Uudenkaupungin Pohjola-Norden perustettiin 29.4.1945 luomaan tietoisuutta Pohjoismaista ja eri maiden tavoista ja perinteist\u00e4. 80 vuotta my\u00f6hemmin yhdistyksell\u00e4 on edelleen aktiivista toimintaa.<\/p>\n
Yhdistyksen historiaan ja nykyhetkeen voi nyt tutustua p\u00e4\u00e4kirjaston galleria Kirjavassa lokakuun ajan. N\u00e4yttelyst\u00e4 l\u00f6ytyy jopa kopio yhdistyksen perustamisp\u00f6yt\u00e4kirjasta.<\/p>\n
\u2013\u2009Hienoa, ett\u00e4 se on yh\u00e4 tallella, kertoo yhdistyksen pitk\u00e4aikainen j\u00e4sen ja sihteeri Tuula-Riitta Karlin<\/b> .<\/p>\n
Yhdistys j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 joka vuosi keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja vierailuja. Ruotsinkielinen joululaulutilaisuus De vackraste juls\u00e5ngerna on yksi n\u00e4kyvimmist\u00e4 tilaisuuksista.<\/p>\n
\u2013\u2009Siell\u00e4 k\u00e4y 100\u2013120 ihmist\u00e4 joka kerta, Antti Karlin<\/b> kertoo joululaulutilaisuudesta, jossa esiintyy aina yhten\u00e4iskoulun Lucia-kulkue.<\/p>\n
Pohjola-Nordenin juhlan\u00e4yttely on p\u00e4\u00e4kirjaston galleria Kirjavan ensimm\u00e4inen n\u00e4yttely remontin j\u00e4lkeen. Kirjasto on t\u00e4rke\u00e4 yhteisty\u00f6kumppani yhdistykselle, sill\u00e4 Pohjoismaisen kirjallisuusviikon Iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4-tilaisuus palaa takaisin p\u00e4\u00e4kirjastoon vuosien tauon j\u00e4lkeen.<\/p>\n
\u2013\u2009Kaikissa tilaisuuksissa luetaan ote samasta kirjasta. T\u00e4n\u00e4 vuonna luemme Jon Fossen<\/b> kirjaa, Tuula-Riitta Karlin kertoo.<\/p>\n
Uudenkaupungin osasto on yksi Suomen 69:st\u00e4 Pohjola-Nordenin paikallisosastosta. L\u00e4hialueen osastoista uusikaupunkilaiset tekev\u00e4t esimerkiksi konsertti- ja teatterimatkoja raumalaisten ja raisiolaisten kanssa.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi yhdistyksell\u00e4 on paljon omia tapahtumia, kuten pohjoismaisia iltoja eri teemoin.<\/p>\n
\u2013\u2009Yksi t\u00e4rke\u00e4 osa on stipendien jako yhten\u00e4iskoulun sek\u00e4 Ugin ja Laitilan lukioiden ruotsin kielen taitajille, Tuula-Riitta Karlin sanoo.<\/p>\n
N\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 esineit\u00e4 muista Pohjoismaista ja jopa Gr\u00f6nlannista sek\u00e4 lehtileikkeleit\u00e4 vuosien varrelta. Aineistoa olisi ollut paljon enemm\u00e4nkin, mutta valitettavasti osa on vuosien varrella kadonnut.<\/p>\n
Yhdistyksell\u00e4 on ollut historian aikana kaksitoista puheenjohtajaa, joista moni on ollut pitk\u00e4aikaisia. Heti ensimm\u00e4inen puheenjohtaja Hiski Mikkonen<\/b> johti yhdistyst\u00e4 14 vuotta. Edellinen puheenjohtaja Anja Savolainen<\/b> oli johdossa vuodet 2010\u201324.<\/p>\n
Nykyinen puheenjohtaja, tammikuussa vetovastuun ottanut Seppo Nikula<\/b> haluaa korjata yhden yleisen harhaluulon.<\/p>\n
\u2013\u2009Ei tarvitse osata ruotsia liitty\u00e4kseen mukaan. Monella on se k\u00e4sitys, ett\u00e4 t\u00e4ytyy osata ruotsia.<\/p>\n
Ongelmana on my\u00f6s Pohjola-Nordenin kohdalla j\u00e4senist\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen, kun uusia j\u00e4seni\u00e4 ei ole tullut. Nikulan oma mielenkiinto her\u00e4si nuorimman lapsensa kautta. H\u00e4n asuu Norjassa perheineen.<\/p>\n
\u2013\u2009Heill\u00e4 on 6- ja 1-vuotiaat lapset. Kuusivuotiaan kanssa kommunikoimme sekaisin suomeksi ja ruotsiksi. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kieli, jonka puoliksi norjalainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Nikula kannustaa muutenkin yhteispohjoismaisuuteen.<\/p>\n
\u2013\u2009Olen alkanut seurata urheilua pohjoismaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Suomella eiv\u00e4t menneet yleisurheilukisat hyvin, mutta Ruotsi sai mitaleita.<\/p>\n
Nikula muistuttaa, kuinka t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa ruotsalaiset olivat Uudenkaupungin autotehtaan alkumetreill\u00e4, kun Saabia alettiin rakentaa Ruotsin ulkopuolella.<\/p>\n
\u2013\u2009Kutsuimme Ruotsin kuninkaan Crusell-viikolle Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuonna, mutta h\u00e4nell\u00e4 oli muita kiireit\u00e4, vaikka l\u00e4hetimme kutsun hyviss\u00e4 ajoin, Tuula-Riitta Karlin kertoo.<\/p>\n
N\u00e4yttelyst\u00e4 voi huomata, ett\u00e4 tarkasti ruotsiksi kirjoitettu kutsu l\u00e4hetettiin jo edellisen vuoden huhtikuussa.<\/p>\n
Uudenkaupungin pohjoismaiset yst\u00e4vyyskaupungit ovat Varberg Ruotsissa, Sandefjord Norjassa, Haderslev Tanskassa ja Hvolsv\u00f6llur Islannissa. Tosin islantilaisten kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4 ei ole juurikaan ollut, eik\u00e4 Hvolsv\u00f6llur ole en\u00e4\u00e4 virallinen yst\u00e4vyyskaupunki.<\/p>\n
Nikula muistelee, kuinka vuonna 2003 viel\u00e4 j\u00e4rjestettiin Uudessakaupungissa pohjoismainen yst\u00e4vyyskuntatapaaminen, mutta sen j\u00e4lkeen kokoontumisia ei ole ollut.<\/p>\n
Tuula-Riitta Karlin kertoo kuinka takavuosina oli opettajavaihtoa kuntien kesken.<\/p>\n
\u2013\u2009Vuosituhannen alkupuolella vierailimme Ruotsissa ja n\u00e4imme, kuinka p\u00e4iv\u00e4kodit olivat 20 vuotta edell\u00e4 meit\u00e4, Nikula sanoo.<\/p>\n
\u2013\u2009Toisaalta kouluissa olimme edell\u00e4, Tuula-Riitta Karlin lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Pohjola-Nordenin n\u00e4yttely on esill\u00e4 kirjastossa lokakuun ajan. Pian n\u00e4yttelyn p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen on ohjelmassa pohjoismainen ilta ja 80-vuotisjuhla Crusellissa.<\/p>\n
Juhlapuheen pit\u00e4\u00e4 tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmi<\/b> , jonka puheessa korostuu mahdollisesti my\u00f6s t\u00e4m\u00e4nhetkinen ep\u00e4varma maailmanpoliittinen tilanne.<\/p>\n
\u2013\u2009Turvallisuuspolitiikka on yksi asia, jossa voidaan my\u00f6s paikallistasolla tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, Nikula muistuttaa.<\/p>\n
\t\t\t\t \t\t\t\tTuula-Riitta Karlin esittelee Pohjola-Nordenin kahdesti vuodessa ilmestyv\u00e4\u00e4 lehte\u00e4. Seppo Nikula aloitti paikallisosaston puheenjohtajana tammikuussa.<\/p>\n \t\t\t\t \t\t\t\tN\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 Uudenkaupungin Pohjola-Nordenin historiaan muun maussa lehtileikkeiden kautta.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.uudenkaupunginsanomat.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/11356247.jpg\")
<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n