottamalla mutta viisaus kokoamalla\u201d.<\/p>\n<p class=\"p1\">Jos sinulla olisi kanan aivot edustaa t\u00e4llaista viisautta, jonka kirjoittaja on rakentanut vuosikymmenien tutkimusty\u00f6n perustalle. <\/p>\n<p class=\"p1\" style=\"text-align: right;\">Pekka Louhiala<\/p>\n<p class=\"p1\">Kirjoittaja on l\u00e4\u00e4ketieteen etiikan dosentti ja lastentautien erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">* *<\/p>\n<p>\u2666\ufe0f\u00a0PIENI TUKI, ISO APU\u00a0\u2666\ufe0f<\/p>\n<p class=\"x_MsoNormal x_ContentPasted0\"><strong>Tilaatko joskus kirjan tai \u00e4\u00e4nikirjan verkosta? L\u00f6yd\u00e4t ostoslinkkej\u00e4 jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikist\u00e4. Niist\u00e4 tehdyist\u00e4 ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sivustoa.\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Maailma on pullollaan puhetta siit\u00e4, kuinka aivot haluavat, p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja tekev\u00e4t sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 johtaa harhateille&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":51372,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[4358,377,137,33,31,30,12683,378,12684,32,2550,109],"class_list":{"0":"post-51371","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-aivot","9":"tag-books","10":"tag-entertainment","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-jos-sinulla-olisi-kanan-aivot","15":"tag-kirjat","16":"tag-riitta-hari","17":"tag-suomi","18":"tag-tietokirjat","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51371","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51371"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51371\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/51372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}