{"id":5188,"date":"2025-08-14T05:47:13","date_gmt":"2025-08-14T05:47:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/5188\/"},"modified":"2025-08-14T05:47:13","modified_gmt":"2025-08-14T05:47:13","slug":"naista-vanhoista-kirjoista-maksetaan-jopa-1000-euroa-loytyvatko-sinun-hyllystasi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/5188\/","title":{"rendered":"N\u00e4ist\u00e4 vanhoista kirjoista maksetaan jopa 1000 euroa \u2013 L\u00f6ytyv\u00e4tk\u00f6 sinun hyllyst\u00e4si?"},"content":{"rendered":"<p>Arvokirjoja ei aina tunnisteta, ja siksi niit\u00e4 on tuhottu.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image image-show image-preview\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/c0e5d5973d63bcc961212cf5065d0fb83c5ffbb6a48e45a8754dd5ad5e7a8eb7.jpg\" alt=\"\"\/><img decoding=\"async\" class=\"image image-show\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755150433_675_c0e5d5973d63bcc961212cf5065d0fb83c5ffbb6a48e45a8754dd5ad5e7a8eb7.jpg\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>Ker\u00e4ilykirjojen kunnolla on ratkaiseva merkitys niiden arvoon. Antti Nikkanen<\/p>\n<ul>\n<li>Mika Waltarin tietyist\u00e4 kirjoista voi saada jopa satoja euroja.<\/li>\n<li>Arvokkaimpien suomenkielisten kirjojen hinta voi olla viisinumeroinen.<\/li>\n<li>Tove Janssonin vanhat teokset ovat kansainv\u00e4lisestikin kysyttyj\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"paragraph\">Kirjahyllyiss\u00e4 ja vinteill\u00e4 voi olla lukuisia sellaisia kirja-aarteita, joiden arvo on l\u00e4hinn\u00e4 tunnearvossa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 rahallistakin arvoa vanhalla kirjalla voi olla.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Vaikka vanhan kirjan arvo on usein korkeintaan muutamia euroja, my\u00f6s poikkeuksia l\u00f6ytyy.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Suomessa ei aidosti kalliita kirjoja paljon ole, sanoo Suomen Antikvariaattiyhdistyksen puheenjohtaja, Kampintorin Antikvaarisen kirjakaupan omistaja <strong>Timo Surojegin<\/strong>.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Syyn\u00e4 on maamme historiallinen asema suurvaltojen v\u00e4liss\u00e4, joka ei ollut suotuisa kirjallisen kulttuurin kehittymiselle.<\/p>\n<p>Harvinainen, ei arvokas<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Ensimm\u00e4iset suomenkieliset kaunokirjalliset teokset ilmestyiv\u00e4t vasta 1800-luvun alkupuolella. Sit\u00e4 ennen suomeksi julkaistut kirjat olivat p\u00e4\u00e4osin uskonnollisia tai juridisia.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Suomenkieliset kirjat ajalta ennen Turun paloa ovat melko harvinaisia, mik\u00e4 ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 ne olisivat automaattisesti arvokkaita, Surojegin kertoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Turun palo tapahtui vuonna 1827.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suomeksi kirjoitettua uskonnollista kirjallisuutta on Surojeginin mukaan s\u00e4ilynyt melko paljon verrattuna sen nykyiseen kysynt\u00e4\u00e4n. Siksi nuo kirjat eiv\u00e4t ole rahallisesti kovin arvokkaita.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Eik\u00e4 harvinainenkaan kirja ole arvokas, jos sit\u00e4 kaipaavat ostajat ovat viel\u00e4 harvinaisempia, Surojegin toteaa.<\/p>\n<p>Tove Janssonin vanhat teokset ovat kysyttyj\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 ulkomailla. ESA PYYSALO<\/p>\n<p>Poikkeuksellinen Tove<\/p>\n<p class=\"paragraph\"><strong>Tove Jansson<\/strong> on Surojeginin mukaan ker\u00e4tyin suomalainen kirjailija.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 H\u00e4n on my\u00f6s ainoa kirjailija, jonka teoksilla on my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Monet arvokkaat kirjat eiv\u00e4t ole Surojeginin mukaan lainkaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 edes laajasti tunnettuja.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Arvokas painate voi olla opas tai kuvasto, jota on aikoinaan painettu paljon, mutta jonka l\u00e4hes kaikki kappaleet on vuosien varrella h\u00e4vitetty. N\u00e4in jokin aikoinaan hyvinkin tavallinen kalastusv\u00e4linekuvasto, rakennusopas tai automainos on voinut my\u00f6hemmin nousta harvinaisuudeksi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Kalleimmat Suomessa myydyt suomalaiset kirjat ovat Surojeginin mukaan olleet suomen kirjakielen is\u00e4ksi tituleeratun <strong>Mikael Agricolan<\/strong> teoksia.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Agricola julkaisi 1500-luvulla yhdeks\u00e4n kirjaa, jotka kaikki ovat eritt\u00e4in harvinaisia. Niit\u00e4 on markkinoilla hyvin harvoin, Surojegin sanoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Agricolan kirjojen kappaleista puuttuu l\u00e4hes aina jotain sivuja, mutta sellaisenaankin niiden hinnat ovat Surojeginin mukaan viisinumeroisia.<\/p>\n<p>Mika Waltarin kirjoitti kauhudekkarin salanimell\u00e4 Kristian Korppi. Alma  Media<\/p>\n<p>3500 euron Kalevala<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Kalevalan kahdessa osassa ilmestynyt ensipainos vuodelta 1835 on arvokas kirjaharvinaisuus.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Kalevalan siisti ensipainos myytiin vuonna 2016 yhdistyksemme j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyshuutokaupassa 2600 eurolla. Minulla nyt myynniss\u00e4 olevasta kappaleesta toivoisin saavani 3500 euroa, Surojegin kertoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Omia suosikkejani on <strong>G\u00f6sta Sundmanin<\/strong> julkaisema Suomen kalat vuodelta 1893, joka nimens\u00e4 mukaisesti esittelee Suomessa tavatut kalalajit. T\u00e4m\u00e4n teoksen myin kymmenisen vuotta sitten 2800 eurolla.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Surojegin laati Iltalehden pyynn\u00f6st\u00e4 listan sellaisista kirjoista, joita voi hyv\u00e4ll\u00e4 tuurilla sattumalta viel\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 vaikkapa omalta vintilt\u00e4 tai kirjahyllyst\u00e4. Kirjojen hinnat voivat niiden kunnosta riippuen vaihdella 300 eurosta tuhanteen euroon.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Kaikki listalla olevat kohteet ovat kuitenkin sellaisia, joista asiakas myydess\u00e4\u00e4n ne asiantuntevaan antikvariaattiin saisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 euroa, joistain enemm\u00e4nkin. Surojegin sanoo.<\/p>\n<p>Ainakin 100 euron kirjat<\/p>\n<p class=\"paragraph\">1. <strong>Kristian Korppi<\/strong>: Kuolleen silm\u00e4t (1926). <strong>Mika Waltarin<\/strong> salanimell\u00e4 kirjoittama dekkari.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">2. <strong>Adolf Hitler<\/strong>: Taisteluni 1-2 (1941). Kirja ei ole kovin harvinainen, mutta koska se oli sodan j\u00e4lkeen pitk\u00e4\u00e4n niin sanottu kielletty kirja, priimoilla nahkaselk\u00e4isill\u00e4 tai kansipapereilla varustetuilla kappaleilla on kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">3. <strong>Uuno Hirvonen<\/strong>: Gyldenbrookien kunnia (1918). Yksi harvinaisimmista kotimaisista dekkareista.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">4. <strong>Antikainen<\/strong> (toim.) Kansalaissodan rintamilta (Leningrad 1930). Suomalaiset kommunistit julkaisivat Neuvostoliitossa 1920-30-luvuilla suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">5. <strong>Mika Waltari<\/strong>: Riimikronikka joulukirjoista (1936). Kuusisivuinen vihkonen, joka julkaistiin Kirjojen maailma -lehden liitteen\u00e4 (No 7).<\/p>\n<p class=\"paragraph\">6. <strong>Arthur Conan Doyle<\/strong>: Kaikki ennen vuotta 1920 julkaistut Sherlock Holmes -kirjat.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">7. <strong>Tove Jansson<\/strong>: Sm\u00e5trollen och den stora \u00f6versv\u00e4mningen (1945), ensimm\u00e4isen Muumi-kirjan ykk\u00f6spainos. My\u00f6s muut Janssonin hyv\u00e4kuntoiset ensipainokset ovat arvokkaita.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">8. <strong>Erkki Jauri<\/strong>: Er\u00e4maan valo (1925). Suositun er\u00e4kirjailija <strong>A. E. J\u00e4rvisen<\/strong> salanimell\u00e4 julkaistu esikoisteos.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">9. <strong>Aarne &amp; Viherjuuri:<\/strong> Kultasep\u00e4n k\u00e4sikirja (1945). Pitk\u00e4\u00e4n loppuunmyyty ammattikirja, jolla on edelleen kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">10. Ateneum. Internationell, illustrerad tidskrift f\u00f6r konst, literatur och sp\u00f6rsm\u00e5l 1902. Suomessa julkaistu taidelehti, vuoden 1902 vuosikerrassa kaksi <strong>Hugo Simbergin<\/strong> originaalietsausta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Arvokirjoja ei aina tunnisteta, ja siksi niit\u00e4 on tuhottu. Ker\u00e4ilykirjojen kunnolla on ratkaiseva merkitys niiden arvoon. Antti Nikkanen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":5189,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,381,2434,379,378,1390,3135,32,109],"class_list":{"0":"post-5188","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kaunokirjallisuus","14":"tag-kirjailijat-ml-kolumnistit","15":"tag-kirjallisuus","16":"tag-kirjat","17":"tag-kuukausi","18":"tag-suomalainen-kirjallisuus","19":"tag-suomi","20":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5188","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5188"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5188\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5189"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5188"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5188"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5188"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}