Nuori nainen on j\u00e4tt\u00e4nyt taakseen kotiseutunsa ja perheen, jonka el\u00e4m\u00e4\u00e4 varjostavat synk\u00e4t muistot ja raskaat tapahtumat. Nainen kurkottaa kohti parempaa ja onnistuu. H\u00e4n on luokkanousija, jonka tie vie ty\u00f6l\u00e4iskodista akateemiseen ja keskiluokkaiseen maailmaan. Tehdaspaikkakunnalle j\u00e4\u00e4nyt veli sen sijaan on suistunut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n syv\u00e4\u00e4n kuiluun. Viinahoureista ja aseista innostunutta is\u00e4\u00e4 ei pelasta mik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Niemen romaanissa on vahva yhteiskunnallinen teema, mutta sen kerronta on moniulotteista ja tyylien rajoja rikkovaa. Kirjailija itse luonnehtii kirjan tyyli\u00e4 tunteiden realismiksi.<\/p>\n
Siin\u00e4 on mukana omia muistoja sekoittuneena mielikuvituksen vapaudella luotuun fantasiaan.<\/p>\n
Marjo Niemi (s. 1978) vietti lapsuutensa viisitoistavuotiaaksi saakka Eurassa Satakunnassa. Paperitehdas antoi ty\u00f6t\u00e4 suurelle osalle asukkaita. Siell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t my\u00f6s Niemen vanhemmat. Paikkakuntaa v\u00e4rittiv\u00e4t ruukin alue Kauttualla, her\u00e4tysliikkeet ja alueella tehdyt esihistorialliset kaivaukset. Niemi koki, ett\u00e4 historia oli l\u00e4sn\u00e4 kotiseudulla.<\/p>\n
Romaanin tapaan Eura on muuttunut. Tehdas on suurimmaksi osaksi lopettanut toimintansa ja yrityskanta on muuttunut. Tehdess\u00e4\u00e4n taustaty\u00f6t\u00e4 romaaniinsa Niemi tutki paperitehtaan historiaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen, miten tehdas toimii.<\/p>\n
\u2013 K\u00e4ytin Euran maantiedett\u00e4 ja muistojeni maisemia romaanissa, mutta en kirjoittanut romaania kotikunnasta, vaan arvottomuudesta ja luokkakokemuksesta. Minua kiinnosti pienten ja suurten paikkakuntien ero ja se, miten luokkanousu vaikuttaa ihmiseen, Niemi sanoo.<\/p>\n
Niemi on itse kokenut luokkanousun. H\u00e4n l\u00e4hti Eurasta peruskoulun j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4si Kallion ilmaisutaidon lukioon Helsinkiin lukiovuosiksi. Teatterikorkeakoulun ovet avautuivat ensi yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja h\u00e4n opiskeli dramaturgiaa vuosina 1998\u20132004. H\u00e4n on kirjoittanut useita n\u00e4ytelmi\u00e4 ja kuusi romaania. H\u00e4net on palkittu Tiiliskivi-palkinnolla ja Runeberg-palkinnolla. Edellinen romaani Kuuleminen oli Finlandia-palkintoehdokas.<\/p>\n
![\"9789523636361pienenbudjetinsotaelokuva\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/9789523636361pienenbudjetinsotaelokuva.jpeg\")
<\/p>\n
Kuva: Teos Kustannus<\/p>\n
* *<\/p>\n
Pienen budjetin sotaelokuvan kirjoittaminen kesti nelj\u00e4 vuotta. Suuri osa ajasta kului kertojan \u00e4\u00e4nen etsimiseen. Lopulta l\u00f6ytyi kahtiajakautunut \u00e4\u00e4ni. Kirjassa kuuluu luokkanousijan \u00e4\u00e4ni ja paikkakunnan \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n
\u2013 Koen puhujat saman henkil\u00f6n eri puoliksi. Ihmiseen imeytyy monenlaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, asenteita, normeja ja odotuksia. Luokkanousijan tapauksessa ne ovat kesken\u00e4\u00e4n hyvin ristiriitaisia.<\/p>\n
Niemen mukaan romaanissa t\u00e4ytyy olla mukana syv\u00e4sti kielellinen taso, joka tuo siihen taiteellisen arvon. Pelkk\u00e4 aihe ei riit\u00e4.<\/p>\n
\u2013 En halunnut kertoa vain itse koetusta vaan etsin laajemman perspektiivin aiheeseen ja Suomeen.<\/p>\n
Kirjoittaminen merkitsi monia kokeiluja. Niemi kirjoitti useita 40\u201360 liuskan pituisia alkuja romaanille. Kokeilujen my\u00f6t\u00e4 l\u00f6ytyi romaanin kieli.<\/p>\n
\u2013 Kun kieli oli l\u00f6ytynyt, romaani alkoi edisty\u00e4 nopeasti. Mielikuvitus tarjosi materiaalia. Jouduin itsekin ihmettelem\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kaikkea alitajunnasta tupsahtaa esiin. Sielt\u00e4 nousi kuvia ja symboleja, joiden pohjana oli vuosien ty\u00f6skentely aiheen kanssa.<\/p>\n
Perheen is\u00e4 juo, mutta Niemi ei luokittele teostaan alkoholismista kertovaksi romaaniksi.<\/p>\n
\u2013 Juopottelu on oire. Halusin kirjoittaa alkoholismista niin, ett\u00e4 yhteiskunnallinen taso s\u00e4ilyy. Juopottelun kuvaamisen sijaan minua kiinnosti umpikujan kuvaus. Suomessa monet turvautuvat viinaan, kun el\u00e4m\u00e4 on ajautunut umpikujaan.<\/p>\n
Niemen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ihmisi\u00e4 ajetaan nyky\u00e4\u00e4n umpikujaan r\u00e4ike\u00e4sti. Luukkuja suljetaan ymp\u00e4rilt\u00e4. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 on lakko-oikeuden rajoittaminen.<\/p>\n
\u2013 Ihmisten toimintakykyyn vaikuttaa usko siihen, ett\u00e4 on arvostettu yhteiskunnan j\u00e4sen ja pystyy vaikuttamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Mahdollisuus tasavertaiseen, kunnioittavaan dialogiin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vastaan on k\u00e4ynniss\u00e4 massiivisia hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4. Aikaisemmin toiminta oli peitellymp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Is\u00e4n ja veljen kautta romaaniin tuli mukaan naisiin kohdistuvan vihan kuvausta.<\/p>\n
\u2013 Pohdin, millaista on naisviha hitaasti uudistuvissa yhteis\u00f6iss\u00e4 kuten pieness\u00e4 maaseutupit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. Toki kaikkialla ja kaikissa yhteiskuntaluokissa on potentiaalista naisvihaa. Romaanin is\u00e4ss\u00e4 ilmenee vanhakantaista naisvihaa. Se n\u00e4kyy lasten kasvatuksessa 1980- ja 90-luvulla. Tytt\u00f6jen ja poikien kasvatus oli erilaista.<\/p>\n
![\"Marjo](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Marjo-Niemi-1.jpg\")
<\/p>\n
Kuva: Teos Kustannus<\/p>\n
* *<\/p>\n
Romaanin luokkanousijan kuvauksessa Marjo Niemell\u00e4 oli hy\u00f6ty\u00e4 omista kokemuksistaan. H\u00e4nen taustamateriaaliaan olivat my\u00f6s keskustelut yst\u00e4vien ja tuttavien kanssa sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n havainnointi.<\/p>\n
\u2013 Ep\u00e4tasa-arvoa kokenut tytt\u00f6 l\u00e4htee pienelt\u00e4 paikkakunnalta etsim\u00e4\u00e4n parempaa kohtelua isompaan kaupunkiin. Valitettavasti kaupungissakin on vastassa naisvihaa, vanhoissa ja uusissa muodoissa. Mutta kaupunki on isompi, on enemm\u00e4n valinnanvaraa ja vapautta.<\/p>\n
Niemen mielest\u00e4 muutto paikkakunnalta ei ole itseisarvo ja el\u00e4m\u00e4 voi olla hyv\u00e4\u00e4 eri kokoisissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Silti syntym\u00e4ss\u00e4 saatu luokka-asema ja sukupuoli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4 valtavasti.<\/p>\n
\u2013 Jos lapsuuden ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei ole koulutettuja ihmisi\u00e4, on suuri hypp\u00e4ys l\u00e4hte\u00e4 itse kouluttautumaan. Ilman esikuvia opiskeluun hakeutuminen vaatii huomattavia ponnistuksia.<\/p>\n
Tausta antaa sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa. Koulutetut vanhemmat voivat neuvoa opiskeluun hakeutumisessa ja auttaa taloudellisesti. Heill\u00e4 voi olla verkostoja, jotka auttavat nuorta ty\u00f6nhaussa.<\/p>\n
Marjo Niemi rahoitti opintojaan tekem\u00e4ll\u00e4 opiskelun ohessa ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n tarjoili ja tiskasi ravintoloissa ja k\u00e4vi hoitamassa lapsia. Ty\u00f6h\u00f6n k\u00e4ytetty aika oli pois opiskelusta.<\/p>\n
\u2013 Mutta ty\u00f6 mahdollisti opiskelun. Nyky\u00e4\u00e4n on vaikeampi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja joillekin se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelu keskeytyy. Kaikki eiv\u00e4t saa taloudellista tukea asunnon, ruuan tai rahan muodossa vanhemmiltaan.<\/p>\n
Niemen mukaan ty\u00f6l\u00e4istausta vaikutti h\u00e4nell\u00e4 siihen, ett\u00e4 korkeakoulutus vaati paljon sis\u00e4istett\u00e4vi\u00e4 asioita lyhyess\u00e4 ajassa.<\/p>\n
\u2013 Opin kotonani paljon el\u00e4imist\u00e4, mets\u00e4st\u00e4 ja luonnosta. Osaan jopa ampua. Minulla ei kuitenkaan ollut samanlaisia valmiuksia teoreettiseen ajatteluun kuin akateemisesta taustasta tulevilla opiskelijoilla. Minun piti opetella uusi kieli korkeakoulumaailmassa, Niemi kertoo.<\/p>\n
![\"Marjo](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Marjo-Niemi.jpg\")
<\/p>\n
Kuva: Teos Kustannus<\/p>\n
* *<\/p>\n
Pienen budjetin sotaelokuva -romaanissa luokkanousija kokee toisinaan ulkopuolisuutta. H\u00e4n ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin kotonaan lapsuudenmaisemissa, mutta kokee vierautta my\u00f6s uudessa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Vastaavia kokemuksia on ollut my\u00f6s Marjo Niemell\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Tunnen olevani luokkien v\u00e4liss\u00e4, mutta sielt\u00e4 on hyv\u00e4 katsella molempiin suuntiin: ty\u00f6l\u00e4istaustaan ja akateemiseen kuplaan. Ihmisell\u00e4 voi olla my\u00f6s luokkien v\u00e4linen identiteetti.<\/p>\n
Niemen mukaan oma tausta seuraa ihmist\u00e4 koko elinkaaren. Lapsuudesta voi pulpahtaa esiin kauhuja ja lapsuudessa voi juurtua mieleen k\u00e4sityksi\u00e4, joilla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 nykytodellisuuden kanssa. Yksi t\u00e4llainen on suhde rahaan.<\/p>\n
\u2013 Rikas ihminen voi olla pihi, jos lapsuuden kodissa on ollut tiukkaa rahasta. Raha on liitetty selvi\u00e4miseen.<\/p>\n
Marjo Niemi k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti lapsuutensa kotikonnuilla Eurassa tapaamassa sukulaisiaan. K\u00e4ynti lapsuuden maisemissa on h\u00e4nelle ristiriitainen kokemus.<\/p>\n
\u2013 Lapsuus on aarreaitta, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 eloon ihania muistoja. Siell\u00e4 voi kokea my\u00f6s ahdistusta. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n on ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 lapsuus ja nuoruus ovat yh\u00e4 kauempana takana p\u00e4in.<\/p>\n